Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perttula ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
458
Perttula—Peru
503 hevosta, 1.891 nautaa (1911). -
Kansakouluja (1914) 3 (4 opett.); 1 pysyvä
pientenlastenkoulu. — Teollisuuslaitoksia: Yron saha ja mylly,
Pitkäkosken ja Juvankosken sahat. — Vanhoja
kartanoita: Haali ja Katrineberg.— Kirkonkylän
erikoisnimitys Kaivola. — 2. Seurakunta,
keisarillinen, Turun arkkihiippak., Perniön
ro-vastik.; perustettu Uskelaan kuuluvaksi
kappeliksi jo katolisella ajalla, määrättiin
erotettavaksi omaksi khrakunnaksi sen. päät. 8 p:ltä
lokak. 1860 (ensimäinen vakinainen khra
vuodesta 1869). P:iin on kappelina kuulunut
Kuus-joki. — Kirkko rak. harmaasta kivestä n. vv.
1430-40; uudestaan sisustettu 1888. [A. Björck.
..Kiinteitä muinaisjäännöksiä Halikon
kihlakunnassa" (Suom. muinaism.-yhd. aikak. VI, sivv.
43-50).] L. B-nen.
Perttula ks. Y p ii j ii.
Perttulan tylsämielisten kasvatuslaitos
Perttulan 1. Berttulan tilalla Vanajan pitäjässä
ios. Hämeenlinna) g’/„ km Hämeenlinnasta
etelään. vastaiseksi ainoa laatuaan maassamme, on
kehittynyt siitä ..tylsämielisten lasten
kasvatuslaitoksesta". jonka laitoksen nyk. (1914)
jollia ja Edvin L. Iledman ja hänen vaimonsa Emma
Hedman (o. s. Fleiseher Kristiaaniasta)
perustivat Helsinkiin Kallioon. Perustamislupa ja
val-tioapu (korkeintain 27,000 mk. 25 oppilasta
varten) olivat myönnetyt 1889. V. 1891 siirrettiin
laitos sen perustajan sam. v. ostamalle Perttulan
tilalle, joka oston kautta 1895 joutui valtiolle
laitoksen edelleen jäädessä yksityiseksi, kunnes
P. t. k. armollisen asetuksen mukaan 28 p:ltä
elok. 1908 v:n 1909 alusta kokonaan otettiin
valtion huostaan ja määrättiin laajennettavaksi
niin, että siinä saadaan tilaa 100:lle oppilaalle.
Uudet rakennukset valmistuivat 1911 ja ne
otettiin käytäntöön 1912. josta alkaen oppilasmäärä
on ollut 100. V:sta 1913 oma sähkövalolaitos.
Menosääntö (1914) 90,500 mk. Maataloudella, jota
käytetään laitoksen hyväksi (m. m. oppilaiden
harjoittelua varten), on eri menosääntönsä, 21,400
mk. (1914). Kaksi lahjoitusrahastoa, yhteensä
25.000 mk. Paitsi johtajaa ja asuntolan
johtajatarta on laitoksessa 1 miesopettaja sekä 7
vakinaista ja 2 apulaisopettajatarta. Muu
henkilökunta on 35 henkeä. P. t. k. on aiottu
kehityskykyisiä. 8-16 vuotta vanhoja sekä suomen- että
ruotsinkielisiä lapsia varten. Opetus on
maksuton ja sekä oppilas että hänen holhoojansa
saavat rautatiellä 3:nnessa luokassa vapaan matkan.
Täysihoidosta maksetaan vuosittain 300-350 mk:
erinäisissä tapauksissa myönnetään alennusta tahi
täydellinen vapautus tästä maksusta. V :een 1914
saakka on laitoksesta lähteneistä oppilaista 39,6^;
ollut joko kokonaan tai osittain työkykyisiä. —
Perttulan tila on verotila. Pinta-ala on 112.as ha.
V :een 1891 se oli Rehbinder-suvulla. C. A.
Edelfeltin piirustusten mukaan tehty päärakennus on.
samoinkuin laitoksen rakennukset, Hattelmalan
harjulla. A. Es.
Perttunen, tämännimisistä runolaulajista ks.
Runolaulajat.
Pertunmaa, kylä Mäntyharjun pitäjässä;
rukoushuone.
Perturbatsionit (lat. perlurbä’re = häiritä) I.
häiriöt, taivaankappaleen ratojen
poikkeamiset säännöllisestä, tavallisesta ellipsi-muodosta.
