Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pierantoni ... - Pietari (Petrograd, Sankt Petersburg)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
»1
Piëtà Pietari
Pietä /-fü I it hurskaus, laupeus.
Kuvaamataiteissa p. tarkoittaa sellaista kohtausta, joka
esittää Jeesuksen äiilin, neitsyt .Marian,
sure-iii-sa kuolleen poikansa ruumiin ääressä.
Katolisen kirkon kärsimys I. passioninäytelmistä
14 aneltu vuosis. johtanevat alkunsa tällaiset
kohtaukset, joiden ta|uthtumisaikana pidettiin
ristiltaoton ja liautaanluskemisen väliaikaa.
I* kuvia, joi-sa kuollut ruumis tavallisesti
esitetään neitseen sylissä lepäävänä, maalattiin,
veistettiin ja piirrettiin varsinkin Italiassa
rene-sans-lajalla kuuluisin on Michelangelon
marmorinen p.-ryhmä Pietarinkirkossa Roomassa),
mutta m. m. Saksassakin ovat taiteilijat niitä
esittäneet aina Dilrerin ajoista Böckliniin ja
Max Klingeriin saakka. E. K-r.
Pietarhovi - ven. Petergof, saks. ja ruots.
Pe-terhot piirikunnankaupunki ja keis. kesäasunto
Keisarillinen linna.
Inkerinmaalla, Pietarista länteen Suomenlahden
etelärannalla; 15.917 as. (1911). Kaupunki
sijaitsee laajojen puistojen keskellä; paljon lampia
ja järviä. Huomattavin rakennus P:n linna,
jonka Pietari 1 rakennutti 1720 (Leblond’in
piirustusten mukaan), jäljitellen Versailles’ta. Sen
\ ieressä Neptunuksen kaivo ja mahtava Simsonin
suihkukaivo. Muita rakennuksia Eremitaasi,
Monplaisir. Belvédère, Marlv; Frans I :n
muisto-patsas. luterilainen kirkko, pietarilaisten
liuvi-loita. — P:n [>er. Pietari I 1711: oli hänen
mieli-olopaikkansa.
Pietari (ven. Petrogrnd, ennen 8ankt
Peterburg, kansanomaisesti Piter, ruots. St.
Petersburg , Venäjän pääkaupunki. Inkerinmaalla
Nevajoen suistamossa Suomenlahden itäperukassa,
59* 57’ pohj. lev. ja 30° 20’ it. pit. Greenwichistä,
’"’» km3 laaja. Maaperä suota, ilmasto sangen
ep i terveellinen; v:ssa keskimäärin (1908-12)
61 «umupäivBä. 205 sadepäivää, vain 13 pilvetöntä,
v n Keskimääräinen suhteellinen kosteus 81%,
sademäärä 502 f mm: v:n normonlikeskilämpö
+ 8,»’ C. kolmen talvikuukauden —8,»° C,
kolmen kesäkuukauden -f- 16.i°C.
Asukkaita 1914) 2,103,200, joista Ohdassn |
4»; 100. roui- i >’-iknupungeissa 305,600. varsinni-
....... P:s i 1.751.300 (1897: 1,133,000; 1869:
668 000 mistä kaksi kolmasosaa muualta
tulleita ja 87 ’’, venäläisiä. Syntyneisyys (ilman
esikaijpniike i keskimäärin 1908 12) 28.» •/»
kuol-leisuu- 24» - kasvaen tavattomasti
keskustasta ulo«päin niinpä Admiraltejskajan kau
punginos.ix-.i ti.i •/„ ja Litejnajan kaupungin-
osassa 12,» .„ mutta Viipurin kaupunginosassa
26.> . ja Aleksandro-Nevskajan kaupunginosassa
28.7 V
P.u luonteen määräävät leveä ja hidaskulkui
nen Neva useine suuhaaroineen ja niiiden
villisi ue saarineen, raaka ilmasto ynnii soinen, la
kea maapohja, luonnollinen kauppa-asema kan
naksella meren ja sisämaahan vievien
vesitei-den yhtymäkohdassa, sekä varsinkin asema jät
tiläisvaltakunnan pääkaupunkina suhteellisen
syrjäisessä ja harvaanasutussa rajaseudussa. P :ssa
sijaitsevat keisarillinen hovi, valtakunnan neu
vusto ja duuma, ministerineuvosto ynnä ministe
riöt ja ylihallitukset, m. m. Suomen vnltiosihtec
rinvirasto. hallitseva senaatti, pyhä synodi, P:u
metropoliitta, sekä yleensä Venäjän henkisen ja
aineellisen elämiin keskeiset elimet, ja näiden suo
juna monilukuisia sotaväenosastoja.
