Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Permalaiset ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
427
Permiläiset kielet—Pernaja
128
nit a votjaakit. jotka mahdollisesti viola 7
:n-ntlU vuo-iv j. Kr. muodostivat yhtenäisen
kansilta kieliyhteyden Kama- ja Yjatka-jokieu mailla,
ks Syrjäänit. Votjaakit: vrt. myös
P e r m a ja Per m alaiset.
Permiläiset kielet, syrjäänin ja
vot-aaktn kieli k», n.), muodostavat
suomalaisugrilaisen kielikunnan permiläisen kieliheimon,
vrt. S u o m a 1 u i s-u g r i I n i s e t kielet.
Pertnissioni lat. permfttere = sallia),
virkaloma. palvelusloma.
Permisysteemi käsittää palcozooisen sarjan
nuorimn it muodostumat ja liittyy samalla
läheisesti mesotooisen s.irjan vanhimpaan osastoon,
tria–\ »teemiin. Nimi on johdettu samannimisestä
kuvernementista Venäjällä. Toinen käytännössä
oleva nimi Dyas vastaa systeemin kahtia jakoa
Keski Euroopiiss.i (Kotliegendes ja Zechstein). P:n
muodostumat liittyvät osaksi läheisesti niitä
vauhempiin y läkarhonisiin p e r m o k n r b o n i),
osaksi on niiden välillä diskordanssi. jonka
aiheutti jo kivihiilikaudelln alkanut ja
permikau-teen jatkunut vuorijonopoimutus. Eräillä alueilla
muodostavat p:n sedimentit trias- jn vieläpä
jura-sy steemiinkin saakka ulottuvia vhdenjaksoisia
kerrostumia ipermotriaa). — P:n
kerrostumi-st–a on havnittavissa kolme erilaista fneiestn.
Saksassa. Englannissa ja Ranskassa esiintyy
mantereellinen facies. Se jakaantuu
kahteen osa-toon. joista alempi (..Rotliegendes" =
punainen alusta. Saksassa ja osittnin nlempi ..Uusi
punainen hiekknkivi". Englnnnissn) on
muodostunut karkeista breksioista. hiekknkivistä ja
liuskeista eli yleensä joki- ja
merenrantasedimen-teistä. permiläisten vuorijonojen
hajaantumis-tuloksista. Punainen väri. luultavasti merkkinä
aavikkoilmastosta. on niille ominaista.
Aavikko-ilmastoon viittaavat myöskin tuulen kuluttamat
kivet. Mantereellisen facieksen ylempi osasto on
..Zechstein", jonka pääasiallinen levenemisalueon
Saksassa. Se sisältää mataliin merenlahtiin
kerrostuneita kalkki-, merkeli- ja
savilictevuori-lajeja sekä niissä mahtavia kipsi- ja
suojakerroksia. jotka juuri ontnvat ..Zechsteinille" sen
erikoisen luonteen ja joilla samalla on mitä suurin
käytännöllinen merkitys (vrt. Stassfurt).
Ominaista ..Zechsteinille" on vielä sen alnosassn
•-iintyvä n. O.i m vnhvuinen ..vaskiliuske", jokn
ohui-sa kerroksissa sisältää 2-3r> vaskea sekä
hopeaa, ollen siten louhimisen arvoinen.—
P:n pelaginen facies on muodostunut
kalkki- ja merkelivuorilujeista. jotavastoin
karkeita klastillisia sedimenttejä on vähän. Se on
hajanaisilla alueilla levinnyt yli koko maapallon,
liittyy Alpeilla, Venäjällä, Huippuvuorilla ja
Poh]oi«-Ameriiknssa läheisesti yliikarboniin. —
Glasinalinen fncies esiintyy Intian
valtameren ympäristöillä: Atistrnalinssa, Tasmaniassa,
Etu-Intiassa jn Etelä-Afrikassa sekä vielä
Etelä-Brasilia -a. Nämä alueet muodostivat tällöin
yhtenäisen mantereen, O o n d iv a n a maan.
Tätiin faciekseen kuuluu moreenikonglomernntteja,
liete-, savi- ja hietakiviä. joissa, samoinkuin
alustan kulumises-akin, on huomattavissa
kieltämät-tömii todistuksia näillä seuduin levinneestä
mui-nai»’–ta mnajää-tä. Yhde-sä päälläolevien
trias-ja vieläpä jurasedimenttienkin kanssa
muodostavat ne Oondwnnnkerrokset Intiassa ja
Ksrrookerrokset Etelä-Af rikassa.
