Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Petrovsk ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
506 Petrovsk—I
katolisia kirkkoja 7. joista erittäin mainittakoon
Pietari Suuren rakennuttama Pietari-Paavalin
kirkko. 1 luterilainen kirkko. Kouluja: kymnaasi
(7-luokk.). naiskymnaasi (7-luokk.), hengellinen
seminaari, opettajaseminaari, hengellinen koulu,
hiippakunnallinen tyttökoulu (6-hiokk.),
..kau-punginkoulu" (3-luokk.), 2 kansakoulua, tehtaan
koulu. alempi käsitvöläiskoulu. suomalainen
kansakoulu, viilskärikoulu y. m. — Lääninsai
raala. 2 apteekkia. — Museoita
Historialliset nografinen museo, vuoriteollisuusmuseo,
Aunuksen luonnontieteellis-taloudellinen museo. Keskus
\irastoja: Aunuksen kuvernöörinvirasto.
Aunuksen vuori teollisuushallitus.
meripelastuspiirihal-linto, y. m. — Kirjastoja: Aleksejevin yleinen
kirjasto. Nähtävyyksiä: Pietari Suuren ja
Meksanteri 11 :n muistopatsaat; yleinen puisto
(Pietari Suuren perustama). —Historia. Kati
punki sai alkunsa siten, ettii Pietari Suuri
perustutti Lososinnaja-joen (ks. ylemp rannalle
räntäteiltään ..Petrovski j zavod" (siitä nykyinen nimi),
joka varustettiin valleilla, kanuunoilla ja
miehistöllä; tehtaassa valmistettiin m. m. kiväärejä.
Pian rakennettiin myös linna keisarin käyntejä
varten ja ylemp. mainittu Pietari-Paavalin kirkko
y. m. Mutta jo 1724 siirrettiin kivääritehdas
Siestarjoelle ja pian muukin toiminta taukosi.
V:sta 1755 toimi P:ssa jonkun aikaa
vaski-valimo ja v:sta 1763 erään ranskalaisen yhtiön
rautatehdas. Uutta vauhtia sai paikkakunta kun
Katariina II 1774 perustutti sinne k a n u u n
a-ja asetehtaan (joka on toimessa vieläkin) ja
1777 antoi tehtaan viereen muodostuneelle
kylälle kaupungin arvon; 1782 siirrettiin sinne
myös maakunnan hallitus. Y. 1784 tehtiin P:sta
pääkaupunki n. s. ..Aunuksen ja Vienan läänien
käskynhaltijakuntaan" (jonka ensimiiisenä
kuvernöörinä oli runoilija Der za vi n). V. 1796
alennettiin P. Novgorodin lääniin kuuluvaksi
piiri-ktinnankaupungiksi, mutta tehtiin 1802 uuden
Aunuksen läänin (ks. A u n u s) pääkau
giksi. jona se yhä vieläkin on. — P:n ja
Pietarin kaupungin välillä on suoranainen vilkas
laivaliikenne. Muut tärkeimmät laivakulnt ovat:
Po-ventsaan (Äänisjärven pohj. päässä) ja
Vodda-joelle (Podporozskoihin. Äänisjärven itärannalla).
2. Piirikunta (vrt. Aunus, hallinnolli
nen jako) käsittää 14.935 km":n suuruisen maa
alueen Äänisjärven länsirannalla, Aunuksen ka r
j ai a is- ja v e p s ä 1 ä i s-aluetta. N. 101.400 as
(1912), 6.s as. 1 :tä km=:iä kohti. V. 1897 oli
asukasmäärä 79.712 henkeä, joista
suomensukuista kansaa 25.737 henkeä (nimittäin 17.643
karjalaista. 7,257 vepsäläistä ja 837 luteril. suo
malaista). Tärkeimmistä kunnista mainittakoon
Säämijärvi (Samozerska ja), Mundjärvi
(Spaso-Preobrazenska ja). Pyhäjärvi (Svjatozerskaja).
Suojtt (Suiskaja), Soltjärvi 1. Suotjiirvi
(selt-ozerko-Bereznnja) ja Kontupohja (Kondopozkaja) :
ja niissä olevista huomattavimmista paikoista
mainittakoon: Kivatsun koski (ks. t.).
Sok-sun porfyyrilouhos, Tittdien marmoriloulios ja
Dvortsan terveyslähde (ks. Mundjärvi).
