- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
593-594

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Piikkiö ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

593

Piikkiö

— Piimä

594

lotusäänen. Itse asiassa p. kuitenkin on hyvin
rauhallinen ja arka eläin, joka ei lainkaan koeta
puolustautua muuten kuin pakenemalla tai
kääriytymällä palloksi siilin tavoin. P. on yksinäisyyttä
rakastava yöeläin, joka päivisin lepää
itsekaivamis-saan matalissa maanalaisissa käytävissä ja
iltahämärässä lähtee liikkeelle etsimään ravintoaan,
jona ovat kaikenlaiset kasviaineet. Liikkeillään se
on sangen hidas, vain kaivaminen käy verraten
nopeasti. Poikaset (2-4) syntyvät avosilmäisinä.
Niiden ruumista peittävät lyhyet pehmeät
ihon-myötäiset piikit, jotka kasvavat hyvin nopeasti
ja kovettuvat pian. -— P. asustaa Välimerta
ympäröivissä maissa, Euroopan puolella m. m.
Rooman Kampanjalla, Kalabriassa, Sisiliassa ja
Kreikassa. Maukkaan lihan ja moniin tarkoituksiin
käytettävien piikkien vuoksi sitä pyydystetään
innokkaasti. P. kesyyntyy helposti siinä määrin,
että seuraa isäntäänsä koiran tavoin. I. Y-s.

Piikkiö (ruots. Piikkis 1. Piki s). 1.
Kunta, Turun ja Porin 1., Piikkiön kihlak.,
Piikkiön-Kuusluodon-Kaarinan-Kakskerran
ni-mismiesp.; kirkolla Piikkiön rautatieasema.
Pinta-ala 90,s km2, josta viljeltyä maata (1910)
3,531 ha (siinä luvussa luonnonniityt 65 ha ja
puutarha-ala 31, si ha). Manttaalimäärä 64 5/0,
talonsavuja 102, torpansavuja 112 ja muita
savuja 274 (1907). 2,318 as. (1910), joista
ruotsinkielisiä 48; 507 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoittavia 278 (1901).
417 hevosta. 1.828 nautaa (1911). —
Kansakouluja (1914) 4 (5 opett.). Säästöpankki (perust.
1S76). — Teollisuuslaitoksia: O.-y. ..Piikkiön"
saha: Piikkiön osuusmeijeri; Raadelman
meijeri; Tuomolan ja Alastalon tiilitehtaat. —
Vanhoja kartanoita: Bussila, Pukkila, Linnunpää.
Isokartano. — 2. Seurakunta, keisarillinen.
Turun arkkihiippak., tuomiorovastikuntaa; vanha
emäseurakunta 1300-luvulta (toisten tietojen
mukaan perust. 1331, toisten 1377) ; oli akatemian
palkkapitäjänä 1640-1831. — Kirkko rak. 1755
suurimmaksi osaksi Kuusiston linnan raunioista
otetuista kivistä. L. H-nen.

Piikkiön kihlakunta käsittää Piikkiön.
Kuus-luodon, Kaarinan, Kakskerran, Paimion, Sauvon.
Karunan ja Paraisten kunnat Turun ja Porin
lääniä. Pinta-ala (maata) 952.s km2; väkiluku
(1908) 25,739 henkeä (= 27,o 1 :tä km2:iä kohti).

Piikkiön tuomiokunta käsittää seuraavat 5
käräjäkuntaa: 1. Kaarina, Kakskerta, Piikkiö,
Kuusluoto ja Paimio: 2. Parainen; 3. Sauvo ja
Karuna; 4. Kemiö, Dragsfjärd ja Vestanfjärd:
5. Hiittinen. Turun hovioikeuden alainen.

Piikko- 1. hurstikangas, pellavakangasta,
jonka kuteiksi on käytetty päällysteitä 1.
tappuroita. " ’ U. T. S.

Piikuoriset levät ks. Ruskolevät.

Piilasi ks. P i i.

Piilevät ks. Ruskolevät.

Piilipuu ks. Paju.

Piiliuske, tiivis ja hyvin kova, hienosta
kvartsi-ja kalsedonimassasta muodostunut, usein
kerroksellinen sedimenttivuorilaji. On aina
tummanväristä ja usein runsaan hiilenpitoisuuden takia
aivan mustaa (ly dii t ti). E. il-nen.

