Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pietarsaari ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Pietarsaari
576
fob. lukuunottamatta tullia; 1900 tuonti oli
ur->\>lt...in Smk. 4 :.S4.065. xienti Smk. 3,402,209).
I ulli majakka \ m. tulot Smk. 2,505,050
viiden Suomen kaupungeista tullitulojensa
puolesta . kaupungille tulevat tuulaaki-, satama-,
lii-v.- i:.- v. ii: - maksut Smk. 173.190 (1913).
laiskalla. Norjalla, Ruotsilla ja Saksalla on
P -sa »ijaiskon-ulit. Suurin kauppaliike
A_-b. Eliel Ervast o.-y.
Suojaisan, yli 7 kuukautta jäättömän
sataman »isompi satama-allas (Alliolman satama;
-alan .iM-lka on nimeltään Adö redd> on 3 km
( itk.i 1 i km levi-.i .’• « 7.t iii syvä. Sinne vievä
eteläinen väylä ou 5,i m. |>ohjoinen väylä 7.» m
«vvl; sitäpaitsi on 3.» m syvä saaristoväylä
Kokkolaan. Vakinaisetta vartiotta olevia
johto-loi-toja 4. Satama on kaksiosainen: ulompana
on Laukon silta (vedensyvvyt- 7,j m), sisempänä
\!. olman-ilta vedeusyvvys 5,« m). V. 1912
sa-• im.i-,1 -elvitettiin 158.498 rek.-ton. netto
suora-uai»<–-< ulkomaisessa, sekä 76,870 rek.-ton. netto
yhdistetyssä koti- ja ulkomaisessa merenkulussa.
Säännöllinen höyry laivayhteys Kokkolan ja ete
litmpänä olevien satamien kanssa. Ennen
kukoistavaa kauppalaivastoa edustaa ..Ira" niminen
rautaparkki 751 rek.-ton. netto, omistaja
Jakob-«tads rederi a.-b.> sekä muutamat pienet hinaajat
l kaljaasit .yhteensä n. 1,400 rek.-ton. netto
1913.. — Kalastus mitätön. — Suomen
rautatieverkkoon P:n yhdistää P:n rata iks. t.). P:n
•ura on kolmannen luokan,
henkilöliikennetulo-jensa puolesta se 1912 oli 36 :s,
tavaraliikenne-tulojen-a puolesta 20 :s. — Säästöpankki,
talle-tukx-t Smk. 1.SOI.106 1913; Yhdyspankin.
Uuden-maanp.inkin ci Vaasanpankin haarakonttorit.
Pait.-i tavallisia kunnallisia y. m. virastoja
ja laitoksia P:~s;l on tullikamari,
sähkö-lennätinkonttori. puhelin (230 tilaajaa 1913),
J apteekkia kaupunginlääkäri, kunnallislääkäri,
Malmin -airaala tulo- ja menoarvio v:lle 1913
päättyi Smk :aau 84.371). kuumetautisairaala.
’.ulluinhuone, lap-enpäästölnitos. lastenkoti,
vanhainkoti, Friheminet laitos, palokunta. —
Sivisty». ja oppilaitoksia: kaupungin
yllä-pitämä ri.ilioppilaitos "–luokkainen yhteiskoulu;
kevitlukuk. 1913 189 oppilasta, 13 opettajaa),
ruot-, ja -"iom. kansakoulu (edellisessä 12
luok-k ci . 69 oppiln-ta. jälkimäisessä 8 luokkaa.
189 oppilasta ’lelmik. 1913). kaksikielinen
käsityökoulu J7 oppilasta kevätlukuk. 1913),
kuuro-mykk cnkoulu 119 oppilasta 1912-13), ruots.
pientenlastenkoulu. ruots. kansanlastentarha, suom.
la-tentarha: P n hist.-kansat, museo (Malmin
kartanonsa ; paljon puuleikkausteoksia), kaupungin
! linakir jamto ll.:!89 kirjalainaa 1913) ja
luku– »li. työväenyhdistyksen lainakirjasto ja
luku–ili; 2 kirjapainoa. Sanomalehdet ..Jakobstad"
ilmentyy 2 kertaa viikossai ja
..Människovän-nen" (kerran viikossa). — Yhdistyksiä ja
-euroja: k.iuppiasyhdistys. käsityö- ja
teollisti u-vhdii«ty s, talonomistajuinyhdistys, suom.
