Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Persia - Persialaissodat, ks. Kreikka (historia) - Persian kieli ja kirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Persialaissodat Persian kieli ja kirjallisuus
lantt olivat jo kauan halunneet vaikutusvaltaa
P –a ; Venäjä oli 1902 tehnyt kauppasopimuksen
I’ n kati>-a. V. 1907 Venäjä ja Englanti tekiviit
keskenään sopimuksen: edellisen vaikutuspiiriksi
tunuustettiin Pohjois P.; jälkimäisen kaakkois
o»a maata välille jäi puolueeton vyöhyke; P:n
koskemattomuus ja itsenäisyys vakuutettiin. Kun
sahia vastaan monessa paikoin syntyi kapinoita,
sekaantuivat Venäjä ja Englanti asiaan: lie
vaativat, että uusi eduskunta kutsuttaisiin kokoon,
jolla olisi vain oikeus neuvotella laeista.
Kapinan yhä yltyessä molemmat suurvallat vaativat
s^hia julkaisemaan uuden valtiosäännön,
ryhtymään reformeihin y. m.; Venäjä uhkasi myös
aseellisella sekaantumisella: pian venäläiset
marssivat Tahrik-een ja valtasivat koko
Aserbeidza-uin. Salli suostui osaksi valtojen vaatimuksiin;
mutta kapina jatkui; vaadittiin, että vierasten
sekaantuminen P n asioihin lopetettaisiin jn
venäläiset poistuisivat maasta y. m. Kun salii
lykkäsi toistaiseksi valtiosäännön järjestämisen,
marssivat hahtijaarit ja fiduijit Teheranin
vastaan. Venä ä lähetti enemmän joukkoja P:aun,
mutta ennenkuin ne ehtivät perille, valtasivat
kapinalliset Teheranin (lieinäk. 1909). Salii
luopui kruunusta ju nsettui Venäjän suojaan sekä
lähti myöhemmin Venäjälle. Kapinalliset
julistivat hänen alaikäisen poikansa Ahmedin
sulttaaniksi <saliin arvo |ioistettiin). Uusi eduskunta
kokoontui syksyllä 1909. Hallitus lupasi tehdä
parannuksia, ja otti luinan Englannilta ja
Venäjältä. Venäläiset eivät lähteneetkään
Pohjois-P:sta. josta syystä kiihotus heitä vastaan yhä
kasvoi, Teheranissa fidaijit 1910 nousivat
kapinaan, mutta kukistettiin. Etelä-]’:ssa
tapaii-tuneitten levottomuuksien tähden Englunti sai
aihetta lähettää sotaväkeä P:aan. Hallitus koetti
parantaa oloja; se sai m. m. Ruotsilta upseereja
santarmiston järjestämiseksi. Ameriikkalainen
Morgan Shuster järiesli taidolla raha-asiat. Uusi
hallituksen hoitaja Nusr-el-Mulk (v:stn 1911)
antoi maulle ensimäisen täysin perustuslaillisen
eduskunnan enemmistöstä valitun) hallituksen.
Sittenkin epäjärjestys jatkui ja tuli kahta
pahemmaksi, kun entinen salii, Muhammed Ali
äkkiä palasi (heinäk. 1911) Venäjiin avulla;
turk-meenit yhtyivät häneen. P:n hallitus julisti
hiinet lainsuo nttomaksi; mutta hiin otti uudestaan
hallitsijan arvon ja julisti poikansa
perinnöttömäksi. Kiivasten taistelujen jiilkeen entinen salii
kuitenkin voitettiin ja hänen täytyi pueta (elok.) :
hänen kannattajansa kukistettiin. V:n 1911
lopusta on johdonmukaisesti koetettu
venäläistyttöä Ar.erheidznnio. Heinäk. 1914 Ahmed
julistettiin täysikäiseksi. O. K.
Persialaissodat ks. Kreikka (historia).
Persian kieli ja kirjallisuus. 1. Kieli.
P. k. on tärkein jiisen iraanilaisen ryhmän
(ks. Iraanilniset kansat ja kielet)
vielä elävistä kielistä. Sen vanhin muoto,
muinais-persia, tavataan akhemenidi-kuninkaiden
aikaisissa nuolenpääkirjoituksissa. siis 6:nnelta
4 nnelle vuosis. e. Kr. Pääasiassa 3:nnelta
7 nnelle vuosis. j. Kr. kehittyi pehlevi (ks. t.)
