- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
435-436

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perpignan ... - Persia

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Pcrseptsioni—Persia

436

loistoonsa. >en («.iikalle kiusvoi sassanidilaisajalla
uu»i kaupunki Istakhr, jonka kalifi Omar 632
j. Kr. hävitti. ks. nivös Persia. (Stolre, ..Die
ai-hämenidisehen uud sassanidischen Deiikmiiler
und laschriften von P." (1882) ; Dieulafoy, ,.L’art
antique de la Perse" (18841.] //. Ha.

Perseptsioni lat perefptiö) ou samoinkuin
apperseptsioni (ks. t.) merkityksiltään suuresti
vaihteleva käsitesana. Jotkut sielutieteilijät
antavat sille merkityksen ulkonaiuen havainto
sel-Uiseuaan. s. o. ulkonainen havainto, johon ei
kuulu muiden sieluntoimintojen. esim. muisti- ja
ajatustoimien avulla tapahtuvaa esineen
käsittämistä I. tajuamista (esim. James Sully). Mutta
e» m Ileffdingin sielutieteessä p. merkitsee
välitöntä lälleentuntemista. joka voi kohdistua sekä
ul-konai-een havaintoon, esim. kun näkemämme
kasvot tuntuvat meistä tutuilta 1. aikaisemmin
nähdyiltä, että myöskin johonkin mielikuvituksen
tuotteeseen, joka muistikuvana juolahtaa
uudestaan mieleen. Wundtin mielestä p:lla on
ymmärrettävä sellaista jonkun tajunsisällyksen
tajuamista. johon ei liity selviiä tarkkaamista.
Tarkoituksenmuknisimmin menettelevät ehkä ne

• ielutieteilijät. jotka välttävät koko tätä
käsite-sanaa vhtä hvvin kuin apperseptsioni sanaa.

Z. C.

Perseus /•t’us], kreik. taruhenkilö, Zeuksen
ja liannen iks. t.) poika. Seriphoksen hallitsija,
Polydektes. joka kosi P:n äitiä, lähetti hänet
vaaralliselle retkelle Gorgon (ks. t.) päätä
tuomaan. Hermeen ja Athenen avustamana hän sai
retkelle tarvittavat siipikengät y. m. lliin
surmasi gorgoneista (katseellaan kiveksi muuttavan)
Mtsltisan ja vei hänen päänsä mukanaan.
Kotimatkalla hän Aithiopiassa pelasti Andromedan
ks. t.), jota Poseidonin lähettämä merihirviö
uhkasi, ja otti hlinet puolisokseen. Pelastettuaan
Dunaen Gorgon pään avulla Polydekteen vallasta
hän antoi sen Athenelle, joka sen kiinnitti
aigii-s4>en (ka. t.). P. palasi kotimaahansa Argokseen,
mutta läksi Thessnliaan isoisäänsä Akrisiosta
hakemaan. Onnettoman sattuman kautta hän tulee
aiheuttaneeksi tämän surman, joten ennustus
täyttyi, että Akrisioksen surmaisi Danaen poikn.

L. T.

Perseus, suuri ja runsas tähtikuvio
pohjoisella taivannpallonpuoliskolla Linnunradan
kohdalla Cassiopeian tähtikuviosta etelään,
talvi-iltoina korkeimmillaan etelätaivaalla näkyvä.
Suurin tähti, a Persei, on toista suuruusluokkaa.
Kuuluisin kuvion tähdistä on Algol (ß Persei),
erityi-en vaihtelet »tähtiluokan tyyppi, jonka
valo aina 2 päivän 20 tunnin 40 minuutin päästä
vähitellen la-kee toi-esta neljänteen
suuruusluokkaan uudelleen 18 minuutin kuluttua kohotak-

• een entiselleen. Kuviossa on erittäin monta
kaksois- ja vaihtelevaa tähteä sekä tähtiryhmäil.
Suurta huomiota herätti kuviossa 22 p. Iielmik.
1001 esiintynyt uusi tähti Nova Persei. //. R.

Perséus l’f-1, Edvard (oik. Persson)
(1841-90), ruots. taidemaalari: alkuaan
maalarin-kisälli. opiskeli Tukholman taideakatemiassa.
DOsseldorfissa ja Pilotyn johdolla MOnchenissll.
P. on maalannut historintauluja (esim. ..Kaarina
Maununtytär Liuksialnssa"), laatukuvia ja
varsinkin muotokuvia. Taideopcttajaua P:!la oli
auuri merkitys Ruotsissa. E. R t.

