Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pietari (Petros), Jesuksen apostoli - Pietari (Pedro), Aragonian kuninkaita - Pietari Julma, Kastilian kuningas - Pietari II, Montenegron hallitsija - Pietari (Pedro), Portugalin kuninkaita - Pietari I, Serbian kuningas - Pietari (Petr) I. Alekseevitš Suuri
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Pietari
k....ii viittausta siihen. etti P. -illoin olisi ollut
ICOO&AM.
P i> nimelll kulki vanhassa kirkon kolme
iipo-kr\fi-t.» kir.ua evankeliumi, julistus (kerygmu)
> iii • -iv* Evankeliumista, jonka Serapiou ja
Ori-<- n f mainiUevat löytyi 1892 tärkeä
katkelma Lfjyptiu Akmitnista. Katkelma sisältää
hen^e-sä sepitetyn kertomuksen
Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemisesta.
Todennäköisesti se on syntynyt 2isen vuosis.
lopulla. Akmimin kodeksissa on edelleen toinen
katkelma, jok.i on kuulunut Pin ilmestykseen ja
M-.>lta4 värikkään kuvauksen taivaasta ja
helvetisti. P n ilmestys näyttää johtuvan 2 :sen
vuosi». alkupuolelta. — P:n ..julistuksesta" on
ole-HU-..I otteita Klemens Aleksandrialaisen
teoksessa ..Stromateis"; ne ovat 2:sen vuosis.
tavallista saarnatyyliå. Teos on läheistä sukua n. s.
apolopeettien erityksille. — Edellisten lisliksi ovat
rirla mainittavat muutamat vanhat
käsikirjoitukset. jotka kantavat nimeä ..Pietnrin teot" (actua
Pf tn N.iissä kerrotaan P:n ja Simon
Maguk-sen kohtauksesta ja taistelusta Roomassa sekä
jilkim.iisen häviöstä. Niissä esiintyy myöskin
tarunomainen tieto, että P. ristiinnaulittiin
pää alaspäin. Kertomusten lähteenä on hurskas
mielikuvitus, jolle suuri tuntematon aukko
apostolin elämässä tarjosi kiitollisen alan. Tietysti
ei ole mahdotonta, että niissä on voinut säilyä
joku oikt-aperäinenkin tieto. [B. A. Lipsius, „Arta
apostolorum apoerypha" I (1891), E. Hennecke,
Neutestomentiiche Apokrvphen" (1904).]
E. K a.
Pietari (esp. Pedro), Aragonien
kuninkaita. — 1 P. II 1176-1213). tuli hallitsijaksi
1196. P. oli ritarillinen luonteeltaan sekä
urhokas soturi. Joutui riitaan aatelin ja kaupunkien
kanssa määrätessään veron suorittaakseen siitä
saaduilla varoilla vuotuisen läänimaksun paaville.
Voitti yhdessil Kastilian ja Navarran kuninkaiden
kan-sA Almohndit kuuluisassa Tolosan tappelussa
1212. Lähdettyään Etelä Hanskaan auttamaan
lankoaan Toulousen kreiviä, joka oli albigensien
johtajia, P. kaatui eräässä taistelussa 1213. — 2. P.
III, Suuri 11239-85), astui hallitukseen 1276.
Pitäen itseään Napoli’n kuningaskunnan perijänä,
ko-ka oli viimeisen Hohenstaufisukuisen
kuninkaan. Manlredin. vävy. P. avusti sisilialaisia
heidän 1282 ranskalaisia vastaan nostamassaan
kapina-»:! ja julistettiin Sisilian kuninkaaksi.
Puolusti menestyksellä asemaansa, mutta sodan
tuottamat rasitukset synnyttivät tyytymättömyyttä
säädyissä jn P:n täytyi 1283 suostua
kuningasvallan rajoituksiin. — 3. P. IV (1319-87), hallitsi
1330-87. oli ankara ja häikäilemätön ja vähensi
«äfityjen mahtavuutta. Valtasi Kastilian alueita,
mutta 1375 hänen oli pakko niistä luopua.
