Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pietaryrtti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
579
Pietistit Pietso-elektrisi teetti
5S0
MlUjit varsinkin sivistyneissl piireissä; sen
setskukseksi tuli 1694 ]>erustettu Uulien yliopisto,
jo^sa vaikutti A. II. K r a n c k e (ks. t.l ja
sittemmin Lan^v. Hambach y. m. Ortodoksiau miehet,
etu; 1.1–.1 V. E. Loscher ja muut Wittenbergin
ti- o^it vastustivat kirjoituksissaan p:iti,
syyttäen sitä lukuisista poikkeuksista luterilaisen
kirkon opista: mutta p. piti hyvin puolensa.
Prei-sin hallitus lähetti teologinsa lialleen
opiskelunaan ja maalaisaateli pani lapsiansa Franeken
or|>okodin yhteydessä oleviin kasvatuslaitoksiin.
Tämä h ai lelli n en p. edustaa liikkeen
kirkolle ystävällistä pääsuuntaa. R a d i k a a 1 i p i
e-t i s m i s s ii sitävastoin johti pyrkimys
subjektiiviseen totuuteen kirkollisten muotojen
hylkäämiseen; sen edustajat (Fr. Petersen, Gottfr. Arnold,
J. K. Dippel y. m.) joko perustivat omia
,.pie-noisseurakuntiu" ..filadelfisia", ..inspiroitu jen",
Siionin seurakuntia") tai cliv!>t yksinäisinä
kristittyinä. Wilrttemliergissä muodostui muutamien
radikaalisten lahkosuuntien rinnalla
raamatullinen p.. joka yhdisti ortodoksian
kirkollisuuteen ja opilliseen selvyyteen p:n
luirrasmieli-sen hurskauden ja tahtoi ennen kaikkea
syvennä Raamattuun; sen huomatuin johtaja oli J. A.
Bengel. Myöskin h e r r n h u t i 1 a i s u u 11 a (ks.
Ilerrnhutilaiset) voi pitää haarauksena
p -ta. vaikka -illä on muutnmissa suhteissa
poikkeava luonne. Kotimaastaan Saksasta p. levisi
kaikkiin luterilaisiin maihin. Tanskassa ja
Norjassa se kuninkaiden (Frederik IV:n ja
Kristian VI:m suosimana oli vallalla 1700-luvun
edell. puoliskolla; sen edustajia Tanskassa
mainittakoon Erik Pontoppidan ja virsirunoilija
H. A. Bror>on. Norjansa lappalaislähetyksen
perustaja Tuomas v. Westen. Ruotsin
valtakuntaan p. tuli Potnmerin ja
Itämerenmaakun-tain kautta ja levisi varsinkin Suomessa Iks.
FI e r ä n n e i s y y s). Ruotsin hallitus oli
kuitenkin puhdasoppisuuden kannalla julkaisten p:iä
vastaan tähdättyjä asetuksia (1694 ja 1706 sekii
.konventikkeliplakaatti’’ 17261 ja nostaen
pietistejä vastaan oikeusjuttuja. Maltillisemmassa
muodossa p. kuitenkin paljon vaikutti Ruotsin
uskonnollisen elämän syventämiseen; sen sikäläisiä
edustajia olivat E. Tollstadius ja P. Murbeck.
P:n monissa suunnissa ja vivahduksissa on
yhteisenä piirteenä pyrkimys
persoonalli-• een ja käytännölliseen kristillisyyteen,
jolle ei riitä pelkkä tieto ja opin puhtaus tai
ulkonaisten muotojen noudattaminen. Vain se on
kristitty, jossa on tapahtunut kääntymys. Sen
merkkejä ••tsittiin usein määrätyistä ulkonaisista
ilmauksista, joita edellytettiin samanlaisiksi
kai-killi- katumustaistelu", ..armonjärjestvksen" eri
asteet i Kun puhdasoppisuuden ajan saarna
uskon vanhur>kaude-ta monesti oli muuttunut
kaavamaiseksi ja omiatuntoja nukuttavaksi, teroitti
p. pyhityksen tarpeellisuutta, tehden sen
kuitenkin tavalla, jota p:n vastustajat pitivät
vanhurskauttaminen ja pyhityksen sekoittamisena
toisiinsa. P. asetti tosikristityn elämällekin
ulko-niii-ia tunnusmerkkejä, pitäen esim. tanssia,
teatteria y. m. • its*–sään synnillisinä; tästä johtui
p:n ja ortodok.-inn välisiä väittelyitä ehdonvallan
asioista ’ks. Adiafora). Papeilta p. vanti
sydämen hurskautta enemmän kuin teologisia
tietoja: puhdasoppinen, mutta kääntymätön pnppi
ei voi siunauksella toimia — P:n vaikutus evan-
kelisten kirkkojen sisäiseen elämään oli hyvin
suuri. Se kohotti siveellistä elämää siitä
villiintymisestä, minkä 1600-luvun suuret sodat olivat
liittäneet jälkeensä; mutta sen vierova tai
kielteinen suhde moneen luonnollisen elämiin ja
korkeamman sivistyshurrast uksen alaan supisti
toisaalta kristillisyyden vaikutusta yleiseen eliimiiän.