Persia maan n-ukasten Ira n virall Mamalilc

i nahrvssih i Iran), valtakunta Etu-Aasiassa.
Kaspian-mereu sekä Persian-lahden ja Intiau
valtameren välissä, käsittää suurimman,
liluti–eu. osan traania-, n. 1,045,000 km’, 9-10 milj. as.

P.. joka luoteesta kaakkoon on 2.230 km pitkä,
pohjoisesta etelään 1,390 km leveä, on
epätasainen. aro- ja erämaanluontoinen ylänköallas, jota
korkeammat, liinnessii kokoon ahtautuvat,
enimmäkseen luoteesta kaakkoon kulkevat
retinnvuo-ret melkein joka puolelta ympäröivät.
Ylänkö-allas on mioseeninjnn jälkeen poimuttunuttn
vuoristoa. jossa kuitenkin harjat ovat tasoittuneet
ja laaksot suureksi osaksi täyttyneet vuorista
irtaantuneilla aineksilla. Laajat alueet siitä ovat
suola-aroa, suurimmat Dast-i-Lut ja Dast-i-Kevir.
Ylängöstä (jokn keskimäärin on 1.200 m yi.
me-renp., syvimmät kohdat n. 150-300 m yi. merenp.)
kohoaa melkein halki koko P:n luoteesta
kaakkoon kulkeva, aina 3,900 m yi. merenp. nouseva
Keskusvuoristo. — Reunavuoristoista mahtavin
on Knspian-meren rantaa kiertävä Elburs
(De-niavend 5.670 m yi. merenp., mikäli tunnetaan
P:n korkein vuori), johon idässä liittyy
Hindu-kus. Eteläisten reunavuoristojen (joilla ei ole
mitään yhteisnimi!! (korkeimmat huiput ovat Kuli
i Dena 5.180 m. Kala 4,220 m, Alidzuk 4.200 m
yi. merenp.). — P:n geologia on sangen
epä-täydellisesti tunnettua. Perustassa tavataan
vanhoja kiteisiä liuskeita, joiden päälle nuoremmat
ainekset, varsinkin tertiääri- ja kvartäiirimuodos
tukset ovat kerrostuneet. Vulkaanista syntyä ovat
Demavenil sekii muutamat muut vuoret ja
vuori-massat. — Rannikot ehjiä, saaria (suurin
Tavilah Ormus-salmessa) ja lahtia vähän,
satamat huonoja. — Ilmastolle ominaisia ovat
jyrkät vastakohdat. Vallitsevien luoteis- ja
kaakkoistuulien tuoma kosteus jiin reunavuoristojen
tuulenpuoleisille rinteille, jotka siten saavat
tarpeeksi sadetta, jotavastoin vuoristojen
tuulensuojaiset rinteet ja sisämaa kaikkialla kärsii
sa-teenpuutetta: Pestissä Knspian-meren rannalla
sataa v:ssa 1,434 mm, Teheranissn Elbursin
eteläpuolella 284 mm, sisämaan erämailla vielä vähem
män. Sadetta talvikuukausina, kesä aivan
sateeton. Ilma sisämaassa harvinaisen kirkasta ja
läpikuultavaa. — V:n keskilämpö Teheranissa
(1.132 m yi. merenp.) + 15,j°C, tammikin 4-2°C.
heinäkin -|-20.»oC; vuoroknutiset lämpövnihtelut
jyrkät. Rannikoilla (varsinkin Kaspian-meren)
lämpötila tasaisempi. — Ilmasto yleensä
terveellinen. — Vesistöt. Yli 60% P:sta on
vailla laskujokia mereen. Runsasvetisiä ovat
vain Kaspian-mereen laskevat joet, joista
tärkeimmät Aras ja Kisil Uzen 1. Sefid Rud. Persian
lahteen laskevat joet ovat kesällä vähävetisiä tai
suurimmaksi osaksi aivan vedettömiä. Ainon
huomattava niistä on Satt el Arnhiin laskeva
Karun. Se ja Aras ovat ainoat kuljettavat P:n
joista. Kuitenkin muutkin ovat tärkeitä
maanviljelykselle, joka melkein kaikkialla
menestyäkseen vaatii kastelua. Sisämaan joet joko
häipyvät hiekknnn. tai laskevat suolajärviin; näistä
suurin on linnuin Afganistanin rajalla. — P:n
luoteiskulmassa on suuri Urmia-järvi.

Kasvullisuus vaihtelee Kaspian-meren
rannikon rehevien vuoristometsien ja sisämaan
nro-ja orämaakasvulliBUiiden välillä; vain n. 5% P:n
pinta-alastn on metsiä, 10% on niittyä jn
lai-ilnnta. 10% viljelysmaata, loput 75% erämaita.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:14 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0240.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free