Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Petšory ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Pctunia—Petöfi
612
tàin arkaa lastia jatketaan piua |>olijiisla
ylöspäin kylkiäkin vastaan tarpeen mukaan. Lastin
»ikoannuttu.i -en johdosta, että p. on ollut liian
matala t muuten kehnosti tehty, on aluksen
korvattava -iit i koitunut vahinko. A". H. ’
Petunia. «-tela ameriikkalainen
So/aHiitw-hei-ir- i -uku Nystykarvoista tahmeita ruohoja.
.. . • ■ »et lehdet, kukat hiukan
vastakohtai-. ippilimaisia viuhkossa. Kauniskukkaisia
lajeja »iirImginifloram, /’. riolaecmi ja erilaisi i
ri-t i-iito»niil< toja /’. Ay tri Ai/ viljellään
meilläkin koristekasveilla. K. L.
Petäjä k*. Mänty.
Petäjäkoski, maatila Sotkamon pitäjiin etelä
.»..–a Iisalmelta Sotkamoon johtavan maantien
varrella. 38 km Sukevan rautatieasemalta.
Omi-iija ’ 1914 Autti Ahlström osakeyhtiö. Tilalla
oli 1838-80 rautatehdas. A. Es.
Petä järvi, valtion omistama hovitila Sakkolau
pitäjä–ä kirkolta linnuntietä n. 7 km etelään, ’l i
lalle on pBltetty perustaa talouskoulu. P. oli
Ruotsin vallan nikiina Klöfversköld (Klöfverbladi
suvulla, ja -ittemiiiin sen laajan lahjoitusniuau
keskustana, joka 1713 annettiin kreivi Ivan Mu
-in-Piiskinille, peruutettiin pian. mutta 1702 jiil
leeu lahjoitettiin ..ikuiseksi ja perinnölliseksi
• >i< «isuudeksi" ii-kenmainitun lahjoituksen saa jan
veljen Pluton Musin-Puskinin |>erillisille. Nämä
möivät lahjoitii-mu.-in valtioneuvos Joakim
Si-versille. jonka |ierillisiltii se oston knuttn siirtyi
Freederieksr. suvulle il774). Viimemin
lahjoitus-niiiideuime historiassa surullisen kuuluisan suvun
aikana oli Pm tiluksillakin rettelöitii. V. 1837 oli
hovitilun hoitaja pyytänyt viranomaisten apua
Idiiipuoteju vastaan, jotka eivät tyytyneet
hiiiitö-käskyihin. Tiiman johdosta nimismies Strömberg
siltavoudin, venäläisen aliluutnuntiii jn kahden
kasakan saattamana lähti tilalle. Joukkue surmasi
Metsäpirtin Saaroisten kylässä muutaman
rauhallisen talon|Mijan ja piteli toisia pahein. Nimismies
Strömberg tuomittiin tämän johdosta vankilaan ja
vihdoin kuolemaan, mutta ruhtinas Mensikovin
toimesta vapautettiin syyllinen kaikesta
edesvastuusta Valtion lunastus tapahtui 1873-74.
Päärakennus on 1800-luvun alkupuolelta. Tilalla
on Freederirk-zien vanha sukuhauta. .4. Es.
Petäjävesi. 1. Kunta. Vaasan 1.. Laukaan
kihlak.. Petäjäveden Jyväskylän-Toivukun
nimis-miesp.; kirkolle Petäjäveden rautatieasemalta
km. Pinta-ala 444.» km’, jo-ta viljeltyä maata
19101 4.040 ha i siinä luvussn luonnonniityt
1.H89 ha ja viljaakasvava kaskimaa 42.»i hai.
Manttaalimäärä 13 ’/•» tiilonsavuja 99,
torpnn-savuja 247 ja muita savuja 972 (1907). 5.435 us.
)913| : 1.207 ruokukuntmi. joista maanviljelys
pääelinkeinona 600:lln ja teollisuus 209 illii
’1901i. 490 hevosta. 1.880 nautaa (1911).
-Kansakouluja 0 1914 Säästöpankki. Teol|
i-Miiislaitoksin : Kosken- iaren naula- ju ruutiilunkii-,
-el i terva ja tärpättitehdas; Piesalan. Kummiin.
Karikon Kintnuden ja Murtolan vesimyllyt;
Kn-rikon ja Kuivasmäen sahat ; Kintauden ja
Kui-vasmiien turrepehkutehtaat; Karikon tiilitehdas.