työväenyhdistys ’ -äästökah-a). kotimaisen työnliiton
P n haarno-.Kto. dramaattinen yhdistys,
rouvan-väen yhdi-ty». -oitnnnollinen yhdistys (orkesteri),
3 urheiluseuran. pniniklubi. P:n purjehdusseura,
Brage. raittiusyhdistys ..Hemfrid",
seurustelu-klubi. V. P. K. y. m
Kaupungin talo un. Kaupungin omistama
maa on vielä tarkalleen mittaamatta ja arvioi-
matta. Kiinteistöjen pääoma-arvo 1913 oli
Smk. 1,975,500. Kaupungin tulot 1913 olivat
Smk. 750.98S. Suurimmat tuloerät: tuuluaki
Smk. 69,302, valtioapu Smk. 54.506,
satamamaksut Smk. 52.543, liikennemaksut Smk. 34.738,
met–.it Smk. 20.644. taksoitus Smk. 102.534
(kaupunki-laisten tulot taloista ja maasta arvioitu 618.000
mk:ksi, elinkeinoista ja liikkeistä 4.443.600
lukiksi, palkoista v. m. 1,314.300 mk :ksi).
Menot: kansakoululaitos Smk. 96.210. reaalioppilaitos
Smk. 59.816, vaivaishoito Smk. 38.794,
raatihuoneen uudistus Smk. 22,752. maistraatti Smk. 20.311,
terveydenhoito Smk. 06.700. Kaupungin osuus
un-niskeluyhtiön voittovaroista Smk. 19,298.
Kaupungin omistamia taloudellisia yrityksiä :
sähkölaitos (valmistanut 1913 123,824 kilovnttituntia
sähköä, arvoltaan Smk. 05.344), kylpylaitos. —
Kaupungin hoidossa olevat lahjoitetut rahastot 1913:
Malmin sairaalarahasto Smk. 432,005. Otto A.
Malmin sivistysrahasto Smk. 210.888. Otto A.
Malmin terveydenhoitorahasto femk. 100.867, Petter
Malmin rahasto Smk. 51.532, apteekkari Victor
Schaumanin rahasto Smk. 19.445, Lindskogin
koulunopettajaralmsto Smk. 18.845 v. m.,
kaikkiaan Smk. 936.180. P:n erityisiä tarkoituksia
varten varatut rahastot ja varat: vaivaisrahaa to
Smk. 135,124. raatihuoneen korjausrahasto Smk.
6,079. satamain kunnossapitorahasi Smk. 36.960
y. m., kaikkiaan Smk. 206.174 (1913). — P:u
vaakuna: punaisesta, meressä olevasta tornista
kohoava, miekalla asestettu, kruunattu leijona.
Kirkollisesti P. muodostaa senaatin
päätöksellä 15 p:ltä marrask. 1904 P:n
maaseurakunnasta 1907 erotetun itsenäisen keis.
kirkkoherrakunnan Turun arkkihiippak., P:n rovastik.
— P:ssa on vielä metodisti- ja
baptistiseurakunta.
Historia. P:n perustuskirjan antoi 27 p.
lokak. 1652 Jaakko de la Gardien leski Ebba
Brahe, määräten voutinsa Henrik Tavastin
rakentamaan kaupungin Pinnonäsin kartanon
maalle jo vuosisatoja käytetyn P:n sataman
äärelle Permolandet nimiselle niemelle.
Kaupungille Ebba Brahe lahjoitti 6 */> manttaalin
verot (jotka jo 1685 peruutettiin kruunulle), mutta
oman maan P. sai itse hankkia ostaen 1661
Pinnonäsin kartanon ja Ostensön autiotilan
(jälkimäinen sittemmin peruutettu).
Naapurikaupunkien vaatimuksesta Kaarle XI 10 p. jouluk. 1680
käski P:n porvareiden muuttaa joko Kokkolaan
tui Uuteenkaarlepyyhyn, mutta määräys
peruutettiin 1682, ennenkuin sitä oli ehditty panna
täytäntöön. Kokkolan ja Uudenkaarlepyyn
väliin jäävä P:n kauppnpiiri oli verraten pieni,
käsittäen vain P:n pitäjiin takamailleen. Mutta
-e tuotti kuitenkin suuret määrät tervaa, ja, mikä
oli vielä tärkeämpää, P:n talonpojat rakensivat
paljon aluksia, joiden myönti 1700-luvun
jälkipuoliskolle asti oli P:u porvareiden
päätulolähteitä; vielä 1782-1807 pietarsaarelaiset
rakennuttivat 171 alusta, yhteensä n. 15,000 lästiä.
Maanviljelystä harjoitettiin myös innokkaasti; siitä
todistavat vielii m. m. kaupungin peltoja ja
niittyjä ympäröivät mahtavat kiviaidat, joita 1775
sanotaan olleen 20.000 kyynärää. Ulkomainen
kauppa ja merenkulku alkoivat vasta 1765,
jolloin P. sai osittaisen tapulioikeuden (täydellisen
tapulioikeuden vasta 1793), mutta vasta
1800-luvulla se kohosi täyteen kukoistukseensa; kauppa-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