Häiriöt riippuvat toisten taivaankappalten. Ne\v-
touin lain mukaisesta attraktsionista. Aurinko
kunnassa kaikki kiertotähdet aikaansaavat toi
silleen ja pyrstötähdille häiriöitä, aurinko vai
kuttaa kuitten ratoihin j. n. e. Erotamme jak
sollisia (periodisia) ja jatkuvaisia (sekulaarisia)
häiriöitä. Lagrangen ja Laplacen tutkimukset
ovat osoittaneet, että kaikkien kiertotähden
häiriöt ovat periodista laatua, joskin jaksot
voivat olla erinomaisen pitkät, nousta useampiin
kymmeniin tuhansiin vuosiin. Häiriölaskut vaa
tivat ratkaisukseen n. s. ..kolmen kappa
leen probleemi n", s. o. kolmen toisiinsa
vaikuttavan kappaleen ratojen määräämisen.
Tämä tehtävä ei ole lopullista ratkaisua saanut,
vaikkakin tekemällä meidän aurinkokuntaamme
soveltuvia olettamuksia on voitu riittävällä
tarkkuudella laskea määrättävät yleiset häiriöt.
Asteroidien ja pyrstötähden n. s. erityiset häiriöt
lasketaan siten, että määrätään ne eroavaisuudet,
mitkä aika ajalta, riippuen isojen kiertotähden
attraktsionista, ovat todellisen radan ja jonkun
määrätyn ajan radan (oskuleeraavan radan)
välillä. — Häiriölaskujen alalla ovat H. Gyldén ja
myös K. F. Sundman saavuttaneet suuren maineen
— Kuun häiriöstä ks. Kuu. [Laplace, ..Mécanique
céleste"; Dziobek. ..Die matliematischen Theorien
der Plauetenbewegung" (1888) ; Tisserand, ..Traité
de la mécanique céleste" (1889-96); Gyldén,
..Théo-rie générale des orbites absolues" (1893); Harzer.
.,Die säkularen Yeränderungen der Balinen der
grossen Planeten" (1895) ; Bohlin, „Formeln uud
Tafeln zur gruppenweisen Berechnung der
allge-meinen Störungen henachbarter Planeten" (1S96) :
Poincaré. „Les méthodes nouvelles de la
mécanique céleste" (1892-99): Charlier. ..Mechanik des
Himmels" (1902).] B. R.
Pertuska ks. Aseet.
Pertussis ks. II i n k u.
Pertz [perts], Georg Heinrich
il79ö-1876), saks. historiantutkija, tuli 1823
virkamieheksi Hannoverin arkistoon. 1842 kunink.
ylikirjastonhoitajaksi Berliiniin; ryhtyi 1826
johtamaan suuren liihdekokoelman ..Monumenta Ger
mauiæ liistorica" julkaisemista; teoksia: ..Leben
des Ministers Freiherrn von Stein" (1849-54)
,,Leben des Feldmarschalls Grafen von
Gneise-uau" (1-3 nid. 1864-69. 4-5 nid. julkaissut 11.
Delbrück). J. F.
Peru (virall. Republica dcl Perii), tasavalta
Etelä-Ameriikan länsirannikolla Arica-mutkan ja
Guayaquilin-lahden välissä: virall. 1,752,422 km’
lukuunottaen P:lle oikeastaan kuuluvat, mutta
Chilen v :sta 1883 vastoin sopimuksia yhä
hallussaan pitämät Taenan ja Arican provinssit sekä
Brasilian, Ecuadorin ja Kolumbian vaatimat
Lo-reton departementin Amazonas-joen yläjuoksun
varsilla olevat osat. Planimetristen mittausten
mukaan (ilman Tacnaa ja Aricaa) 1,370.000 km3;
4,559,550 as. (arv. 1896; summittainen arvio
1913: 5.580,000 as.), 2,8 kmvllä. —
Pinnanmuodostukseltaan P. jakaantuu kolmeen
vyöhykkeeseen: rannikko (costa), vuoristo {sierra i.
aarniometsä (montana). N. 2.150 km pitkä, yksi
toikkoinen rannikko, jossa on vain pari
kelvollista satamalahtea. ja muutamia pieniä
guano-saaria, on enimmäkseen autiota, sisempänä
500-1,200 m:iin kohoavaa, epätasaista hiekkaerä
maata, jonka poikki virtaavien jokien laaksoihin
koko tämän alueen viljelys on keskittynyt (An-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