P:n suorista, tasaisista ja leveistä (15-30 m)
kaduista tärkeimpiä nimitetään prospekteiksi
(Nevskij, Voznesenskij, Litejnyj, Vlndimirskij,
Kamennostrovskij y. m.). Rakennuksista
(tontteja 1910 kaikkiaan 10.400, 975 korttelissa; pe
rustana suopolijnn vuoksi paalutus) suurin osa
valtion sekä kaupungin (kiinteistöjen nrvo 1903
r li 4.675 milj. mk., siitä valtion omistamien
2.295 milj., jn lisäksi suuri joukko kunnan sekä
lukuisain yhdyskuntien hallussa); julkisista
rakennuksista ovat useimmat vnltavan suuria, ja
moniaat kauniita; yksityisistä sangen suuri
osa isoja, mutta yksitoikkoisia. Julkisista
ovat huomattavimpia palatsit ja kirkot; viime
mainittuja on n. 300 kreik.-katolista, mutta
niistä vain n. 40 varsinaista seurakuntakirkkoa.
— jiilelläolevista on n. 200 ..kotikirkkoa", s. o.
virastojen, erinäisten laitosten ja muutamien
ylimysten : loput hovin tai sotaministeriön, sekä
joukko komeita tuomiokirkkoja.
P:n tärkein ja suurin osa on Nevan
vasemmalla rannalla, joen muodostnmnssa valtavassa
polvekkeessa. Keskusta on rannassa sijaitseva
Amiraalihallitus (per. 1705 Pietari Suuri;
pääsivu 420 m pitkä; sisältää m. m. meriministeriön
ja merimuseon) 70 m korkeine, kullattuine suippo
torneineen, johon säteinä tähtää länsirannan
kolme pääkatua: tärkeä Nevskij prospekt,
Goro-hovaja-katu ja Voznesenskij prospekt.
Amiraali-hallituksen eteläpuolella Aleksanterinpuisto. jossa
Gogolin, Zukovskijn, Eermontovin. Glinkan ja
Przhevvalskin muistopatsaat.
Amiraalihallituk-sen molemmilla puolin on Gorohovaja-kadun
keskeltä katkaisema, pitkä. Nevan (suurenmoinen
rantakatu) ja siilien molemmistn päistään päät
tyvän Mojka-kanavan välinen
Admiraltej-skaja niminen kaupunginosa. Sen
itäpuoliskossa: lähinnä Amiraalihallitusta, Nevan ja Pa
latsitorin välissä keisarillinen Talvipalatsi (valm.
1764 Rastrelli’n suunnittelemana), jossa m. m.
Vrjönsalt, Valkeasali, Aleksanteri II :n työhuone
koskemattomassa asussaan, sekä tärkeimmät
kruu-nunkalleudet sisältävä Hohtokivihuone;
Palatsi-torilla Aleksanterinpylvils. jonka pääosana uuden
ajan suurin inonoliitti (30 m korkea,
läpimita-ten 4 m. suom. graniittia); toria ympäröi
kaakosta puolikaarena valtava pääesikunnan raken
nus. jossa myös raha- ja ulkoministeriöt;
koillisessa torin varrella valtionarkisto (rak. 1883-87) -.
tämän ja Nevan villissä, Talvipalatsin vieressä
siilien liitlyvil keisarillinen EremitnaSi (Katariina
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
