Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perkin ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Perma Permalainen kulttuuri
424
-^17 i i 1’raliu llibipueltllii «.»taa runsaasti
Il ’"Mi mm % -vi . »lellii uu ollut laajoju -aloja,
olk i poh tu.....a \ ielä ovat säilyneet, joten P:ii
pinta alasta 1907 oli 57.1’i metsää. 1’raliii
itä-I . JelU alhainen sademäärä (400-350 mm v:ssuI
"B aiheuttanut varsinkin kuako»a aroseutujen
muodi»tumi»en. Metsäuotuksia on vielä runsaasti
I- jo:s«–-a. metsästystä harjoittavat etenkin
vogulit. Ammattimetsästäjäiu vuotuinen saalis
ietupii-iss_i orat i.i on arvoltii.in 830.000 mk.
■ enemm.iii kuin miss.uin muus-.i Venäjän
kuverne-meiit :»s.i Asukkaista venäläisiä 90.<%, turkki-
lais-tataarilaisiu txLskiireja. tataareja, teptjaareja)
5,ir, suomensukuisia (syrjäänejä Tserdynin,
So-likaniskin ja Uhaiiskin piirikunnissa, voguleja
V er oturjen piirikunnassa, tseremissejä
Krasnon-fimskin piirikunnassa 4.i%. Kreik.-katolisia
•.»4.» . |lakanoita O.jfp. Lukutaitoisia 19,i%.
-Maataloutta harjoittaa 71.»%, teollisuutta ja
vuoritvötä 15.»’,. kauppaa ja liikennettä 4.7%.
Maanviljelys tuottaa ruista 747.800 ton..
kuuraa 042.900 ton.. vehnää 436.200 ton., perumia
165.6it0 ton.. pellavaa 29,000 ton. (1912).
Pohjoisissa kuvernementeissa viljansato ei riitä tar
peisiin. — Karjanhoitoa harjoitetaan etenkin
aroalueella. Hevosia 957.000. nautakarjan
1.178.400, lampaita Ja vuohia 1,125,000, sikoja
201.300 kpl. (1912). Maatalouden
sivuelinkeinoista mainittava mehiläishoito; baskiirit,
tseremissit ja teptjaurit ovat parhnitu
mehiläishoitu-jia. — Vuori työ kuvernementin
pääelinkeinoja. Harva Venäjän kuvernenientti voittaa P:n
mineraalirikkaudessa; etäisyys merestä ju huonot
liikenneolot vaikeuttavat kuitenkin vuorityön
kehitystä. V. 1907 P:stä saatiin raakarautaa
4 19.500 ton.. kivihiiltä 698.600 ton., vasken 69,400
ton.. kultaa 3.360 kg. platinaa 5,396 kg (melkein
koko maapallon platinnsaalis), suolaa 300,000
ton.. asliestia 93.000 ton.. mangaanimalmia.
rauta-kromiittia. pyriittiä. monenlaisia puolijalo- ja i
jalokiviä. P:n mineraulirikkauksia venäläiset
rupesivat käyttämään 1500-luvun alussu. —
Teollisuus perustuu vuorityöntuotteisiin,
ensisijassa rautaan. Aksiisista vapaan
teollisuuden tuotantourvo 1910 205 milj. mk. ja
työ-t äes to 138.724 henkeä. Aksiisin alaisissa
teollisuuslaitoksissa työskenteli vain 1.814 henkeä.
Kotiteollisuus jalostaa etupäässä metalleja ja
nahkaa; laivarakennus jokien varsilla
huomattava. — Kantateitä 2.067 km (1911). —
Kansakouluja 2.565 (opp. 169,764: 1911). keskikouluja
35 lopp. 11.875), ammatillisia keski- ja alempia
kouluja 33 (opp. 3.663). Sairaaloita 159,
lääkäreitä 302 (1910). — P. jakiuintuu 12 piirikuntaan.
vrt. Perma. 2. Edellämainitun
kuvernementin pääkaupunki, kuljettavan Kaman
korkealla vas. rannalla, rautatien varrella; 61,614
as. 19111. — Parikymmentä kirkkoa (joukossa
luterilainen monta oppilaitosta, hengellinen
seminaari. teknillinen koulu. Teatteri. Teollisuutta
•-duntavat konepajat ja nahkatehtaat. Suuri
vnl-tion tykkitehdas 5 km IVstä. — Per. 1781.
