Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pietari (Petrograd, Sankt Petersburg) - Pietari (Petros), Jesuksen apostoli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
r>57
Pietari
562
kensi J?:iin joukon kauniita palatseja, kirkkoja
ja yksityisiä taloja; Elisabetin hallituskauden
lopulla P:n asukasluku nousi 150,000 :een.
Katariina II :n aikana oli P:n toinen varsinainen
loistokausi: pakkokeinojen sijasta alettiin
käyttää etujen myöntämistä P:iin asettujiile,
kaupunkia kaunistettiin lukuisilla komeilla
rakennuksilla, ja Nevan, Katariinan-kanavan, sekä
Fon-tankan rannat kivettiin graniittipaasilla;
asukasluku koliosi ’/« miljoonaan. Aleksanteri I:n
aikana P. laajeni Fontankan ulkopuolelle;
Viipurin puolta ruvettiin vähitellen asuttamaan;
väkiluku läheni miljoonaa. Ensimäinen rautatie
1837. Tsarskoe Selohon; 1880-luvulta alkaa P:n
ja sen teollisuuden nopea kehittyminen;
1880-lu-vulla seisaus, ja 1890-luvulta lähtien jälleen
nopea edistys: 1892 on ensimäinen asukasmiljoona
saavutettu, ja parissa seuraavassa
vuosikymmenessä toinen. — Sodan aikana 1914 kaupungin
saksalaisperäinen nimi St. Peterburg muutettiin
Pet rogradiksi.
P:n suomalaiset. P. on entisen
suomalaisasutuksen paikalla; sen nykyisellä alueella oli
viidettäkymmentä suomalaiskylää Mo ka =
entinen Muja-joki, Fontanka = Kemijoki. Vasilij
os-trov = Hirvisaari, Pietari-Paavalin linnoitussaari
= Jänissaari, P:n puoli = Koivusaari, Aptekarskij
ostrov = Korpisaari, j. n. e.). — Nevanlinnassa
oli suom. seurakunta; se hajosi ja sen kirkko
tuhoutui linnan valtauksessa: sen entisistä
jäsenistä sekä uusista P:iin muuttavista
suomalaisista ja ruotsalaisista P:iin syntyi suom.-ruots.
seurakunta, jolle Pietari Suuri jo 1703 antoi oman
kirkollisen järjestyksen, ja johon myös kuului
P:n lähikyliä, kuten Lahti ja Parkala y. m.
Jumalanpalvelukset pidettiin alussa yksityisessä
talossa; 1734 valmistui oma kirkko Anna
keisarinnan sille lahjoittamalla maalla Tallikatujen
välissä.
Seurakunta jakaantui 1745 suomalaiseen ja
ruotsalaiseen, joista viimemain. 1769 sai oman
kirkon; suomalaisille jäi vanha puukirkko, jonka
tilalle 1803-05 rakennettiin kivinen. —
Ensimäinen kirkkokoulu (myöhemmin ylemmäksi
kirkko-kouluksi laajennettu; johtajina ovat olleet m. m.
Uno Cygnæus ja August Hagman) avattiin 1820.
— Kirkkoherra C. V. Sirénin (1838-66) aikana
oli seurakunnalla kukoistuskausi: kirkon
yhteyteen rakennettiin 1842-44 kirkkokartano. jonka
nykyisillä suurilla tuloilla ylläpidetään
seurakunnan papit, ja suureksi osaksi yhteiskoulu, sekä
Suomen valtion lisäavustuksella kirkkokoulut:
1848 hankittiin oma Mitrofanian hautuumaa
lähellä Baltian asemaa; 1860 perustettiin koulu
Lahdenkylään, myöhemmin muutamiin muihin
esikaupunkeihin. — Siréniä seurasi rovasti J.
Chr. öhqvist (1S66-S4) ; seurakunnan
jäsenmäärä kasvoi suuresti, ja 1867 tuli kaksi
kommi-nisteriä lisää; uusi vaalijärjestys v :lta 1873. I
jonka mukaan seurakuntaa kirkkoneuvoston ohella
edustavat valtuutetut: 1886 perustettiin 6 uutta
kirkkokoulua kaupunkiin: 1S89 tvttöorpokoti: j
sam. v:sta lähtien seurakunnan jäsenmäärä
alkoi vähetä: poikaorpokoti perustettiin 1903, ja
vanhusten koti (Leistilässä Uudellakirkolla: 30
hoidokasta varten) 1905: sam. v. muutettiin
ylempi kirkkokoulu yhteiskouluksi (toistaiseksi
7-luokkainen).
