Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pietari III. Fedorovitš - Pietari Joninpoika ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
567 Pietari Joninpoika—
ei hän vastarintaan ryhtynytkään; hänet vietiin
«■r.ia-een Ropsau hoviin. jo->a hänet kuristettiin
kuoliaaksi. — [BQlau. ..Geheime Geschichten und
rit.-elhafte Menschen"; Bain, ,,Peter III,
empe-tor oi Rossia".] K. 0. L.
Pietari Joninpoika. Viipurin linnanisäntä
1 : j 1 -36. ylh&i-tä ruots. sukua (BAftt tai Bonde.
vaakuna kuvasi venettä). lunasti omilla varoillaan
linnan k.irkoitetun Biruer kuninkaan
kiiskynhal-tulta Kfflerukselta. Oli Ruotsin rauhan
Bovitta-jia PIhkin&suarcs-.-st 1323 ja teki omassa
nimes-..k.iQ 1328 rauhansopimuksen Tallinnan kanssa.
Erä- vanha muistoonpano mainitsee hänet
Viipurin linnan rakentajaksi. V. 1336 hän myönsi
Tallinnan porvareille vapaan kuupaukiiyuuin koi
me>-.i Suomen kauppapaikassa : Viipurissa,
Vehka-lahdella ja Virolahdella. Vielä 1339 mainitsee
ven. kronikka hänet niiden sotntapnusten
yhtey-d*—.i jotka silloin sattuivat Karjalan rajalla.
K. G.
Pietarin evankeliumi ks. Pietari
(apostoli).
Pietarin julistus ks. Pietari (apostoli).
Pietarinkala (Zeus faber), makrillin
heimoon S ombcriiitr/ kuuluva, n. 1 m:n pituinen
kala, jonka ruumis on korkea, sivuilta vahvasti
litistynyt, väriltään vihertävänruskea.
hopeankiiltoinen. kummassakin kyljessä pyöreä, musta
pilkku — tarun mukaan Pyhän Pietarin
peukalon jälki. P. on yleinen Välimeressii, tavataan
myös Intianmeressä ja Atlantissa, joskus
Pohjanmeressäkin. Liha maukasta. I. V-s.
Pietarin kirjeet, kaksi apostoli Pietarin
niminä U:een T:iin otettua kirjettä, joista
ensi-muinen on osoitettu linjallaan Pontoksessa,
Kappa-dokia-vi Rooman Aasiassa ja Bitliyniassa
asuville muukalaisille ja toinen kristityille yleensä.
Viimemainittu vastustaa harhaoppia, joka kielsi
Herran tulemisen. Kriitillinen tutkimus pitää
kumpaakin epäperäisinä tni ainakin toista
kirjettä, kun taas muutamat tutkijat katsovat
ensi-mäi-en -i»ältflvän ..Pietarin ajatuksia". Th. Zahn
pitää kumpaakin kirjettä Pietarista alkunsa
saaneina.
Pietarinkirkko (San Pietro in Vaticano),
kristikunnan suurin ja rikkain temppeli, kohona
Roomn–a Tiberin oikeanpuolisella rannalla
Vatikaanin vier<-"ä. Neron puutarhan ja sirkuksen
paikalla, missä lukuisat kristityt v. 64 ja sit-
Vaah»n V iM.rinklrVon riupltu T»o«m»«» Vntllmnnl nek||
rak^nnakATi aUuena oWiin uiHcn kirkon kupoli.
Piirros I.ViO IutuIia
rinkirkko 568
Fieinruikirkon pohjakaava.
temmin tarun mukaan apostoli Pietarikin
kärsivät marttyyrikuoleman, v. 326 Koustantiuus Sun
ren rakentaman, 11 vuosisataa keisarien ja
paavien rikastuttaman ja kristityn maailman kun
nioittaman 5-laivaisen basilikan sijalle,
renesanssi-taiteen valtavinipana voimannäytteenä sekä aiot
tuna luomaan paavinvallaile loistoa ja
näkyväisenä ulkonaisena merkkinä sen vaipuvaa
merkitystä tukemaan. — Jo v:lta 1450 on kahdelta
firenzeläiseltä mestarilta uuden väljemmän basi
likan ensi suunnitteluja olemassa, ja työkin jo
pantiin alulle, mutta vasta paavi Julius II :n
aikana yritystä ryhdyttiin tarmolla toteuttamaan,
1506 laskettiin peruskivi Bramanten suuren
moiselle sentraalirnkennukselle, jonka pohja oli
kreik. risti, pyöreille ristin varsi päätöksi neen ja
Pantheonin innostamine risteyskupuineen. Tätä
alkuperäistä Bramanten pohjaa myöhemmät
arkkitehdit, Rafael. Peruzzi, San Gallot y. m. ovat
liturgian vaatimuksista elikkä siksi, että
tahdottiin saada entisen basilikan pyhä alue uuden
rajain sisälle mahtumaan, moneen kertaan
muutelleet joko, kuten Rafael, uutta lat. ristin muo
toista valtabasilikaa haaveillen tai alkuperäisen
suunnitelman pohjalle tehden lisäyksiäiin ja muu
toksiaan. Kun vihdoin (1546) 72-vuotias
Michelangelo vastahakoisesti otti ..Jumalan kunniaksi"
työnjohdon käsiinsä ja minkäänlaista palkkaa
tästä vaatimatta, syntyi rakennuksen kruunu,
nykyinen rohkean joustavasti kohoava, Rooman
Cnmpagnan vallitseva kaksikuorinen kupoli
(„Cuppola") jo valmiille, mutta Michelangelon
vahvistamille alusmuureille, hänen suvimnllinsu
mukaan sam. v. laadittua (5,40 m korkeata, 3,ai m
lev.) puumailia työn pohjana noudattaen. V. 1588
työ aloitettiin ja sen suoritti Jacopo della
Porta 22 kuukaudessa (erinomainen työnäyte)
600-800-miehisellä työvoimalla, vieläkin enentäen
Michelangelon kupolinnousua. .Madcrnan (ks. t.)
lisäyksillä (läntisen ristinvarrcn pitennys, etu
halli ja korkea etufasadi) Michelangelon
sent-raalirakonteesta lopulta tulikin pituuskirkko, ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