E. E. K.
Perma Iven. Prrmj, tnyö» Prrrmjl. on
vanhimmissa ven. historiallisissa lähteissä, Nestorista
likaen laajan seudun niinenä, joku ulottuu Vie
anmerestä ja Vienanjoesta samojedien tundriin
|xihjoi-e.sa ja I rilliin asti idil–ä ja joku
ninu-l in o-aksi m. m. oli -uomensiiktiisten syrjäänien
isuinalueeuu. Sen rajamaina olivat Znvolotsje
lännessä. Petsora pohjoisessa ja Jugra idässä. Vie
nnnjuki muodostui tiiiillii jo sangen aikaisin tiir
keäksi kauppatieksi, jota myöten etelämaau
ta-varat tuotiin pohjoluun. niinkuin myös tehdyt
muinaislöydöt todistavat. Olipa Uralin puoli
nen P. erikoisen pronssikulttuuriii pesfipaikknnu
ja tunnettu ikivanhoista vaskiknivoksistuan. l’:ii
asukkant tiiten viiurastuivut ju kokosivat rik
kauksia. Skandinaaveillekin Vienaupuoleinen 1*.
aikaisin tuli tunnetuksi Bjnrmnlannin (ks. t.) ui
niellä, .lo 1100-liivulla näyttää kuitenkin Novgo
rod levittäneen verotusoikeuttansa P:iinu, jolloin
seu hyvinvointi rupesi vähenemään; v. 1264 se
liietunn Novgorodin alueeseen kuuluvaksi. Myö
liem niissä lähteissä erotetaan toisistaan Van
liiteli V ii h ä-P. pohjoisempana ja 1 s o -P. kaakkoi
-essu Ktiiuiijoen seuduilla ja Uralin rinteillä, jo
telikin nyk. Permin kuverneineuttia vastaavana.
1300-luvun lopulla Pyhä Tapani, kotoisin
Ustju-gista. perusti kristinuskon Vnnhassa-P:ssa,
Vym-joeu ympärillä, tnistellen ,,permalaisten"
(syrjäänien) noitain johtajaa Pamia vastaan, ja vihit
tiin 1383 P:n piispaksi. V. 1455 vogulit
hävittivät P:aa ja surmasivat sen piispan Pitirimin.
Seuraavalla vuosikymmenellä myöskin Iso-P. saa
lettiin kristinuskoon ju sen useimmat ruhtinaat
vastaanottivat kasteen. Vihdoin 1472 Iivana
III:n sotapäällikkö ruhtinas Pestryj voitti
taistelussa ..permalaiset" (s. o. Ison-P:n syrjäänit) ju
teki heidän maansa ven. maakunnaksi. Ensi ai
koina kuitenkin vielä entiset P:n ruhtinaat
saivat toimia venäläisten veronkantajina, mutta
pian asetettiin sinne ven. virkamiehiäkin ja mui
naisesta P:sta oli jäljellä uinoustuan ven.
hallintopiiri eli kuvernenientti. [I. N. Smirnov.
..Pertnjnki" (1891); T. Aminoff. ..Lyhyt silmäys
itäisten suomensukuisten kansain historiaan"
(Koitar II).] K. G.
Permalainen kulttuuri. Suomalaiset muinais
tutkijat nimittävät Koillis-Venäjän pronssi- jn
rautakautisia esineitä ..permalaisiksi".
Pronssikautisia esineitä silmälläpitäen tuolla nimityk
sellii on pääasiassa mauntieteellinen peruste,
rautakuutisia esineitä taas katsotaan ,,permnlui
sen" kansallisuuden (permiläisten kansain) tuot
teiksi, vaikkakunn muinnistutkimus ei voi var
munde||n väittää permiläisten kansojen asuneen
rautnkuiideii alusta asti sillä alueella, jossa ..per
malaisia" löytöjä tavataan. Puheenaoleva mui
nnistieteellinen maakunta käsittää Vytsegdan,
Kaman yläjuoksun varren ja seudut keskisen
Uralin kahden puolen, siis osapuilleen myöhemmän
(votjuukkilais-)syrjääniläisen alueen. Tältä
alueelta tunnetaan sieltä täältä jo k i v i k n u t i
siu löytöjä, etenkin Kaman latvoilta ja Permin
liiiinin Urolintukuisista piirikunnista,
pienemmässä määrin Petsorun varsilta ja Vienan me
ren itärannalta. Tiimä kulttuuri on hyvin ylite
iiiiineii. riippuen sen kannattajien sosiaalisista
oloista, ehkä kunsalliauudenkin yhtenäisyydestä.
Pronssikauden muistoja koko tuolta lau
jalta alueelta 011 sangen harvoja, Kamajoelta ju
Uralin takuu, jokunen yksityinen Vytsegdan jn
1’ineguii vesistöistä. Ne ovat kaikki yhdenlaiset
kuin Volgiin ja Kaman yhtymäkohdilta tavatut
pronssit. Kuli viimemainittujen luojuin kansa!
lisiiiittn vielä ei tunneta, on vaikea ratkaistu,
kauppa tai kansallisenko yhteyden pohjalla nuo
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
