Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pietsometri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Pihka Pihkova
1.
3. 4.
6.
kiiuteuleukatueu putki-piliti, toinen
leuka ~ileii toiueu liampaallinen. lNitki
kiristyy kitaan vartta niin
väännettäessä että -ilcii leuka kulkee edellä.
T a i v u t u s p., liereäleukaisia,
käyte-t.iän lankojen y. m. oliiiitlen kappalten
taivuttamiseen, leveäleukaisia katto
p:jä käytetään kaitoihin käytettävien
levyjen reunoja iikkitaipeeseen
taivutettaessa. Katkojiin leuat ovat terävät,
varsiin nähden joko poikittain tai pitkittäin,
käytetään pienehköjen kuppalten katkaisemiseen.
Varret ovat toisinaan kaksinkertaiset suuremman
voiman aikaansaamiseksi kuva 8). Ott imet
pinsetit i ja n ä p i s t i m e t ovat pieniä
hyppysissä pideltäviä p:jä, joilla aivan pieniä esineitä
pidellään. S u u n t a i s p :u (kuva 9) leuat ovat
joka asennossaan yhdensuuntaiset puristuen
kappaletta vastaan aina tasaisesti tämän paksuudesta
riippumatta. V e t o p i h d i t. vetokoneissa
metalli-lankojen. putkien, listojen y. m. vetämiseen
käytettävät p.. jotka puristavat sitä lujemmin mitä
suurempi vetävä voima on. Samantapaiset ovat
kivi-lohkareitten nostcon käytettävät k i v i-p.
Po P o.
Pihka, nimitys eri kasvien hartsia sisältäville
eritteille. Etenkin havupuut muodostavat p:aa,
kun niiden jälsi vahingoittuu. Alussa on
p:n-vuoto fysiologista laatua, siis normaalisista
erite-säiliöistä lähtevää. Sitten alkaa n. 3-4 viikkoa
vahingoittumisen jälkeen sekundäärinen,
patologinen p:n vuoto, joka lähtee juuri muodostuneen
uuden puuosan solujen välisistä käytävistä. P.
»i-ältää hartsihappoja. terpeenejä y. m. Petäjän-p.
on keltaista, abietiinihapon suostumisen takia
vaaleata, läpinäkymätöntä, tärpätille tuoksuvaa,
kylmistä haurasta, kädenlämmössä pehmenevää
ja lämmitettäessä sulavaa. Käytetään m. m.
lääkkeenä ’ ks. myös Hartsit ju L y 1 y m u o d o
s-t u s). 8. S.
Pihkamaito (= k o I o s t r u rn i = raaka- I.
ternimaito). emäeläimi-n utarista synnyttämisen
aikoina ja muutamia päiviä (lehmällä 3-10 p.)
-«n jälkeen erittyvä maito, joka on tavallista
maitoa keltai-empaa ’usein punertavaa),
limnisem-I>aa ja sakeampaa. valkuais- ju
kivennäispitoisem-(xut. 8e maistuu suolaiselta ja miedosti
|lapparne| ta: haju on eläimellinen". P. ei kelpaa
meijerituotteiden valmistamiseen. -Jos p:oa
sekoitetaan vähänkin maitoon, josta juuston tai voita
tehdään, niin nämil tuotteet eivilt kestä säilyttää.
P:n suuri albumiini ja globuliinirriäärä (12-18 %)
vaikuttua -r-n. Tästä syystä p. myös juoksettuu
helposti keittäessä. H.’-vaa on usein yli
normaalimäärän, jopa !>-0’r sitävastoin maitosokeria vä-
liiiu, 1-2’-;.. P:n kermasta tehty voi sopii
ruokavoiksi ja kuorittu maito ruuanvalmistukseen tai
|iorsnille ja vasikoille, vrt. M a i t o. E. v. K.
Pilikasailiöt, kasveilla tavattavia torvimaisia
t rakkomaisia solujenvillisiä, pihkaa sisältäviä
onteloja. Varsinkin havupuilla p. ovat pitkiä
tor-\ ia (p i h k a t i e h y e i t ä), joita ympäröi
ohutseinäiset. pihkaa erittävät solut. K. L.
