Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pietari (Petrograd, Sankt Petersburg)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Pietari
56t>
Ympäristöt. Suomenlahden
pohjoisrau-uall. Staraj» Dtnvojislt eteenpäin
huvilakau-punki Libti Lahdenkylä). sekä Rajajoen
etelä-I i ’leila Sestroret.-kin (Siestarjoen) kylpypaikka
»a asetehdas Suomen rautatien varrella: huvila
kaupungit Les no j (suuri puisto; metsäopisto
ja pulytekmllinen korkeakoulu; kestit eutteri),
Oxerki konserttisali), S u v a 1 o v o ja
Pargo-1 o v o Parkula radasta koilli-een T o k s o v o,
..Pietarin Sveitsi"; Pietarista etelään;
Puiko-van mainio tähtitorni (rak. 1838) korkealla
mäellä. hallitsijan asuinpaikkana huomattava
T - n r - k oe S e I o (ks. t.) ja P a v 1 o v g k
(Slav-janka joen kahden puolen; linna, palatsi ja kuu
ui- put>to; magneettis meteorologinen asema;
tunnettu konserttisali); lännempänä:
Kras-noe Selo tks. t.) ja liat si n a (ks. t.) ;
Suomenlahden etelärannalla: huomattava luostari
Sergievskaja Pustynj (per. 1743),
hu-wlakaupunki S t r e 1 j n a. Vanha ja Uusi P i
e-t a r h o v i (les. t.), sekä Oranienbaum
ks. t-i; Suoinenlahdessa lvronstatti (ks. t.).
Oppi- ja sivistyslaitoksia.
Tiedeakatemia (ks. yllä); korkeakouluja miehille:
yliopisto iks. yllä; n. 8.500 ylioppilasta 1910),
kreik. katolinen ja roomal.-katolinen hengellinen
akatemia, opisto kokeellista lääketiedettä varten,
psyko neurologinen opisto,
maanviljelysylihalli-tuksen meteorologiset kurssit, arkeologinen opisto,
historialliskielit. opisto, itämainen kieliopista,
käytännöllinen itämainen akatemia, ransk.
korkeakoulu, Aleksanterin „lyseo" (ks. yllä),
.,Laki-opisto", metsäopisto (Lesnojssa), polyteknillinen
korkeakoulu Lesnojssa; huomattava kirjasto),
teknologinen korkeakoulu, sähköteknillinen
korkeakoulu. tierakennus-insinööriopisto,
siviili-insi-növriopisto. vuoriopisto, taideakatemia,
konserva-tori, kauppakorkeakoulu; sota-akatemia,
meriaka-temia meriupseeriopisto, meri-insinööriopisto.
tv-k.ist".ikatemia, sotai insinööriakatemia,
sotalää-käriakatemia, sotilaallis-lainopillinen akatemia,
intendenttiakatemia: korkeakouluja naisille:
korkeammat naiskur-sit n. 5.200 oppilasta 1911),
naisla-ikärikorkeakoulu. korkeammat
luonnontieteelliset naiskurssit, Lesgastin korkeammat
bio-loci-et nai-kur–it. kasvatusopillinen
naiskorkea-koulu ju Fröbel-seuran kasvatusopilliset kurssit.
Lukuisista keski- ja alkeiskouluista
mainittakoon: edellisistä suljetut ..instituutit" (Smoljna
y. m.) tyttöjen kasvatusta varten; jälkimäisistä
n. 300 kaupunginkoulua, joissa n. 47,500 poikaa
ja tyttöä >1913). — Oppineita seuroja ja
yhdistyksiä n. 60 1913), joiden joukossa Vapaa
talous -ura huomattavine kirjustoineen,
maantieteellinen seura, historiallinen seura ja
lainopillinen seura. — Julkisia museoita (1913) yli 50;
«anoma- ja aikakauslehtiä (1913) lähes 500.
Liikenne, kauppa ja teollisuus.
Kron*tatista Nevan suulle johtaa 28 km pitkä
ja 7-8 m syvä merikanava ’rak. 1875-88). —
Me-rit-e P:iin -lapui U912t 6.614 alusta (2,538,126
rek.-ton. netto . siitä ulkomailta 2,173 (2,024.418
rek.-ton. netto); l’:sta lähti 6.533 alusta
2.531,531 rek.-ton. netto), niitä ulkomaille 2.200
’2.040.544 rek.-ton. netto. Koko Venäjän
merenkululta tulee 12.i% P:n osalle. Kaikista
Venäjän kaupungeista P lla niinikään on suurin
ulkomainen kauppa, ja erikoisesti suurin tuonti,
aeki lähinnä Riikna suurin vienti: P:n (vnnä
lvronstatin) vienti (1912) 371.i milj. mk.,
siitä Suomen aseman kautta 78.> milj. mk;
tuonti (1912i 566,i milj. mk., siitä Suomen
aseman kautta 99.i milj. mk.; tullituloja 151,« milj.
