Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pernajan kihlakunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
429
1914. — 2. Seurakunta, keisarillinen,
Porvoon liiippak., tuomiorovastikuntaa;
muodostunut seurakunnaksi todennäköisesti jo
1200-luvun keskivaiheilla, mainitaan 1340 Porvooseen
kuuluvana kappelina ja oli 1300-luvun lopulla
ajoittain oman kiirankin hoidettavana, sittemmin
oma khrakunta. P:aan ovat kuuluneet seuraavat
nykyään itsenäiset khrakunnat: Pyhtää,
Lap-treski, Myrskylä ja Loviisan kaupunki; nykyjään
siilien kuuluu Liljentaali kappelina. Aikoinaan on
vielä ollut olemassa Mertilahden kappeli ja
Koskenkylän tehdasseurakunta. — Kirkko harmaasta
kivestä rak. todennäköisesti 1400-luvun
loppupuolella, viini, korjattu perinpohjin v. 1900.
Aikaisemmin oli suomenkielisillä olemassa oma pieni
puukirkko; se purettiin 1850-luvulla ja
nykyjään pidetään suomalaisia jumalanpalveluksia
6-7 kertaa vuodessa itse emäkirkossa. [A. J.
Hip-ping, ..Beskrifning öfver Perno Soeken i
Finland", C. Carstens, „Ur Pärnå soekens historia"
(Svenska folkskolans vänners kalender 1891, sivv.
123-198).] L. H-nen.
Pernajan kihlakunta käsittää Pernajan,
Lil-jentaalin, Myrskylän, Orimattilan, Iitin, Jaalan,
Artjärven, Lapträskin, Elimäen. Anjalan ja
Ruotsinpyhtään kunnat Uudenmaan lääniä.
Pinta-ala (maata) 3,721,. km2; väkiluku v. 1908 58,152
henkeä (= 15,« 1 :tä kma:iä kohti).
Pernajanlahti (ruots. Pernoviken), n. 20
km pitkä, saarekas merenlahti Pernajan
pitäjässä, Loviisanlahden ja Vähä-Pernajanlalulen
välillä, pistää Suomenlahdesta Kejfsalön selästä
luodetta kohti, Kejfsalön suurehkon saaren
kohdalta. P:n perukkaan laskee Koskenkylän- 1.
Forsbynjoki; P:n itärannikon keskikohdalla
Pernajan kirkonkylä. L. U-nen.
Pernambuco. 1. Valtio Koillis-Brasiliassa,
Atlantin valtameren rannalla, San Franeisco-joen
pohjoispuolella: 128,395 km’, 1,650.000 as. (1913).
— Idässä on 60-70 km leveä, saderikas
aarniometsää kasvava rannikkokaistale, jonka takana
on vähitellen 1.100 m:iin kohoava, selänteitten
halkoma, kuiva vlänkömaa. Metsistä saadaan
piassavaa, kautsukkia, parkitusaineita y. m.
Rannikkovyöhyke tuottaa sokeriruokoa, hedelmiä,
puuvillaa v. m. Harjoitetaan raakasokerin ja
rommin valmistusta. Ulkomaankauppa käy P:n
kaupungin kautta; sieltä johtaa sisämaahan
useita rautateitä. — 2. Edellämainitun valtion
pääkaupunki (virall. Recife de P.), Capiberibe ja
Biberibe nimisten jokien alavassa,
epäterveellisessä suistamossa (..Ameriikan Venetsia"); n.
250.000 as. — Tullirakennus, hallintopalatsi
(Morits Nassaulaisen rakennuttama Vrijburg),
piis-panpalatsi: useita sairaaloita. Lukio, kirjasto,
tälitit. observatori, teatteri. Puuvilla-, tupakka-,
lasi-, öljytehtaita, konepajoja, laivaveistämöitä.
Sisäsatamaan, jota suojaa omituinen, 4 km pitkä,
vain 20-60 m leveä riutta, pääsevät vain 5,s m
syvällä kulkevat alukset. Kauppakaupunkina P. on
Brasilian tärkeimpiä; viedään etenkin puuvillaa
ja sokeria, myös puuvillansiemeniä, vuotia,
kahvia y. m. — Kaapeliyhteys Eurooppaan.
Polijois-Ameriikkaan ja Etelä-Ameriikan eteläisempiin
kaupunkeihin. — Per. Pereira 1535. Oli
hollantilaisten hallussa 1630-54. E. E. K.