Pihknöljy, tavallisen hartsin, kolofoniumin.
hiiltotislauksen tulos. Tislattaessa saadaan aluksi
vedenpitoista nestettä, joka sisältää m. m.
etikkn-ia muurahaishappoa. Tämän jälkeeu tislautuu
vä-keviinhajuinen. helposti haihtuva p i n o 1 e e n i.
ota voidaan käyttää tavallisen tiirpiittiöljyn
asemesta eri tarkoituksiin. Enemmän
kuumennettaessa saadaan paksua vaalean sinertävää n. s.
paksua |>:yä ja viimeksi keltaista keveätä
n. s. ohutta p:yä. Tislausastiaan jää lopuksi
jäljelle mustaa sitkeätä pikeä tai kovemmin
kuumennettaessa koksia. ■ Pinoleeui puhdistetaan
kalkilla tai natronlipeällä ja sitten uudestaan
tislaamalla. Varsinaiset p:t puhdistetaan
rikkihapolla. natronlipeällä ja vedellä. P:jii
sekoitetaan paraffiiniöljyn y. m. kanssa vaunurasvoiksi
j. n. e. Niitä käytetään myös hyvin paljon
vernissojen valmistukseen. Tislaamalla hartsia
alennetussa paineessa saadaan p:j& paljon enemmän
kuin tavallisen kuivatislauksen avulla. S. S.
Pihkova. 1. Kuvernementti (ven. Pskovskaja
•jubcrnija, saks. Pleskau) Luoteis-Venäjällä.
Pih-kovanjärvestä (ks. Peipsenjarvi) kaakkoon:
44,209 km1, 1,390,000 as. (1912), 31 kmMlä. —
Maa on enimmäkseen alavaa, tasaista, etelässä
(josta maa viettää pohjoiseen) mataloita
vuoren-selänteitä. Joet laskevat Peipsenjärveen
(Veli-kaja), Ilmajärveen (Lovatj, Selon) ja Väiniijokeen.
Järviä n. 850 (enimmäkseen etelässä), suurin
Pih-kovanjärvi. Kuljettavia vesiteitä 992 km, joista
höyryaluksille sopivia vain 65 km. Ilmasto
mantereinen; P:n pääkaupungissa v:n keskilämpö
+ 4.«°C, tammi k :n —6.«°C. heinäk:n + 17,e"C;
v:ssa sataa 540 mm. Metsää 29% pinta-alasta
(1907), soita n. 8%. — Asukkaista venäläisiä
94.»%, suomensukuisia (virolaisia, osaksi viime
aikoina maalian muuttaneita) 2,«%, lättiläisiä 1%,
juutalaisia 0,7%. Virolaisista ja lättiläisistä suuri
osa on luterilaisia. Lukutaitoisia 14.«%
(Venäjällä keskimäärin 22.>%). Maataloutta
harjoittaa 86,t%, tehdas- ja kotiteollisuutta 3,?%,
kauppaa ja liikennettä 2,«%. — Pääelinkeino
maanviljelys on verraten alhaisella asteella, tuottaen
kuitenkin omiksi tarpeiksi viljaa (ruista 318,200
ton., kauraa 85.100 ton.. ohraa; perunoita 293,600
ton.. 1912) sekä suuret määrät pellavaa (sato
36,200 ton., Venäjän parhaimpia
pellnvakuverne-mentteja). Hevosia 228.939. nautakarjaa 485,505,
lampaita ja vuohia 329,824, sikoja 128.705 kpl.
(1912). — Teollisuus mitätön, työväestö 2,593
henkeä, aksiisista vapaan teollisuuden
valmistusarvo 5,t milj. mk. (1910). Sivuansiotöitil rahvas
saa m. m. metsil- ja puutöissä. — Vuorityötä ei
ole. — Rautateitä 882 km (1911). —
Kansakoulu la 1,0E7 (opp. 61,580), keskikouluja 17 (opp.
4 -1261. ammatillisia keski- ja alempia kouluja 14
(opp. 2.190), muita kouluja 7 (opp. 329; 1911).
Lääkäreitä 96. sairaaloita 44 (1910). — P. ja
kaantuu 8 piirikuntaan. — 2. Edellämainitun ku
vernementin pääkaupunki (ven. Pnlcov, saks.
Pien-kuu), 16 km Pihkovanjärvestä etelään Velikaja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