Seurakunnan jäsenmäärä (1913) on 15.580
(P:n ruots. seurakunnan n. 6,000); lisäksi P:ssa
asuu useampia tuhansia seurakuntaan
kuulumattomia suomalaisia; kouluissa (1914) yhteensä yli
1,000 oppilasta, joista yhteiskoulussa n. 250, ja
loput 10 :ssä alustavassa kirkkokoulussa. —
Sanomalehtiä: kahdesti viikossa ilmestyvät
»Inkeri" ja „Neva" (sos.-dem.); seuroja ja
yhdistyksiä: Suom. evankelis luterilainen yhdistys,
Nuorten miesten ja Nuorten naisten kristilliset
yhdistykset, Suom. rouvasväen yhdistys (perust. 1859:
ylläpitää tyttöorpokotia Kirkkokartanossa), Suom.
hyväntekeväisyysseura (perust. 1882; rahavarat
yli 25,000 mk.), Suom. naisyhdistys (perust. 1885;
ylläpitää poikaorpokotia Parkalassa), Suom.
yhteiskoulun kannattajayhdistys (perust. 1907;
avustaa yhteiskoulua 8,000 markalla vuodessa).
Suom. seura (perust. 1907; jäseniä 1914
parisataa), valistusseura ..Soihtu" (perust. 1909), 2
voimisteluseuraa, 3 raittiusyhdistystä („Alku"
perust. 1S86: jäseniä 1914 n." 200)." 11
laulukuoroa ia torvisoittokuntaa v. m., sekä Suom.
rautatieläisten näytelmäseura.
P:ssa on Suomen ministerivaltiosihteerin
virasto. Suomen passitoimisto. Suomen rautatien
piirihallitus, sekä Suomen pankin haarakonttori.
T. T. K.
Pietari (kreik. Pelros), Jeesuksen apostoli,
alkuperäiseltä nimeltään Simon, oli kotoisin
Galilean Betsaidasta ja ammatiltaan kalastaja.
Liittyessään Jeesuksen opetuslapsipiiriin hän asui
Kapernaumissa ja oli naimisissa. Hän ja hänen
veljensä Andreas olivat Jeesuksen lähimpiä
ystäviä. Nimi Petros on oikeastaan kreik. käännös
heprealaisesta Këfas = kallio, mikä nimi P:lla oli
opetuslapsipiirissä ja minkä Jeesus kerran P :n
tunnustuksen johdosta oli hänelle antanut (Matt.
16,s). Luonteeltaan P. oli tulinen ja innokas,
mutta myöskin horjuvainen. Jeesukseen hän oli
sydämestään kiintynyt loppuun asti.
Opetuslapsi-piirissä P :11a oli johtava asema. Kun Jeesus van
gittiin. seurasi P. häntä ylimäisen papin pihalle
jossa kielsi mestarinsa. Tätä hän syvästi katui
ja saikin Jeesukselta anteeksi. Jeesuksen
kuoleman jälkeen P. oli kristillisen seurakunnan
johtaja. Tämä käy selville niin hyvin Apostolien
teoista kuin Paavalin kirjeistä. Apostolien
kokouksessa oli P:n sanalla myöskin ratkaiseva
merkitys. P.. joka ei periaatteessa ollut
pakana-kristillisyyden vastustaja, piti itseään kuitenkin
varsinaisesti ympärileikkauksen apostolina
jättäen pakanakunnan Paavalin toimialaksi. Omasta
puolestaan hän noudatti Mooseksen lakia ja isäin
säädöksiä ja edusti täten maltillista
juutalaiskris-tillistä suuntaa. Horjuvasta suhteestaan
pakana-kristittyihin hän sai kerran Antiokiassa
Paavalilta nuhteita (Gal. 2„ seur.). P:n muistelmia
Jeesuksesta katsotaan sisältyvän hänen
oppilaansa Markuksen evankeliumiin. P:n kirjeistä
ks. t. — Apostolien kokouksen jälkeen ei U:ssa
T:ssa enää paljoa puhuta P:sta. Perintätieto
sitävastoin yksimielisesti todistaji hänen oleskelleen
viime vuotensa Roomassa ja täällä kärsineen
marttyyrikuoleman keisari Neron vainossa. Tämä
tiedonanto on Papiaalla, Ignatiuksella.
Irenæuk-sella. Tertullianuksella y. m. ja on
todennäköisesti oikea. Sitävastoin katolinen väite P:n
25-vuotisesta piispaudesta Roomassa (42-67)
ilmeisesti kuuluu tarun piiriin. Paavalin ennen v. 60
kirjoittama kirje roomalaisille ei sisällä pienintä-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