K. IV. K.
Pietari Julma (133469). Kastilian
kuningas nousi valtaistuimelle 1350, ympäröi
lorn-mittvn-i Maria de Padillan loistolla ja korotti
hänen sukulaisiaan korkeimpiin arvoihin, mutta
pani puolisonsa, ßlanka Rourbonilaisen,
vankeuteen. Velipuolen-a Henrik Trastnmnralaisen
nostaman kapinan P. kukisti ja rankaisi
kapinoitsijoita ankarasti, mutta uuden knpinan sytyttyä
kaikki P:n viholliset liittyivät häntä vastaan ja
Henrik huudettiin Ko-tilinn kuninkaaksi. P. sai
kuitenkin suurilla lupauksilla Walesin prinssin
Edvardin .Mustan prinssin) liittoluisekseen,
voitti Henrikin ja piasensi vastustajansa
hirvittävällä julmuudella. Mutta uudessa taistelussa
1*. joutui tappiolle ja sai surmansa velipuolensa
kädestä. — Oikeudenkäyttöä koskevien
säädös-tensa vuoksi P. sai nimen „oikeudenjulistaja".
K. W. i;
Pietari II 11813-51), Montenegron hallit
sija vista 1830; järjesti maahan säännöllisen hui
Iit uksen, jonka muodostivat 12-miehiuen senaatti
a 150-jiiscuineu guardia; tuli tunnetuksi
runoili jnna, kirjoitti m. m. suuren kansallisen runoel
mau „Gorski vijenac" („Vuoren seppele" 1847),
jonka aiheena ou turkkilaisten karkoittaminen
Montenegrosta.
Pietari (portug. Pedro), Portugalin
kuninkaita ja Brasilian keisareita ks. Pedro.
Pietari I (s. 1S44), Serbian kuningas vista
1903, ruhtinas Aleksanteri KaradjordjevitSin
poika, suoritti yleisopintonsa Genevessä, sotilas
opintonsa Hanskassa: taisteli Ranskan puolella
vapaaehtoisena vv. 1870-71 sodassa ja otti 1876
osaa Bosnian kapinaan; kutsuttiin Aleksanteri
I :n murhan jälkeen 1903 Serbian valtaistuimelle.
Pietari (ven. I’etr), Venäjiin keisareita.
1. P. I. Alekseevits Suuri (1672-1725),
tsaari Aleksein ja hiilien toisen puolisonsa Nata
lia Naryskinin poika, pääsi
pajarien toimesta
vanhemman velipuolensa Fodorin
kuoltua tsaariksi 1682;
mutta jo kuukauden
perästä luinen sisarpuolensa
Sofia sai streltsien
toimeenpaneman kapinan katitta
vallan itselleen; P. ja
hänen velipuolensa Iivana (V)
olivat vain nimellisesti
hallitsijoina. P. vetäytyi
nyt äiteineen Moskovasta
sen läheisyydessä olevaan
Preobrazenskoin kylään,
jossa he jo Fedorin aikana
olivat oleskelleet. Hänen
kasvatuksensa oli
puutteellinen, mutta opinhaluinen
kun oli. hän hankki itselleen oppia näkemästään
ia kuulemastaan; hiin seurusteli varsinkin
muukalaisten kanssa, joita a.sui Moskovan
etukaupun-gissa ja näiltä hän kuuli länsieurooppalaisista
oloista, joihin hänen huomionsa yhä enemmän
alkoi kiintyä. Hänen pääbuviaan oli samanikäisistä
kumppaneistaan muodostamieiisa leikki joukkojen
harjoitteleminen, joka kiivi länsieurooppalaiseen
tupaan. Kun P. 1689 oli ottanut itselleen vallan,
sulkien Sofiun luostnriin. rupesi hän
ulkomaalaisten upseerien avulla muodostamaan
sotalaitosta sekä hankkimaan luivnstoa. Hän oli näet
suuresti innostunut meriliikkeeseen jo ennen kuin
hiin ensi kerrun niiki meren käydessään
Arknnge-lissa ■1694’. joka oli Venäjän ainoa merisatama.
Hiin huomasi, ettei Vienunmerestii olisi suurta
hyötyä, se kun on suuren osan vuodesta jäässä,
jonka vuoksi oli pyrittävä Mustanmeren ja
Itämeren rantamaille. Turkkia vastaan Sofian
aikana aikailutta sotua jatkettiinkin ja
ulkomaalaisten, Le Fort’in (ks. t.). Gordonin (ks. t.) y. m.
avulla järjestämillläiln joukolla sekä Donilla ra
kcntnmillaan laivoilla hän sai Asovin valloite-
Pietari Suuri.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
