Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Piiripallo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Piirtoneula Piirustusopetus
600
ovül ainoastaan päällekirjoituksia. aiotut
selit-tän.ään niiden esineiden merkitystä. joihin ne on
pantu rakennuksiin, hautakiviin y. m. s.(; toi
-ill.i :lla on itsenäisempi tarkoitti* julkisina tai
yksityisinä asiakirjoina välittää jälkimaailmalle
tietoa tärkeistä historiallisista tapahtumista,
rauhansopimuksista, laeilta, knnsaupätttSksistä
tm Ihkesopimuksista. testamenteista v. m. s.
Täi-mänlaatuiset p. olivat etenkin vanhoina
aikoina käytännössä, jolloin muita keinoja
säilyttää a-iakirjoja hävitykseltä ei ollut siinä
määrässä kuin myöhempinä aikoina. P:ia
tasataan kreikkalaisilla ja roomalaisilla, samoin
-eemiläisillä ja muilla vanhan ajan kansoilla,
mutta myös intialaisilla, skandinaaveilla (ks.
Riimukirjoitus). Sist-Aasian turkkilaisilla
knn soilla ik-Muinai-turkkilaiset
kivi-k i r j o i t u k - e 11. Tällaisten p :n merkitys on
tietenkin hyvin suuri, sitä suurempi, mitä
vlei–empi niiden käytäntö on ollut, ja niiden
tutkimista varten on muodostunut erikoinen aputiede,
epigrafiikka. Perusteellisimmin tutkitut
ovat kreik. ja roomal. p. Jo aleksandrialaisella
ajalla tiedetään näitä kootun ja tutkitun ja
rene-sanssin ajalla alettiin innolla kokoilla p:ia
samoin kuin muitakin muinaisajan muistomerkkejä
vanhin huomattava keräilijä Kvriakos
Anco-nasta 1400-luvulla). Huomattavia
piirtokirjoitus-julkaisuja toimittivat Smetius (..Inscriptiones
antiquæ". 1588>, Gruter (..Inscriptiones antiquæ
totius orbis romarne". 1003), Muratori („Novus
tliesaurus veterum inseriptionum", 1739-42).
Säitä monin verroin täydellisemmät ja joka
suhteessa paremmin toimitetut ovat Berliinin
tiedeakatemian kustantamat ..Corpus inseriptionum
præcarum". CIG (1828-59. indices 1877), jonka
toimitusta aluksi Böckh johti, ja ..Corpus
inseriptionum latinartim". CIL (v:sta 1863), jota on
ilmestynyt yli 40 nidosta, ja jonka johtajana
Mommsen oli. Tavattoman runsaat löydöt Kreikassa ovat
pakottaneet Berliinin tiedeakatemian aloittamaan
uutta laitosta kreikkalaisia p:ia (..Inscriptiones
gra-cas", IG. v:sta 1873 alkaen, nyk. yli 20
nidosta osaksi yhteistyössä Pariisin Académie des
inscriptions’in kanssa. Tämä kumminkin
rajoittuu vain Kreikkaan, saariin ja Italiaan: Wienin
tiedeakatemia valmistelee Vähän-Aasian p:sta
täydellistä julkaisua, josta yksi vihko
lykialai-sia p:ia on tähän mennessä (1914) ilmestynyt,
mutta tätä nykyä on tyydyttävä erinäisten
tärkeimpien kaupunkien Magnesian. Pergamonin,
Prienen ja osaksi Miletoksen) p:n julkaisuihin
ja sinne tänne siroteltuihin p :iin. Venäjän alueella
tavatut kreik. ja lat. p. on LatyÄev julkaissut
(..Inscriptiones antiquir orse septentrionalis Ponti
Euxini" I. II, IV. 1885-1901). Paitsi suuria
p. julkaisuja on ilmestynyt eri tarkoituksia
varten kokoonpantuja p.-vnlikoimia. — Myöhemmin
kuin kreikkalai-iin ja roomalaisiin on käännetty
huomiota muiden kansojen piin. Institut de
France aloitti 1881 seemiläisten p:n
julkaisemisen (..Corpus inseriptionum semiticarum", CIS);
etruskien p. ovat myös julkaistavina (..Corpus
inseriptionum etruscarum", f’IE. 1893-). Muista
p:«ta ks. Muinaisturkkilaiset
kivi-kirjoitukset, Nuolenpääkirjoitus,
Riimukirjoitus. L. T.