Jaatikköalueiden jäähdyttävä vaikutus näkyy
näihin kerrostumiin sisältyvässä G 1 o s s o p t
e-r i s-k a s v i s t o s s a. Pohjoisempana on kasvis
tolia sitävastoin pääasiallisesti sama luonne kuin
kivihiiliknudella. Iluomnttnvnnn lisänä ovnt en
»imäiset havupuut. P:n kerrostumissa tavataan
samoin ensimäiset matelijat, sekä runsaasti
suuri-knsvuisia stegocephaleja, alemmista eläimistä var
siukiu mustekaloja. E. M-ncn.
Permjaakit iven. permjakt). Permin (osaksi
myös Vjatkan) kuvernementin syrjäänit iks. t.).
Permut, nautaeläinten ihoon selässä, ristiluilla
ja lanteilla ilmestyviä saivartajatoukkain
aikaansaamia kupuloitn, jotka kasvavat
kyyhkysen-munan kokoisiksi ja joiden keskelliiolevasta
aukosta valuu lopulta märnnsekaista nestettä.
Välistä tavataan niitä samassa eläimessä 50-100 kpl.
jolloin eläimen yleisvointi siitä snnttnn kärsiä
- P:n valmistuttua toukat poistetuun joko pu
ristanialla tni veitsellä nvunmnlln sekä tuhotnnn.
Uuden tnrtunnnn estämiseksi pestään eliii
met laitumella ollessaan päivittäin jollakin vii
kevänhnjuisella aineella kuten kreoliini-, karboli
y. m. liuoksella. — vrt. S a i v a r t a j a t. Kp.
Permutatsioni (lat. permüt<i’tiö = muuttelu) ks
K o in b i n a t s i o n i t e o r i a.
Perna (lat. lie»», kreik. 4 lat, splén) sijaitsee
vatsaontelon vasemmalla puolen mahalaukun ja
vasemman munuaisen seutuvilla. Se on ihmisellä
pitkänpyöreä. muodolleen knhvipnpun
muistuttava t u mmansi n i punainen elin, jonka sisiipin
nalla on n. s. p.-portti. minkä kautta elimeen tu
levät verisuonet ja hermot kulkevat. P. on veri
rauhanen, liittyen lähemmin imurauhassysteemiin.
Siinä häviää punaisia ja syntyy valkeita veri
soluja. P :aa ympäröi vahva kotelo, josta lähtee
p:n sisään väliseiniä. Nämä liittyvät toisiinsa
muodostaen verkkomaisen sidektidosvaruksen,
jonka silmukoissa on p:n ydin (pulpa lier\is).
Siinä erotetaan kaksi osaa: erilaisista soluista
rikas punainen ydin ja siihen sirotellut pyöreät
imukeräset, Malpighi’n kerät, joissa valkoiset
verisolut syntyvät. Y. K.
Pernaakit, jaavalais-naisten ja kiinalaisten
jälkeläiset.
Pernaja (ruots. Pernå 1. Pärnå 1. Pernol.
1. Kunta, Uudenmaan 1., Pernajan kihlak., Per
uajnn-Liljentnalin nimismiesp.: kirkolle Loviisan
kaupungista 13 km. Pinta-ala 452.» km’, josta
viljeltyä maata (1910) 9.559 ha (siinä luvussa
puutarha-ala 57.s» ha ja luonnonniityt 1,621 ha).
Manttaalimäärä 138,»i«s, talonsavuja 341,
torpan-savuja 96 ja muita snvuja 1,168 (1907). 7.685
as. (1910), joista suomea puhuvia n. 1,000; 1.654
ruokakuntaa, joista maanviljelys pääelinkeinona
682:11a, teollisuus 431 :llä ja kulkuneuvot 113:11a
(1901). 1,011 hevosta, 3,830 nautaa (1911). —
Kansakouluja (1914) 19, joista 1 suomenkiel. jn
1 kaksikiel. Kansanopisto (ruotsinkiel.). —
Teollisuuslaitoksia: Isnäsin höyrysaha; Kosken
kylän (Forsbyn) vesi saha, mylly ja juustomeijeri;
Malminkartanon mylly, salia ja juustomeijeri:
Kuggomin, Sarvilahdcn. Thorsbyn, Lapinkylän
(Labby), Tjusterhyn ja Sarvisalon (Sarfsalö) mei
jerit; TjuBterbyn ja Tervikin tiilitehtaat. —
Vanhoja kartanoita: Sarvilahti, Malminknrtano
(Malmgärd). Tjusterby, Näse, Tervik, Koskenkylä
(Forsby), Sarvisnlo y. m. (ks. n.). — Mikael
Agricolan syntymäpitiljä: muistomerkki pystytetty
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
