Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Peitarin kuvernementti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
56’J
Pietarin kuvernementti—Pietarsaaren konepaja
570
1G02 se oli miltei valmis, vihkimisen toimitti
1626 Urbanus VIII. Mutta vieläkin
täydennys-töitä jatkui, niinpä viimeinen rakentaja
Bernini etuhallin somistamisen lopetettuaan
suunnitteli kahta — onneksi rakentamatta jäänyttä
kellotornia ja kaarsi kirkon eteen, avointa
ellip-tillistä paikkaa (Piazza di san Pietro)
reunustavat, mainiot, korskeat pylväshallinsa, jotka,
pakottaen katsojau etemmäk-i. melkoisesti
paransivat liian korkean etufasadin aiheuttamaa
epäedullista kokonaisvaikutusta. Torin keskiössä 011
kahden suihkulähteen välissä egypt. obeliski. —
Kirkko on 3-laivainen; pääalttari, jolta yksin
paavi saa messun lukea, on kupolin ja Bernini’n
suunnattoman, 29 m korkean pronssibaldakiinin
alla, alttarin alla krypta apostolinhautoineen.
Mosaiikkeineen. freskoineen. komeine
pylväshau-toineen, taiteellisine risteikkoineen sisusta 011
todellinen museo, ja joskohta dekoratiivinen
ylenpalttisuus — suuremmalta osalta myöhemmän
barokkitaiteen lisää — ja detaljien
jättiläismäinen mittakaava tuntuvasti häiritsevätkin
sisä-vaikutusta. herättää sittenkin pääosain
suhteiden suurpiirteisyys ja jalo suunnittelu ylevän
ja korottavan tunnelman. Kirkko on juhlina
nähtävä, jolloin sisässä 20-30-tuhantinen
seiso-vain tai polvistuvain uskovaisten lauma hartaana
kuuntelee paavin messua tai sen edustalla
vyöryvänä tulvana odottaa hänen siunaustaan. P:n
suuruussuhteet ovat todellakin yllättäviä:
korkeus maasta kupuristin kärkeen 131.60 m;
etu-fasadi 117 m pitkä, 50 m korkea ja jokainen sen
pylväs 27 111 korkea; sisäpituus 187 m. keskilaiva
25 m leveä. 46.ss m kork., tynnyriholvin jalka
30.-8 m korkealla. Kuvun halkaisija on 41,44 m, sen
korkeus lattiasta, kupulyhdyn (laterniinin)
tasoon 105.!s m. kupupilarien perusmuurien 20 m
syvälle laskettu pinta 22.sX22.ä m. Valmiina
kirkon on laskettu maksaneen 260 milj. liiraa. —
Korjauksista ja ylläpidosta huolehtii vasituinen
kirkossa asuva työmiesammattiosasto
fsan-piet-rini). Paksut, helteisenä kesäaikana talvenkin
varalle riittävästi lämpöä imevät muurit
tekevät lämmityslaitteet tarpeettomiksi. — ks.
Kooma (liitekuvataulu). V-o N.
Pietarin kuvernementti (ven.
Pctrograd-skaja gubernija), Luoteis-Venäjällä. Suomen.
Suomenlahden, Peipsenjärven. Laatokan ja
Syvärin %’älissä; 53,768 knr. 2.949.000 as. (1912)’. 55
kmMlä. — P. k. vastaa suunnilleen Inkerinmaata,
ulottuen jonkun verran kauemmaksi etelään ja
itään: pinnanmuodostuksesta, joista y. m. s. ks.
Inkerinmaa. — Asukkaista venäläisiä on
S2.s%, suomalaisia 9.9%, saksalaisia 3,4%,
puolalaisia 2.i%, juutalaisia 0.8%. Kreik.-katolisia 011
S3.i%, protestantteja 12,b%. roomal.-katolisia 3%.
Lukutaitoisia on 55.1% (Venäjällä keskimäärin
22,»%). Maataloutta harjoittaa 25.s% (vähemmän
kuin missään muualla Venäjällä), teollisuutta
24.s%. kauppaa ja liikennettä 13.s% väestöstä.—
Elinkeinot. Pietaria ja sen ympäristöä
lukuunottamatta eivät ole erityisen korkealla kannalla.