Samoin johtui p:n konventikkeleistä usein
laliko-mielisyyttä ja kirkosta eriämistä, joka supisti
liikkeen vaikutusta kirkkoon kokonaisuudessaan.
Mutta p. kohotti maallikoiden merkitystä kirkol
lisessa elämässä, synnytti runsaan virsirunouden
ja hartauskirjallisuuden, teki Raamatun
kansan-kirjaksi ja uudisti saarnan yksinkertaiseen
raamatullisuuteen. P:n aikaansaamana on myös
mainittava konfirmatsionin (ks. t.) käytäntöön
joutuminen luterilaisessa kirkossa. Kristillisen
rakkaudentyön alalla on p. synnyttänyt vilkasta ja
monipuolista toimintaa, ja evankelisen
pakana-lähetyksen synty on p:n ansio. Teologiseen
tieteeseen p. sen sijaan vaikutti pikemmin
lamauttavasti.
Puoltamalla uskonnoll. subjektivismin
oikeutusta ja panemalla pääpainon kristilliselle
elämälle p. laillansa valmisti maaperää
..valistukselle", jonka vallitessa 1700-luvun
jälkipuoliskolla p: n vaikutus supistui pieniin piireihin.
Mutta romantiikkaan liittyvää herätystä 19:nnen
vuosis. edellisellä puoliskolla voidaan pitää p:n
uudistuksena. Tiimii uuspietismi on kuitenkin
suuressa määrässä itseensä sulattanut
ortodoksian näkökohtia ja on luonteeltaan sentilhden
osaksi toisenlainen kuin aikaisempi. Saksassa se
vaikutti laajana, mutta hajanaisena liikkeenä,
jonka keskuksia olivat Baselin tienoot,
Wurtemberg, Wupperluakso. Itii-Preussi y. m. seudut. Nor
jassa toimi H. N. Hauge p:n hengessä;
Ruotsissa sitä edustaa ..lukijain" (ks. t.) liike;
Suomessa ..myöhäisempi heränneisyys" eri suuntineen
(ks. H e r ä n n » i s y y s). [A. Ritschl, ..Gesch.
des Pietismus" MII (1880-86); E. Saehsse,
..Ursprung u. Wesen des P." (1884).] J. O.
Pietistit ks. Heränneisyys, P i e t i s m i.
Pietniemi (ruots. Piinäs), 2’;, manttaalin
suuruinen ratsuvelvollinen säteri Porin
maaseurakunnassa 5 ’I, km länteen Porin kaupungista. P:n
omisti 1500-luvun lopulta alkaen Hannu
Ragval-dinpoikn örneram ja hiilien kuoltuaan n. 1635
hänen poikansa Hannu Orneram, jonka leski 1671
luovutti tilan hovioikeudenasessori J.
Vasse-niukselle. Tämä aateloitiin 1689 nimellä Lager
-rnarek ja P. oli hänen suvullaan tästä alkaen
1800-luvulle saakka. Sitä ennen se oli 1797 jaettu
kahtia Uuteen- ja Vanhaankartanoon. Edellinen
on sittemmin lohottu useampaan osaan, joita on
m. m. oston kautta liitetty jälkimäiseen.
Vanhakartano käsittää nyk. 1 ’"/«aa manttaalia,
1.344.» ha. Tilalla on höyrysaha ja sen omista»
nyk. (1914) tilanomistaja S. N. Vanhakartano.
Tiilinen komea päärakennus, joka valmistui 1903,
on arkkitehti Usko Nyströmin piirtämä. A. Es.
Pietre verdi, ..vihreä kivi", italiankielinen ni
mitys eräille emäksisistä, mcsozooisistu
eruptiivi-vuorilajeista syntyneille liuskeille, joita on
Lilnsi-alppien kidemäisissä vyöhykkeissä. (F-. M nm.)
Pietso-elektrisiteetti I. kidepainesähkö
(kreik. piif laein = puristaa, ja
elektrisi-t e e t t i = sähkö), kiteitä puristamalla herätetty
sähkö. Jos esim. kvartsia puristetaan eristävien
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
