Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Peters ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
493
Peters - Pétervårad
494
saks. orientalisti ja tutkimusmatkailija. v:sta 1837
itämaisten kielteu professorina Berliinissä. Teki
1852-55 laajoja matkoja Etu-Aasiassa ja Persiassa
(..lieisen im Orient" I II, 1860-61). Vv. 1867-68
pohjois-saks. konsulina Jerusalemissa. P. oli
varsinkin armeenian kielen hyvä tuntija. Julkaisi
.,G rammatica liuguæ armeniaeæ" (1837) sekä
aloitti 1864 toimittaa ,,Porta linguarum
orienta-lium" nimistä itämaisten kielten kielioppien
sarjaa, jota vielä jatketaan ja josta on ilmestynyt
lukuisia painoksia. F :n aloittamaa (1872) sarjaa
„Pentateuehus samaritanus" jatkoi hänen
kuolemansa jälkeen Vollers. Mainittakoon vielä:
„Bre-vis liuguæ samaritanæ grammatica" (1873) sekä
..Brevis linguæ clialdaieæ grammatica" (2 pain.
1872). 11. 11-a.
Peters [pè-J, Karl (s. 1856), saks.
Afrikan-matkailija, Saksan Itä-Afrikan siirtomaan
perustajia, perehtyi Lontoossa Englannin
siirtomaapolitiikan periaatteisiin : palattuaan Berliiniin hän
perusti Saksan siirtomaaseuran, jonka
lähettämänä 1884 lähti Itä-Afrikkaan. Täällä hän
sopimuksilla alkuasukaspäälliköiden kanssa hankki
seuralle laajat maa-alat. Matkusteli uudelleen
1887-8S (1885 perustamansa Saksan Itä-Afrikan
seuran asioissa), 1S89-90 (Tana-jokea myöten
Kenialle ja sieltä Ugandaan, Emin-pasan
etsintämatkalla), 1891-92 (Saksan
valtakuunankomissaa-riua, perusti Kilima Ndzaron aseman ja otti osaa
saks.-englantilaiseen rajankäyntiin) Itä-Afrikassa.
Syytettynä neekerien raa’asta kohtelusta häntä
rangaistiin ..virkavallan väärinkäytöstä". Siirtyi
1896 Lontooseen, josta käsin 1899-1901 ja 1905
teki kaksi retkeä Samhesi’n ja Sabi’n seuduille,
luullen sieltä löytäneensä Salomonin Ofirin.
Julkaissut: ..Willenswelt und Weltwille" (1883),
..Deutschnational" (1887), „Die deutsehe Emin
Pascha-Expedition" (1891), ,.Das goldene Ophir
Salomos" (1895), „Ophir and Puntain South
Af-rica" (1902), ,.Die Gründung von
Deutsch-Ost-afrika" (1906). (E. E. K.)
Peters [pe-], Karl Friedrich (k. 1828),
yleisesti tunnetun Leipzigiläisen
musiikkikustan-nusliikkeen perustaja (1814). Liike alkoi 1S67
huokeahintaisen julkaisusarjansa („Edition
Peters"), jossa klassillisten mestarien sävellykset
ovat pääosana. V. 1S94 perustettiin liikkeen
puolesta ,.Petersin musiikkikirjasto" Leipzigissä,
joka on mitä paraiten varustettuja sekä
käytännöllisen että teoreettisen musiikin alalla.
I. K.
Petersburg [pclersburj]. 1. ks. Pietari. —
2. Kaupunki [pitszbäg] Yhdysvalloissa, Virginian
valtiossa, P:iin asti kuljettavan Appomattox-joen
varrella 17 km sen suusta, ratojen risteyksessä;
24.127 as. (1910), joista n. puolet neekereitä. —
Useita neekeri-oppilaitoksia. Poplar Groveu, City
Pointin ja Blaudfordin sotilashaudat 141.300
hautaa). — Kaupungin yläpuolella olevista
putouksista tehdaslaitokset (valmistusarvo 1905 30,6
milj. mk.) saavat mainiota käyttövoimaa. -— Per.
1733. P:n ympäristössä kesäk. 1864-huhtik.
1865 tapahtui verisiä taisteluita Leen ja Grantin
sotajoukkojen välillä: viimemain. valloitti
vihdoin P:n kolmipäiväisessä taistelussa. E. E. K.
