- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
431-432

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pernajan kihlakunta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Perniön rovastikunta—Perpetuum mobile

432

I s issuaMö pankkeja. i 1911 varat vlit. 2.238.816
mk Kunnanlääkäri yhteinen Finbyn kan-sa.
\pteekki — Teollisuuslaitoksia: Kirjakkulan,
I>ijod l. Tykon ja Mulhildedaliu rautatehtaat,
kaikki kolme vanhoja ..rautaruukkeja": Kosken
-.dis ja sälikötehdas. Ylikulman. Alakulman

1’eruiöti ja Finbvu osuusmeijeri") ja Keski
rerui>’ii meijerit. Latokartanon mylly ju saha;
Kosken mylly. Vunhoja kartanoita:
Latokartano Na-egärd Mälkil.i. lliimeenkylii. Lemunkor
t mo Yliskylän k.irtuno. Teijon 1. Tykiin
kartano. Viipurin kartano y. m. — 2.
Seurakunta konsistorillinen. Turun arkkihiippak..
Perniön rovastik.; alkujaan luultavasti
Uskelalta erotettu, mainitaan kuitenkin jo 1330 oman
kiikk<>:err:in hoitamana pitäjänä. V. 1441
Kris-toffer kuningas lahjoitti P:n pitäjässä olevan
Pih.ioen IlelgAni kuninknankartanoii
Naantalin luostarille iks. I.). joka samalla sai
papin-ultieoikeuden l*:n pitäjään; seurakunta muuttui
konsistorilliseksi vasta 1730. P:öön on kappelini!
kuulunut K i n b y. P:öön kuuluu vielä
Yliskylän -aarnnlnioiiekiintu sekä Kosken ja I
Teijon Tykiin) tehtaankirkot. — Kirkko, rak.
harmaasta kivotä 1300-luvulla. [..Kornminnen frAn
Bjerno" \bo underrättelser" 1805, N :o 149i :
J. Ramsay. ..Fordomdugs i Bjerno"
(,,Helsingfors Posten" 1903. N :ot 351 ja 3521 ; J. Ailio. !
i’ron–ikaut. hautaraunio Perniössä" (..Suom.
Mu«eo" 1900. N:o 4). — 3. Rautatieasema!
||Y I Karjan-Turun rutnosalln. Kosken ja
Salon asemien välillä. 40 km Kurjan asemalta. 73
km Turkuun. L. U nen.

Perniön rovastikunta käsittää Kemiön. :
Dragsfjärdin, Vestanfjärdin. lliittisten. Perniön.
Finbyn. Kiskon, Suomusjärven. Kiikalan.
Uskelan. Muurlan. Snlon. Perttelin, Kuusjoen.
Halikon. Angelniemen, Marttilan. Kosken (T. 1.),
Karinaisten ja Tarvasjoen seurakunnat Turun
arkkihiippakuntaa.

Pemon kartano (ruots. P e r n o g & r d).
allodi– Iteri Raision pitäjässä 6’/, km Turusta länteen,
käsitti ennen 10 tilaa, 9 manttaalin, nykyään 2
tilaa. 2 manttaalia. 226 ha. — Tila kuului
1300-luvun lopulla Fader Niilonpoika St&larmille.
Tältä se joutui naimisen kautta
Renkosen-suvulle, joka otti Fincke nimen, ja pysyi sen
hallussa, kunnes se 1500-luvun lopulla uudelleen
taili MAlarmeille. StAlarineilta se siirtyi naimisen
kautt i erisin Wi|deman ja sitten
Stftlhandske-»uvuille, viimemainitulta vaihdon kuutta
Wallen-■tjerna-suvulle 1688-1829) sekä tältä naimisen
kautta Pippingsköld- 1829-59. ja von
Schantz-»uruille. Nyk. omistaja 1914, kapteeninrouva
Cerilia von Schantz <o. s. Pippingsköld). —
Päärakennus on v:lta 1834. A. Es.

Pemov ks. Pärnu.

Pernu ks. P ä r n u.

Pero, mustatuetehdus Viipurin pitäjässä
Viipurista itä-kaakkoon Suurperon kylässä Perojoessa
olevan Myllykosken varrella (put. kork. 5,i m,
keski vedellä 136 hevosv.); lähin rautatieasema
-iintö Viipurin-Pietarin radalla. Laitoksen
rakensi 1876 77 tehtailija A. W. Herg; omistaja
v:sta 1901 P. «pikfuhriks a.-li.. osakepääoma
300.000 mk. Valmistus käsittää rnutulnnkau,
lanko-, päre- y. m. nauloja, arvoltaan 1913 n.
475,000 mk. in. 1.000 ton.; 1880 n. 2,500 ton.,
1890 n. 1.500 ton.. tuotanto vähentynyt uusien

tehtaiden perustumisen takia). Työväestö n. 40
henkeä (1913): asuvat tehtaan huoneistoissa.