Maanviljelys tuottaa ruista 107.100 ton., kauraa
73.800 ton., vähän ohraa, pellavaa, perunoita
231,200 ton. (1912). Hevosia on 117.214.
nautakarjaa 227.777, lampaita ja vuohia 114.001, sikoja
42.199 kpl. (sam. v.). Teollisuus on keskittynyt
Pietariin ja sen esikaupunkeihin: työväestön
lukumäärä 1910 oli 150,734 henkeä (kolmannella sijalla
Venäjän kuvernementeista) ja aksiisista vapaan
teollisuuden valmistusarvo 702,j milj. mk. (siitä
metalliteollisuuden osalle 219,j milj. mk.,
puuvillateollisuuden osalle 170.1 milj. mk.). Suuri osa väestöstä
elää työnansiolla Pietarissa, metsätöillä (50,s %
pinta-alasta on metsämaata) y. m. s. — Vuorityötä
ei ole. — Rautateitä 1,095 km (1911), kuljettavia
vesiteitä 3,207 km, josta höyryaluksilla 1.048 km.
P. k:n kautta kulkevasta suuresta kaupasta ks.
Pietari. — Kansakouluja 1,4S4 (opp. 74.778),
keskikouluja 13 (3,661 opp.), ammatillisia
keski-ja alempia kouluja 2 (opp. 326), muita kouluja
109 (opp. 6,986; 1911, Pietarin kaupungista
puuttuvat kaikki tiedot). — Sairaaloita 462,
lääkäreitä 2,582 (1910). — Jakaantuu 8 piirikuntaan;
pääkaupunki Pietari. — Historiasta ks. I n k
e-r i n m a a. E. E. K.
Pietarinraha. paaville suoritettu
vapaaehtoinen vero, joka ensin mainitaan Englannista
makseluksi 8:nnella vuosis. Vapaaehtoisesta
suorituksesta tuli pian pakollinen. Muistakin Euroopan
maista paitsi Ranskasta, Espanjasta ja Suomesta
kannettiin keskiaikana tätä veroa.
Englannissa se lopetettiin parlamentinpäätöksellä 1533.
— Sittenkuin paavi menetti kirkkovaltion (1860).
on p. uudistettu vapaaehtoisena maksuna
paavin-istuimen ylläpidoksi. Sen määrä nousee
vuosittain useihin miljooniin. E. K-a.
Pietarin rata ks. R i i h i m ä e n-P i e t a r i n
rata.
Pietarin teot ks. Pietari (apostoli).
Pietarin tiedeakatemia ks. Akatemia.
Pietarin vankeus (Festum S. Petri ad vincula
1. in vinculis), kirkollinen juhla, jota 800-luvulta
alkaen vietettiin 1 p. elok. (almanakassa ennen
merkitty Piet. vank.) apostoli Pietarin
vangitsemisen ja vapautuksen muistoksi (Ap. t. 12i
seur.). Juhlaa vietettiin myös Pietarin Neron
aikana tapahtuneeksi kerrotun vangitsemisen ja
kärsimysten johdosta. Keskiajalla se
Länsi-Euroopassa sai elonkorjuujuhlan luonteen.
Pietari Suuren lahti, Venäjän Itä-Aasiassa,
Japanin-meren pohjoisrannikolla, on 180 km
leveä, 80 km pitkä. Sen jakaa Muravjevin
niemimaa Amurin- ja LTssurin-Iahteen. Useita
erinomaisia satamia, m. m. Kultainen sarvi (Zolotoj
rog). jonka rannalla Vladivostok (ks. t.).
Pietarsaaren kihlakunta käsittää
Pietarsaaren, Purmon, Luodon. Ähtävän, Kruunupyj’n,
Terijärven. Vetelin, Perhon, Halsuan, Kaustisen,
Kokkolan, Alavetelin, Kälviän, Ullavan,
Lohtajan, Himangan, Kannuksen, Toholammen ja
Lestijärven kunnat Vaasan lääniä. Pinta-ala
(maata) 6.938.4 km2; väkiluku v. 1908 62,911
henkeä (= 9,i 1 :tä km5:iä kohti).
Pietarsaaren konepaja Pietarsaaressa per.
1898. perustaja Birger Serlachius. Valmistus
käsitti aluksi panimo- ja virvoitusjuomatehtaiden
koneita, sittemmin (v:sta 1902) erikoisuutena
ovat olleet maanviljelyskoneet, äkeet
(Hankmo-äes), niittokoneet y. m. sekä (v:sta 1909) myös
rakennusteollisuudessa tarvittavat koneet
(kiven-murskaajat. betonisekoituskoneet y. m.). Tehdas
jakaantuu kolmeen pääosaan: varsinaiseen
konepajaan. puusepäntehtaaseen ja valimoon (Suomen
suurin ja uudenaikaisin, jonka aduseerauslaitos
on ainoa laatuaan). Valmistusarvo 1912 oli Smk.
1,352.627, työväestö 430 henkeä (1902 50 henkeä.
1910 150 henkeä). Konepaja, joka kuului Suo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