Piiloinen 1. P i h 1 o i n e n. ratsuvelvollinen
säteri Vehmaan pitäjässä 5 km kirkolta
lounaaseen. P. mainitaan jo 1386. Sen omisti
1500-lu-vun keskivaiheilta eräs Kristofer Blome ja hänen

kuoltuaan 1583 hänen leskensä toinen puoliso
Turun linnan isäntä Lauri Paavalinpoika. V. 1607
lahjoitettiin tila Baltsar Beckille (k. 1618).
Sittemmin se oli valtaneuvos Juhana de la Gardiella
ja hänen vävyllään presidentti Jöns Kurckilla,
jolta sen peri hänen tyttärensä Beata (puoliso
kenraalimajuri J. Ribbing). 18:nnen vuosis.
jälk. puoliskolla se oli von Willebrand-suvulla.

A. Es.

Piilotajunta 1. salatajunta 1.
alitajunta (ruots. undermedvetande);
piilotajuinen, salatajuinen 1.
alitajuinen (subconscient, subconscious)
sielunelämä; nämä nimitykset osoittavat sellaisia
sielullisia toimituksia, jotka tapahtuvat ihmisessä
hänen tietämättään, ks. Tajunta,
Kaksois-tajunta.

Piilu (ruots. hila), leveäteräinen kirves.
Seinä-1. kirvesmiehen p. on raskas; sen
silmä-putki on pitempi, terä paksumpi ja
pulleapalkoi-sempi, varsi lyhyempi kuin tavallisen kirveen;
sitä käytetään tukeista hirsiä y. m.
rakennustarpeita päihittäessä, yleensä töihin, joissa on
irroitettava suuria pintalastuja, myöskin
seinien y. m. tasaisten pintojen veistämiseen ja
salvoksien poskeamiseen, jolloin terän pullea palko
vaikuttaa sen. että varsi jää tarpeellisen matkan
päähän veistettävästä pinnasta jotta kädet eivät
tähän koske. Samasta syystä käytetään toisinaan
sivullepäin käyrää vartta. Suo-p:n (jolla
katkotaan juuria suomaahan ojia kaivettaessa) terä
on ohut ja hyvin leveä. P-o P-o.

Piilukirja (ruots. bilbref, saks. Beilbrief).
lai-vanrakennustodistus. viranomaisen ennen
vanhaan antama kirjallinen todistus siitä, että alus
oli asetuksenmukaisesti rakennettu.

Piilukko, ennen nallilukkoista pyssyä käytän
nössä olleen pyssyn lukko, jossa oli viisi pääosaa:
piiliana I. kukko, jonka huulien väliin
kiinnitettynä oli pii 1. flintta; liipasin. jolla viritetty
pii-hana saatiin laukeamaan: tulihana 1. tulirauta 1.
karkku, johon pii löi synnyttäen kipenen: jousi
1. valtavipu. joka piti vireissä olevan piihanan
pystyssä; fänk- 1. vänk-pannu 1. polkka, johon
sytytysruuti pantiin. Vanhanaikainen p. oli
n. s. vesi- 1. jänislukko, jossa jousi oli näkyvissä;
uudemmanaikainen oli n. s. sisä- 1. pistoolilukko,
jossa jousi oli lukkoraudan peittämä, ettei
kastuisi ja ruostuisi. Kuva ks. Ampuma-aseet.

ü. T. S.

Piilukkokivääri 1. -pyssy, ampuma-ase, joka
oli varustettu piilukolla (ks. t.).

Piimaa ks. K i i s e 1 i g u u r i.

Piimä, hapon vaikutuksesta juoksettunut maito
t. kuorittu maito. P :ää valmistetaan
hapattamalla maitoa joko itsekseen t. siihen sekoitetun
käytehapon (= haponherättäjän = piimän =
..juuren") avulla (ks. Maitohappo).
Länsi-Suomessa syödään p. nuorena ja mieluimmin
..pitkänä p:nä" s. o. vähän sitkeähkönä. venyvänä.
Itä-Suomessa taas piiminyt maito pirtteytetään
s. o. pannaan lämpimään uuniin samassa astiassa,
pytyssä (t. ruukussa), jossa se on juoksutettu,
niin pitkäksi aikaa, että hera siitä hyvin
erkanee ja että se muodostuu pehmeäksi, joustavaksi
..kokkeliksi" tulematta koviksi, mureneviksi
kokkareiksi. Se säilytetään sullottuna astioihin
kauppatavaraksi tahi talviruuaksi ja joskus
suo-lataankin (Venäjällä). 6-7 kg:sta kuorittua mai-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:43 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/7/0323.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free