Mmnai-muistona säilytetään vanhaa puukirkkoa
(valmi-tuniit 1764i. 2. Seurakunta, kon-
• istorillinen Porvoon hiippnk.. Jyväskylän
ro-vastik.i |s-rustettu Jämsään kuuluvana ..K u
i-vasmäki" nimisenä rukouiiliiioiiekiiiitaiin 1728
’kunink. miijest. käskykirj. |elli| joiiluk.), sai
kuppelioikeiidet 1779 siirrettiin 1856
Jyväskylään kuuluvuksi kappeliksi, määrättiin erotettu
vak-i uniksi klirakunnaksi keis. käskykirj. 14
piitä taiiiniik. 1867 lensiinäinen viikiniiiiien khra
i -sta 1871). — Kirkko puusta, ruk. 1879. —
3. Rautatieasema (V 1.)
Iluiipamäen-Jy-väskylän rataosalla Kintauden in Keuruun ase
mien välillä. 35 kin Jyväskylän kaupungista:
matka Helsinkiin 344 km. — 4. Luoniionihaiia
järvi samannimisessä pitäjässä. 110 m yi.
merenp.: rannikot hyvin epäsäännölliset, täynnä
niemiä jn pitkiä luhtia. Pieen laskee idiinpuo
leltu suurehko Kintauden vesireitti ja pohjoispuo
lellu P:n kanssa samalla korkeudella oleva Jäin
siinjilrvi vastaanottaa Pengerjoen pohjoisesta.
P -tä viilet virtaavat Piesalnnjoen, Suoliveden.
Sulosjiirven y. m. järvien ja jokien sekä lopuksi
Jiimsänjoen kautta Päijänteeseen. - Pm
pohjois-rannalla on Petäjäveden kirkonkylä. L. Unen.
Petöfi. S A n il o r (Aleksanteri) /pälöfi
•slndnrf 1823-49). kuuluisa unk. runoilija, syntyi
tammik. 1 p. 1823. kaatui
Unkarin vapaustaistelussa
heiniik. 31 p. 1849 piiiis.
tyäiiu ainoustaan 26 v:n
ikään. P:n elämä oli.
lyhyydestään huolimatta,
tavattomiin monivaiheinen.
Hiilien isänsä, ammatiltaan
teurastaja ja
kapakaiiisän-tä, toivoi pojustakin
teurastajaa: äidin
toivomuksien mukaisesti poika
kuitenkin pääsi alkeiskouluun |
jn sitten lukioon, jonka
läpäisikin ehdittyään sitä
ennen ilman menestystä
koetella sekä näyttelijän
että sotamiehen uraa.
Huolimatta siitä, ettii P. 1842-
43 julkaisemillaan runoilla oli saavuttanut
melkoisia menestystä, mikä johdatti hiinet Rudapes
tin kirjallisten ja taiteellisten piirien
tuttavuuteen, yritteli hiin kuitenkin vielä useita kertojn
näyttelijäksi, vaikka onnistumatta. V. 1844 1’.
pääsi eriiiin sanomalehden aputoimittajaksi, ju
nyt uikaa hänen kirjallinen loistokautensa. Hän
hämmästyttää maailmaa, ei ainoastaan
tavatto-maila tuotteliaisuudellaan, vaun myös runojensa
harvinaisella omaperäisyydellä ju luonnollisiin
dellu. Purin vuoden kuluessa hiin ehti julkaistu
useita runokokoelmia (,,Sypressinlehtiä Etelkeu
haudalta". ..Rakkuuden helmiä". ..Pilviä", „Ru
kastunut meri"), kaksi kertovua runon („Jrtnos
snnkari", ..Szilaj Pistä"), näytelmiä (joita ei sun
mii näyttämölle), suorasanaisia matkamuistelmin,
vieläpä romuaninkin (..Pyövelin köysi"). Erot
tiiauii 1846 lehdestään P. yritti perustaa uuden
riippumattoman kirjallisen seiirnn sekä
aikakauslehden, joiden avulla hän tahtoi ..raivata tietä
uudelle, täysin kansallisella pohjalla toimivalle
kirjalliselle seuralle". Mutta viranomaiset
vainusivat valtiollista vnaruu ja kielsivät lehdeltä
ilmestymisluvan. Näihin aikoihin P. tutustui
varakkaan tilanhoitajan Szendreyn Julia nimi
seen tyttäreen, jonka monen romanttisen vaiheen
jillkecn voitti omakseen (1847). Tästä lähtien liä
lion laulunsa saavat miehevitmmän ja syvemmän
-ävyn. Keväällä 1847 ilmestyi hänen koottujen
|V||if| Siinitur
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