1 keskipersia. Uuspersia 1. se kieli, jota
varsinaiseni sanotaan p. k:ksi, vakiintui 9:nnellil
vuosi», j. Kr. Se on muinaispersiaan
verrattuna suuresti muuttunut, paljon enemmän kuin
e*im. nuskreikka muinaiskreikan kieleen verrat-
tuun. Sen lisäksi. että jo |iehlevissil sanon loppu
konsonantti ja loppuvokaali oli kadonnut, ovat
uuspersiassa, mainitaksemme vain muutamia
muutoksin, sanan sisässä olleet k, I, p ju Is
muuttuneet konsonnnteiksi ff, d, Ii ja c. d on eräissä
asemissa muuttunut ;:ksi, jo jos sano alkaa
kulutella konsonantilla, on joko niiden väliin tni
eteen ilmestynyt vokaali, esim. muin.-pers. àp~
vesi: uuspers. <16, /«id/m - jalka: uuspers. ptij,.
brillar = veli: uuspers. birädar. Useimmat taivu
tuspliätteet ovat hävinneet; uuspersia on tnivu
tusmuotojensa köyhyydessä jotenkin samalla koti
lialla kuin englannin kieli. Sanastoon on tullut
hyvin paljon seemiläisiä, keskipersinlnisena
aikana arumenlaisia ja uuspersialaisena aikana
aro-hialaisia aineksia. Myöskin kirjaimisto on
arabialainen, johon on lisätty muutamia persian kieltä
varten tarvittavia merkkejä. [Grundriss der ira
nisehen Pliilologie", ITI.)
2. Kirjallisuus. P. k. on Aasian
huomattavimpia. ei ainoastaan korkean ikiinsii, vaan
myöskin oman sisäisen arvonsa ja laajan
vaikutusalansa puolesta. Sitä on viljelty, paitsi
varsinaisessa Persiassa, melkein koko
Keski-Ansiassa ja osassa Intiaa. Eikä persialaisten
suuri lahjakkuus ole ilmennyt ainoastaan heidän
omaukielisessä kirjallisuudessaan, monet
arabia-luisenkin kirjallisuuden huomattavista edustajista
ovat knnsallisuudeltaan persialaisia. Varsinkin
persialainen runous on sangen runsas sekä
runoilijoiden lukumäärän että heidän tuotteidensa
paljouden vuoksi. Runomitat persialaiset
lainasivat ensin arabialaisilta, mutta kehittivät
ne-sittemmin aivan itsenäisesti ja hyvin korkealle,
kuten yleensä koko muodollisen puolen, joskin
tässä osoitettu taituruus välistä enemmän
hämmästyttää kuin tuottaa nautintoa. Persialaisten
runomuodoista on varsinkin gaseeli (ks. t.) ja
rubül siirretty eurooppalaiseenkin runouteen.
Usenin runoilijnin lauluista toimitettiin
lukemistoja, divän. Aikaisin huomattava runoilija on
RudflkI (900-luvun ensi puoliskolta), joka
kirioitti suuren, enää vain osaksi säilyneen ru
noelman intialaisten satuaiheiden pohjalla.
Vähiin myöhemmin elänyt FirdausI (ks. t.) se
pitti vanhoihin historiallisiin kertomuksiin pe
rustuvan mahtavan eepoksen ..SiUinäme" (,.Ku
ninkaiden kirja"), joka sekä kielen muodollisen
käsittelyn että runollisen vauhdin ja sulon takia
on luettava yleisen kirjallisuuden merkkiteoksiin.
Lyyrillinen runous saavutti korkeimman
huippunsa Hätisin (ks. t.) lauluissa, joita
länsimaidenkin suurimmat runoilijat ovat ihailleet.
Huomattava sija on mieterunoudella. Sen edus
tajat ovat persialaisen mystiikan, sufismin
kannattajia. Näistä mainittakoon Omar Khaj
j ü m, N isä ml (ks. t.),
Dzelaleddln-R fi m I ja ennen kaikkea Snadi (ks. t.),
itämaiden suosituin didaktinen runoilija.
Romanttisista kertomarunoilijoista suurin on jo
mainittu-Nisüml. Persialaisissa muissakin oli hallitsijoilla.
ja muilla mahtavilla hovirunoilijansa, jotka
sepittivät knsside’ja (oodeja). Taiteellisin ja
suosituin heidän joukossaan oli En veri (12:nnelta
vuosis.). Myöskin näytelmäkirjallisuutta ovat
persialaiset ainoana kansana muhamettilaisteni
joukossa viljelleet. Nämä lansie nimiset näytelmä
kappaleet muistuttavat tekotavaltaan
keskiaikaisia länsieurooppalaisia mysteerioita. Erittäin suo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
