Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Piikkiö ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
695
Piinaviikko—Piirilääkäri
toa -ladann 1 kg uuuipiimää. josta Venäjällä
maksetaan n. 18-35 penniä. E. r. K.
Piinaviikko tlat. kebdomas crucis t. h.
passioni* , viikko palmusunnuntaista pääsiäiseen.
Saanut nimensä siitä, että kristillinen seurakunta
sen kuliu–.i erityise-ti on tahtonut viettää
Kristuksen karsimisen muistoa, aikaisemmin
harjoittaen ankaraa paastoa, evunk. kirkossa
jumalnn-palvelustilaisuuksissa tutkien kärsimyshistoriaa.
Viikon kirkolliseen viettoon nähden tärkeimmät
piin.it ovat pitkäperjantai ja kiirastuorstai.
Suuren viikon htbdomat magna) nimellä
kirkollisessa elämässä tunnettu jo 4 :mien vuosis. lopulla.
V. P.
Piinia. pinja. ks. M a n t y.
Piippo ks. L u i u 1 a.
Piippola. 1. Kunta, Oulun 1., Haapajärven
kihlak.. Piippolan -Pv hännän -Pulkkilan- Kestilän
niuiismiesp.: kirkolle Oulaisten rautatieasemalta
T9 km italviteit.se CC km). Pinta-ala 1,113,i km";
manttaalimäärä 33 M. talonsavuja 236.
torpan-savuja 46 ja muita savuja 222 (1907): v. 1901 oli
508 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoittavia 402 (kaikki edelläolevat
tilastonumerot käsittävät P:n ynnä Pyhännän
yhdessä). V. 1910 viljelty mna-äla teki 4.665 ha
i»iinä luvussa luonnonniityt 3,367 ha). 2.084 as.
(1913). 197 hevosta, 1.524 nautaa (1911). —
Kansakouluja 2 (1914). Säästöpankki. — 2.
Seurakunta, keisarillinen. Kuopion hiippak.,
Raahen rovastik.; aikoinaan Siikajoen
emäseurakuntaan ja siinä Pulkkilan kappeliin
kuulunut rukoushuonekunta, perust. kunink.
ma-jest. päätöksillä 10 p:ltli heinäk. 1769 ja 19
p:ltä helmik. 1776; kun Siikajoki 1845 jaettiin
kahtia, muodostettiin P. omaksi khrakunnaksi
ja Pulkkiin sekä Kestilä tulivat sen alaisiksi
kappeleiksi P:n ensimäinen vakinainen khra astui
virkaansa 1848). P:aan ovat kuuluneet
seuraavat nykyjään itsenäiset khrakunnat: Pulkkila,
Kestilä ja Pyhäntä. — Kirkko puusta, rak. 1769,
perinpohjin korj. 1888. [R. Calamnius, ..Tietoja
Piippolan seurakunnan vaiheista" („Jouko" II,
Pohj.-pohjalaisen osakunnan kotiseutujulkaisu).]
L. Il-nen.
Piippolan tuomiokunta käsittää seuraavat 4
käräjakuntoa: 1. Piippola. Kestilä, Pulkkila ja
Pvhäntä; 2. Haapavesi ja Nivala; 3.
Kärsämäki ja Pyhäjärvi; 4. Haapajärvi ja Reisjärvi.
Vaasan hovioikeuden alainen.
Piippu k-. Tupakka.
Piippuruoho ks Aristolochia.
Piipuu, uneiden Länsi-Intiassa kasvavien
Acn-•-■/i-lajien kova. erinomaisena tarvepuuna käytetty
puu. K. /,.
Piira engl. */xir, ruots. upira) on
isonpuoleinen tukki eli parru, josta voidaan tehdä joku
aluk-en takilaan kuuluvista pyöröpuista. Yksi
tai ti-< impi tällainen vurnpuu säilytetään yleensä
kaikkien isonlaisten purjealusten kannella.
F. IV. L.
Piirakka <riiot>. pirog, ransk. pirogi/e),
täytteellä ’ varustettu, taikinakuoreen valmistettu
ruoka pasteiji, keitinpiirakkn. k-, t.,
karjalanpiirakka, ks. t.. y. m.).
Pilrauta 1. ferrosilisiumi, piin ja
raudan yhdinty», jota »aadaan kuumentamalla rautaa
tai rautamalmia kvartsin ja hiilen kanssa.