Pernaruoho fSisymbritim), kookkaita,
keltakukkaisia, pitkälituisia. liuskalehtisiä
ristikukkaisia. joiden juurukka kasviaiheessa on sirkka-
430
lehden selällä. Ovat rikkaruohoja. Yleisin on
meillä Etelä- ja Keski-Suomessa kasvava S. sophia.
jonka lehdet ovat hyvin hienojakoiset. A". L.
Pernarutto on vanhimpia, pelätyimpiä ja
eniten levinneitä eläintauteja, joka etupäässä
raivoaa naudoissa ja lampaissa, mutta ei säästä
muitakaan kotieläimiä ja tarttuu helposti
ihmiseenkin. Sen aiheuttaa verrattain pitkä
sauvamai-nen bakteeri n. s. pernaruttobasilli (Bacillus
anlhracis), jota tavataan tautia potevan eläimen
veressä ja pernassa. Joutuneina sairaiden
eläinten ulostusten y. m. mukana maaperään, ne
saattavat siinä suotuisissa oloissa muodostaa itiöitä,
iotka voivat vuosikausia pysyä elinvoimaisina ja
kehittyä jälleen elimistöön jouduttuaan
p.-basil-leiksi ja näinollen aiheuttaa p:n.
Paikkakunnilla. joilla maaperä on täten p.-tartunta-aineen
saastuttama, esiintyy tauti tav. yksityisinä
tapauksina, jotavastoin se riehuu kulkutaudin luon
toisena siellä, missä terveet eläimet ovat
tilaisuudessa kosketukseen sairaiden eläinten tai nii
den raatojen kanssa. Tässä tartunnan
levittämis-työssä on kärpäsillä ja muilla hyönteisillä suuri
merkitys. — Tauti esiintyy joko paikallisena
(kar-bunkkeleja muodostavana) tai yleisenä, jonka
äkillisin muoto tappaa eläimen jo tunnin kuluessa.
Äkillinen muoto kestää 2-12 tuntiin ja tavallisin
muoto hevosella ja naudalla, n. s. pernaruttokuume.
päättyy 24-48 tunnin, joskus vasta viikon
kuluttua kuolemaan. Korkealla kuumeella äkisti
alkavaa ja nopeasti tappavaa tautia on aina syytä
epäillä p:ksi. Tervamainen veri raadossa,
erisuuruiset verettymät eri elimissä, pernan
turpoutu-minen ja puuromainen kokoumus. verensekainen
vuoto ruumiin luonnollisista aukoista sekä
lisäksi p.-basillien mikroskooppinen toteaminen
varmentavat diagnoosin. — Lääkitsemisestä on
harvoin hyötyä. Serumhoito joskus paikallaan.
Eristys ja desinfisioiminen välttämättömät.
Taudista on aina ilmoitettava asianomaisille. Kp.
Pernaruttobasilli ks. Pernarutto.
Pernau ks. Pärnu.
Pernerstorfer, Engelbert (s. 1850), itäv.
politikko. toimi opettajana Wienissä ja toimitti
v :sta 1881 aikakauskirjaa ,,Deutsche Worte" :
valittiin 1885 edustajahuoneeseen ja oli
saksalais-kansallisen liikkeenjohtajia; siirtyi 1891
sosiaalidemokraattiseen puolueeseen: tuli 1909
edustajahuoneen varapresidentiksi. J. F.
Pernionit (mlat. pernio’nes) ks. Pakkasen
purema.
Pernisiöösi (lat. perniciö’sus < perni’cies
-turmio), turmiollinen; pahanlaatuinen.
Perniö (ruots. B j e r n å 1. B j ä r n ft 1.
Bjerno). 1. Kunta, Turun ja Porin 1.,
Halikon kihlak., Perniön-Finbyn nimismiesp.
Kirkolle Ervelän pysäkiltä 5 km, Perniön
rautatieasemalta 6 km ja Kosken rautatieasemalta 11
km; Teijon satamasta 16 km ia Mathildedalin
satamasta 19 km. Pinta-ala 380.s km3, josta
viljeltyä maata (1910) 11.883 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 847 ha). Manttaalimäärä 146J/S,
ta-lonsavuja 240, torpansavuja 274 ja muita
savuja 1.320 (1907). 7,448 as. (1913), joista
ruotsinkielisiä n. 560; 1.652 ruokakuntaa, joista
maanviljelvs pääelinkeinona 917:llä ja teollisuus
339:llä (1901). 1.441 hevosta. 5.993 nautaa (1910).
— Kansakouluja (1914) 12 (17 opett.).
Maamieskoulu. Säästöpankki (Suomen suurimpia maa
Pernajan kihlakunta—Perniö
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