L. H-nen.
Petrovsk [ o’-]. 1. Piirikunnankatipunki
Itä-Venäjällä, Saratovin kuvernementissa. Saratovin
kaupungista luoteiseen Medveditsa-joen ja
rautatien varrella; 19.346 as. (1910). — Luostari,
muutamia kouluja, kirjasto, sairaala. Muutamia
Petrus Elavi 50<i
j höyrymyllyjä y. m. teollisuuslaitoksia. — Pietari 1
per. P:n 1698 rajalinnaksi tataareja vastaan.
— 2. Satamakaupunki Kaukaasiassa, Dagesta
! nissa. Kaspian-mereu rannalla, rautatien var
rella: 22,068 as. (1911). Muutamia kouluja;
tupakkatehdas. Ennen melkoinen kauppa on viime
vuosina tuntuvasti vähentynyt. — Per. 1857(1844
perustetun P:n linnan ympärille). (E. E. K.)
Petrozavodsk k-, Petroskoi.
Petrus ks. Pietari.
Petrus. Martyr Vermigli (1500-63). it.
jumaluusoppinut, tuli 15 v:n vanhana munkiksi,
ja toimi v:sta 1526 alkaen saarnaajana m. m.
Koomassa. Napoli’ssa hän tutustui Juan de Vai
desin piiriin ja omisti tämän reformatoriset mieli
piteet. V. 1541 valittuna Luccan läheisyydessä
olevan luostarin prioriksi hän täällä toimi us
konpuhdistuksen hengessä järjestäen m. m.
säännöllistä raamatunlukua. Nautittuaan ehtoollista
evankelisessa muodossa P. kutsuttiin inkvisitsio
nin eteen (1542), mutta pelasti henkensä
pakenemalla Strassburgiin. jonka yliopistossa hän
jonkun aikaa oli professorina. Oltuaan vista 1547
professorina Oxfordissa ja v:sta 1552 jälleen
Strassburgissa hiin 1556 siirtyi professoriksi Zii
richiin, jossa m. m. otti osaa ..Confessio
Helve-tiea posterior"in laatimiseen. Protestanttien
kesken hänen maineensa oppineena oli tavattoman
suuri, jonka takia hänet m. m. kutsuttiin
Ranskaan ottamaan osaa uskonnonkeskusteluun
Pois-sy’ssä 1561. [K. Schmidt, ..Petrus Martyr Yer
migli" (1858).] E. K-a.
Petrus Damiani ks. D a m i a n i. P.
Petrus de Dacia (n. 1240-88). ruots.
uskonnollinen kirjailija, liittyi dominikaaniveljeksiin, opis
keli Kölnissä 1266-69 sekä sen jälkeen Pariisissa
St. Jaeqtien dominikaanikoulussa Tuomas
Akvinolaisen johdolla. Toimi dominikaanien opettajana
Ruotsissa ja Visbyn dominikaaniluostarin priorina.
Hänen perustamansa on ensimäkien dominikaani
luostari naisia varten Ruotsissa. Lat. teoksessaan
(julk. sarjassa ..Acta sanctorum") luin on erit
täin miellyttävällä tavalla kuvannut erään nuo
ren naisen, sittemmin pyhimykseksi julistetun
Kristiinan elämäntarinaa, johon hän Kölnissä
oleskellessaan oli tutustunut ja syvästi kiintynyt
Hänen kääntämänsä ja muodostamansa arvellaan
myös kuuluisan kokoelman ..Ett fornsvenskt
le-gendarium" olevan. //. Kr-n.
Petrus de Vinea. oik. Pietro della
jVigna (1190-1249). it. oikeusoppinut ja
valtiomies: palveli keisari Fredrik II :ta tärkeissä
tuo-marin- ja diplomaatintoimissa: vangittiin ja
sokaistiin 1249 syytettynä murhahankkeista
keisaria vastaan, minkä jälkeen luultavasti surmasi
itsensä; hänen kirjeensä ..Epistölarum libri VI"
ovat tärkeä Fredrik II :n historian lähde; kir
joittanut myös ..De potestate imperiali" ynnä
lat. ja it. runoja. [Capasso ja Janelli. ..Pietro della
Vigria" (1882).]
Petrus Elavi (k. 12991 ruots. piispa, tuli
1280-luvulla Vesteräsin piispaksi ja seurasi 129.",
marski Torgils Knuutinpoikaa hänen ristiretkel
liiän Karjalaan, kastaen karjalaiset
kristinuskoon. Mistä syystä juuri hän. eikä joku muu.
esim. Turun piispa, tähän toimeen valittiin, emme
tiedä. Myöhemmin joutui kuitenkin P. E.
riitoihin Birger kuninkaan ja marskin kanssa ja
pakeni Norjaan, jossa 1299 kuoli. K. G.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