Petersen, Niels Matthias (1791-1862),
tansk. kielimies ja historioitsija; toimi
seminaa-rinopettajana, kirjastonhoitajana,
arkistovirka-miehenä ja v :sta 1845 pohjoismaisten kielten pro-
fessorina Kööpenhaminan yliopistossa (ensimäinen
tällä alalla Pohjoismaissa). Uraa uurtava oli
hänen teoksensa „Det danske, norske og svenske
sprogs historie under deres udvikling af
stam-sproget" (1829-30) ; hän on myöskin
pohjoismaisen paikannimitutkimuksen varsinainen perustaja
(„Bemærkninger om danske og norske
stednav-nes oprindelse" 1833, y. m.). Vielä huomattavam
pina pidetään hänen historiateoksiaan
,.Dan-marks historie i hedenold" (1834-38), „IIaandbog
i den gammel nordiske geografi" I (1834),
„Bi-drag til den danske literaturs historie" (1853-61)
ja „Nordisk mytologi" (1849), y. m.
Peterson-Berger, Wilhelm (s. 1867), ruots.
säveltäjä, Kretzschmerin oppilas. Toimii (v:sta
1894) Tukholmassa musiikkiarvostelijana. On
säveltänyt etenkin oopperoita (Sveagaldrar 1898.
Lyckan 1902, Ban 1903). I. K.
Peterssen [pë-]. Eilif Hjalmar Ema
n u e 1 (s. 1852), norj. taidemaalari. Opiskellut m. m.
Kööpenhaminassa, Karlsruhessa ja Münchenissä,
jonka historiamaalarien joukossa saavutti
huomattavan aseman nuoruudenaikansa suurteoksella
,,Kristian II allekirjoittaa Torben Oxen
kuolin-tuomion" (1876. Breslaun galleriassa).
Muutettuaan 1879 Italiaan P. vapautui vanhan taiteen,
varsinkin Tizianin ja Holbeinin, vaikutuksen
alaisuudesta ja kehittyi, riippumattomana ransk.
taiteesta, realistiseksi ulkoilmamaalariksi. jolloin
hän maalasi esim. henkilörikkaan sisustakuvansa
„Päivällisloma eräässä Soran osteriassa" (1880.
Kristiaanian taidemuseossa). Tällaisten laatukivien
ohella P. jatkoi historiamaalaustaan ja teki us
konnollisia tauluja (esim. ,,Paimenten
kumarrus", Jaakobin kirkossa Kristiaaniassa). V:sta
1883 hän on asunut kotimaassaan, jonka
taide-elämässä hänellä on ollut erittäin tärkeä sija.
Tältä ajalta ovat peräisin hienot
naturalistis-luontoiset maisematunnelmat ja ennenkaikkea
lukuisat muotokuvamaalaukset (esim. oma kuva.
1S90, Firenzen Uffizi-galleriassa, ja luonnetut
kielmana erinomainen Arne Garborgin kuva.
1894. Kristiaanian taidemuseossa). Nykyään P.
on pääasiallisesti keskittänyt taiteensa suuriin,
naturalismista poikkeaviin, tyyliltään
yksinkertaisen koristeellisiin sommitteluihin, joista
merkkiteoksena mainittakoon iso kalkkimaalaus
..Kristuksen taivaaseen-astuminen" (1909) Uller
nin kirkossa Kristiaanian läheisyydessä. E. R-r.
Petersson [pc-], Per Alfred (P. i Påboda)
(s. 1860), ruots. politikko; valittiin toiseen
kamariin 1894, ensimaiseen kamariin 1910; saa
vutti vaikutusvaltaisen aseman ensin
maamies-puolueessa, sitten kansallisessa edistyspuolueessa,
mutta siirtyi lopulta vapaamieliseen puolueeseen;
oli 1905 maanviljelysministerinä Lundebergin
mi-nisteristössä ja siten ..ensimäinen talonpoika
kuninkaan neuvoskunnassa"; rupesi 1906 samaan
toimeen Lindmanin ministeristössä, josta erosi
1909; 1911-14 maanviljelysministerinä Staaffin
ministeristössä. Hänen esityksestään on m. m. pe
rustettu maanvälitysrahasto ja
vesiputoushalli-tus, maanmittauslaitos uudestaan järjestetty y. m.
Pétervårad [pëtervà-] (saks. Petericardein.
serb. Petrovaradin, keskiajalla Petricum), linna
kaupunki Etelä-Unkarissa, Kroatsia-Slavoniassa.
Draavan oik. rannalla vastapäätä Ujvidökia.
Budapestista Belgradiin vievän radan varrella; 5,019
as. (1901 : kroatsialaisia. serbialaisia ja saksalai
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