Val-mi»tu tapahtuu joko mn«iiiiiiiai*su tui sähkö-
uuneissa. P. sisältää piitä 15 50%, rautaa
85-50 <p ja sitäpaitsi vähiin hiiltä, fosforia ja
arsenikkia. 1*., joka si-iiltliä 50’, piitä, on vai
koista, kiiltävää, suurikiteistii ja haurasta
ainetta. Kosteassa p. hajaantuu osaksi muodostaen
hiilivetyjä ja fosforivetyjii, jotka useiu ovat
aiheuttaneet myrkytystapauksia sitä laivoilla
kuljetettaessa. Sitä käytetään paljon terästä ja vu
lantaruutaa valmistettaessa ja kovuutensa takia
hiomiseen. S. N.
Piiri ks. Perimetri.
Piiri-insinööri. Valtiolaitokseu toimesta
suoritettavia vesirakennustöitä varten on maamme
jaettu kuuteen piiriin: Oulun, Vaasan,
Länsi-Hämeen, Päijänteen, Kuopion ja Saimaan, joissa
kussakin on päällikkönä tie- ja vesirakennusten
ylihallituksen alainen p. ja hänellä tarpeen
mukainen määrä apulaisinsiuöörejä, joiden
tehtävinä on eriluisteu vesioikeudellisten katselmusten
pitäminen, jokien ja kokien perkkaukset,
järvien laskemiset, kanavien rakentaminen y. m.
vesirakennustyöt, joita ei johdeta suorastaan
mainitusta ylihallituksesta. — Rautatierakennuksilla
un myös p. paikallisena johtajana ja valvojana,
jouka konttorista (piirikonttorista) m. m.
hoidetaan kaikki maksut ja kirjeenvaihto
yli-insinöö-rin ja tie- ja vesirakennusten ylihallituksen
kanssa. Pitemmän radau rakennus voi olla
jaettuna kahden tai useammankin p:n kesken.
J. C-én.
Piirikirjasto ks. Kansankirjastot.
Piirilääkäri, valtion palveluksessa oleva ja
valtion palkkaama virkalääkäri, alkujaan
asetettu yksityisen lääkärinavun antamiseksi
sairaille sekii asemapaikallaan mahdollisesti
olevan hospitaalin 1. sairaalan hoitajaksi, kätilöjen
ja apteekkarien toiminnan valvojaksi ja
maaherrain sekii maistraattien neuvonantajaksi
kulkutautien liikkuessa. Yksityinen sairaanhoito oli
ja pysyi p:ii päätehtävänä ohjesääntöjen
mukaan aina 1800-luvun alkupuolelle. Nykyisin
vielä voimassaolevan, 17 p:nä tammik. 1832
annetun ohjesäännön mukaan taas p :n päätehtävänä
on yleisen terveydenhoidon valvonta piirissään
ja tulee hänen tämän takia ohjesääntönsä mukaan
tutkia taudillisuuden syitä sekä toimia
terveydenhoidollisten epäkohtain poistamiseksi ja
kulkuja tarttuvien tautien vastustamiseksi sekä
opettamalla, mikä on terveydelle hyödyllistä, mikä
vahingollista, koettaa poistaa vahingollisia
tapoja ja ennakkoluuloja sekä ehkäistä
puoskaroi-mista. P:n virkavelvollisuuksiin kuuluu lisäksi
oikeuslääketieteellisten tehtävien suorittaminen
,ekä mielenvikaisten hoidon valvominen ja ap
teekkien ja rokotuksen tarkastaminen, jota paitsi
p:n tulee valvoa piirissään kätilöjen,
rokotta-iain, kiertäväin sairaanhoitajattarien y. m. toi
mintaa, pitää huolta siitä, että piirissä toimivat
lääkärit täyttävät velvollisuutensa ja valvoa
valtionapua nauti ivuin kunnallisten ja yksityisten
-miraslaitosten toimintaa. Ainoastaan mikäli
hänen muut virkatoimensa myöntävät, on p:kin
velvollinen antamaan apua ja neuvoja yksityisille
sairaille.
Virkoihinsa nimittää p:t senaatti
lääkintöhallituksen tehtyä ehdollepanon.
Knsimllisen piiriliUlkärinsä sai maamme 1749,
tolloin Rudolf Hait nimitettiin ,,Pohjanmaan
piirilääkäriksi". ja 1751 toisen ,,Uudenmaan ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