mk. — Tärkeimmät vientitavarat: vilja y. m.
maanviljelyksen ja karjanhoidon tuotteet,
puutavarat, nafta ja sen tuotteet; Suomeen myös
tehdastuotteita; — tärkeimmät tuontitavarat:
kutomateollisuuden tuotteet ja raaka-aineet,
kivihiilet, metallit ja koneet, kala ja kaikenlaiset
siirtomaatava rnt.
Nevasta (jäässä n. jouluk. puolivälistä huhtik.
puoliväliin) alkaa Sisä-Venäjälle, m. m. Volgaan
johtava, kanavien täydentämä vesitie; Nevan
pitkin tuotu P:iin vuodessa (keskimäärin 1908-12)
14.642 aluksella 4,« milj. ton., etupäässä halkoja
vnnä kaikenlaista puutavaraa, tiiliä ja viljaa:
viety P:sta 470 aluksella O.i milj. ton., etupäässä
metalleja ja metalliteoksia. — P:n sisäinen
höyrypursiliike Nevalla: kuljetettu v:ssa (keski
määrin 1910-12) n. 6,i milj. henkeä.
P. on Pohjois-Venäjän rautatieverkon keskus:
siitä lähtee 5 suurta ja 2 pientä rataa. —
Raitioteitä (kunnan) on P:ssa (1912) 199.a km, ja ne
kuljettavat v.ssa (keskimäärin 1908-12) 221,»
milj. henkeä. — Kaupungin puhelimen tilaaja
määrä 1909 oli 21.012: 1913 jo 43,750. —
Puhelinjohto (1913) Helsinkiin. — Kauppaliikkeitä
P :ssa (1900) n. 16.500. joiden vuosivaihto
yhteensä 2,330 milj. mk.; 6 kauppapörssiä ja
työ-pörssi ; valtakunnanpankki, aateliston
maa-pankki ja talonpoikaismaapankki. sekä (1913)
n. 60 yksityistä pankkia ja luottolaitosta, ynnä
n. 20 pankkiirihuonetta.
Tehdaskaupunkiiia on ainoastaan Moskova P:ia
tärkeämpi. Tehtaita (1910), paitsi valtion, yli
500; niiden vuosituotanto n. 530 milj. mk.
Tärkeimmät : puuvillatehtaat, konetehtaat ja
kumi-I tehtaat.
P:n kaupungin vuotuiset menot (keskim.
1907-11) 88.i milj. mk., josta kansanvalistukseen 8.»%;
kaupungin velat (1909) 248 milj. mk. — Elin
kustannukset P:ssa hyvin kalliit. —
Hyväntekeväisyysjärjestöjä ja -laitoksia paljon.
Historia. Lähelle 1703 hävittämäänsä
Nevanlinnaa (ks. t.) Pietari Suuri sam. v. alkoi ra
kentaa uutta pääkaupunkia „akkunaksi
Eurooppaan". Rakennustöissä, joita ruotsalaiset
Pultavan taisteluun saakka häiritsivät (piiritys 1708),
menehtyi joukoittain ihmisiä; P:iin siirrettiin
ylhäistä ja alhaista väestöä, virkamiehiä ja
kauppiaita. jotka määrättiin rakennuttamaan suuria
kivitaloja, sekä yhä uusia työvoimia, ja vihdoin
Moskovasta korkeimmat hallituslnitokset.
kaartin-joukot ja keisarillinen perhe: 1712 P. julistettiin
pääkaupungiksi; 1725 täällä kuoli Pietari Suuri,
ja asukasluku nousi 75,000 :een, niistä paljon
ulkomailta kutsuttuja käsityöläisiä ja kauppiaita.
Seuraa lyhyt taantumuskausi; Pietari II :n
aikana hovi muutti Moskovaan, ja P:n asukasluku
pieneni. Anna keisarinna ryhtyi jälleen P:n an
karaan pnkkoasuttamiseen. joka ei kuitenkaan
menestynyt; 1736 ja 1737 suuret tulipalot
hävittivät suurimman osan kaupunkia: niiden johdosta
asetettiin MUnnichin alainen komitea, jonka
-luunnitelmien mukainen kaupungin asuttaminen
vieläkin jatkuu. Muutenkin MUnnich paransi ra
kennusjärjestelmää, kuivautti P:n soita ja kau
nisti sitä. Elisabetin aikana m. m. Rastrelli ra-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