E. E. K.

Peronki rniisk. perron < pierre = kivi),
asemasilta, junalaituri.

Péronne {prro’n/. kaupunki Pohjois-Ranskussu,
Sommen departementissa Somme-joen rannalla,
rautatien risteyksessä Amiensistä itään; 4.440 as.
(19011. — St.-Jenii-kirkko. linnanjätteet, Marie
Pouréen ipuoliisti 1536 l’:n linnan espanjalaisin
vastaan) muistopatsas. — P. mainitaan
Hierovin-kieu aikana; oli Santerreu maakunnan päiikau
punki. Joutui 1435 Burgundille. P:ssa Kaarle
Holikeu otti Ludvik XI :n vangiksi ja pakotti
hänet suostumaan alentavaan P:ii sopimukseen (ks.
Ludvik XI). V. 1815 englantilaiset väkirynnä
köliä valloittivat P:n ja 1871 saksalaiset
pommituksella pukottivut sen iiutautumiiaii, samoin 1914.

(E. E. K.)

Peronospora ks. K u s v i t a u d i t, Leväsi e

n e t.

Peronosporacete ks. Leväsi e n e t.

Perosi f-ffzi], Lorenzo (s. 1872), it.
kirkko-säieltnjii, Hnlierlin oppilas. Toimii (v:sta 1898)
Roomassa sikstiiniseu kappelin kuoronjohtajana.
On säveltänyt 9 oratorio, 25 messua, muunnelma
sarjan orkesterille, oopperan (Romeo ja Julia)
y. m. Tyyliltään P. nojautuu Wagneriin ja
Baeliiiii. /. K.

Perotinus /-!’-/, ransk. musiikkiteoreetikko.
12:nnen vuosis. kuuluisimpia (Magister P.
..Magnus"). Toimi kirkkokuoronjohtajana Pariisissa.
P:n käyttämä nuottiinerkintil on koraali- ja
mensurnalinuottikirjoituksen rujallu. /. K.

Perovskaja [ro’fJ. Sofia (1854 81), ven.
nihilisti; ministeri L. A. Perovskijn (ks. t.) pojun
tytär, viehättyi nihilismiin ja poistui 1870
kotoaan; toimi kunsakoiilunopettajuttarenn ja
sairaanhoitajana: liittyi pian terroristeihin ju otti
iohtnvusti osaa Aleksanteri II :n murhaan 13 p.
maalisk. 1881. minkä johdosta vangittiin ju hir
tettiin. J. /■’.

Perovskiitti, vaaleankeltainen tai ruskea,
useimmiten mustu ja läpinäkymätön mineraali,
jonka tavallisimmat, kidemuodot ovat kuutio jn
oktaedri. Varsinkin suuremmat kiteet ovat
kuitenkin anomaalisesti kuhtnistuitteisia ja ovut
muodostuneet ristikkäisistä’rombisista ?)levyistäl.
Kovuus 5.». om. p. 4.os-4.o«. P. on
kalsiumtitnnaat-tia (CaTiO ), jossa on melkein aina
rautaoksidi!-Iin (FeO) 5%:iin saakka. P. esiintyy aksessori
senu aineksena kiteisissä liuskeissa ja
eruptiivi-vuorilujeissu, varsinkin basalteissa. E. M-nm.

Perovskij /-o’-/, Lev Aleksejevits (1792
1856), ven. valtiomies, oli 1841-52 sisäasiain
ministerinä, jona teki itsensä tunnetuksi
taantumuksellisesta kannastaan. Suomeen nähden 1’. oli
osallisena niissä hankkeissa, jotkn Suomen lakien
kodifikutsionin varjolla tarkoittivat Suomen
autonomisen lainsäädännön hävittämistä. K. G.

Perpendikkeli (lat. p<rpendi’culum <
prrpc"n-dere = punnita), pystysuora viiva, mittaluoti. kel
lon heiluri. — Perpendiku laari,
pystysuora.

Perpendikulaari-tyyli (ks. Perpendik
k el i|, Englannin 1400 luvun gotiikka, jonka
ruusustossa iks. t.) pystyviiva on vallitseva, ks.
E n g I n n n i n r a k e n n ti s t a i d e. U-o N.

Perpetuum mobile [-pe’lu’-] (lat., = ikiliik

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Oct 11 13:39:12 2022 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/7/0238.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free