Piirtoneula piirtonaskali I.
piirto-puikko), terävä- ja kovakilrkinen suora- tai
Piirustin.
koukkupäinen teräspuikko, jota käytetään
varsinkin metallityössä kappalten pintoihin
merkkiviivoja piirrettäessä käyttämällä tavallisesti
vii-voitinta apuna. Mustien kovapintaisten kappalten
pintoihin sivellään tavallisesti liituvettä, jotta
piirto selvemmin näkyisi. Läkkisepät käyttävät
mustaan levyyn viivoja vetäessään tavallisesti
messinki-p:aa. P-o P-o.
Piiru, kompassin piiru (engl. point, ruots.
s träck) on 11° 15’ suuruinen vaakatasanteen
kulina, eli ’/= näköpiirin isoympyrästä.
F. IV. L.
Piirustin, tussilla tai muulla juoksevalla
viilillä piirrettäessä käytettävä piirtoterii, jossa on
kaksi siirtoruuvilla
yhdistettyä. vierekkäin
olevaa litteiitii kärkeä. Niitä
«lennetään tai
lähennetään ruuvista kiertämällä sen mukaan, miten
paksuja viivoja halutaan.’ V. //.
Piirustus tarkoittaa taitoa esittää viivojen
avulla todelliseen tai mielikuvitusmaailmaan
kuuluvaa aihetta; p. on myös näin tehty kuvallinen
esitys. P.-taidolla on joko käytännöllinen tai
taiteellinen päämäärä. Edell. tapauksessa p:ta
sanotaan teknilliseksi I. a m m a 11 i-p:ksi,
ja se suoritetaan sääntöjen mukaisesti ja
käyttämällä erilaisia apuneuvoja (viivoitinta, harppia
y. m.). Tiiliiin kuuluvat konstruktsioni-,
rakennus-, kone-, kartta-p:t y. m. [A. zur Megede,
„Wie fertigt man techniselie Zeiehnungen?"
(1901) ja Ross, ..Einfiihrung in das teehnische
Zeichnen" (1902). | — Taiteellinen p. on vapaan
käden 1. k ii s i v a r a-p :ta. ja se voi olla
laadultaan sekä yksistään koristeleva (ornamentti p.
t. m. s.) että varsinainen kuvaesitvs (henkilö-,
eläin-, maisema-p. y. m.), milloin täysin
itsenäinen. milloin vain alkutyö (luonnos, harjoitelma,
kartonki t. m. s.). P.tapaan kntsoen on
olemassa kaksi päämenetelmää: aihe esitetään joko
kontuurien 1. ulkopiirteiden ja muiden
luonteenomaisten viivojen avulla tai kuvataan tummien
ja valoisain pintojen maalauksellisella
vastakkais-vaikutuksella; usein käytetään kumpnakin
menetelmää yhtaikaa. Erittäin tärkeä merkitys on
p :ssa perspektiivillä, ks. K ii s i p i i r u s t u s. —
P. on ihmishengen aikaisimpia luomiskyvyn
ilmauksia. Sitä ovat harjoittaneet jo Euroopan
luola-asukkaat ja kaikki vanhan ajan
sivistyskansat. P.-taito kehittyy yhdessä eri taidelajien
kanssa, joita se palvelee, ja itsenäinen p. juontaa
alkunsa varsinkin maalauksesta. Vanhin
maalaustaide on ainoastaan värillistä p:ta. Aluksi p.-taito
rajoittui pääasiallisesti vain taiteilijain piiriin,
jossa sen toinen toiseltaan oppi, mutta
uudemmalla ajalla on korkeampaa taiteellista p:ta
ruvettu opettamaan erityisissä, usein
taideakatemioihin liittyvissä p.-kouluissa, kun taas p:n
käytännöllistä puolta opetetaan etusijassa tek
nillisissä kouluissa. Yleiseksi sivistyskeinoksi
katsoivat p:ta jo vanhat kreikkalaiset, mutta
vasta 17:nneltä vuosis. alkaen se on jälleen ko
lionnut erikoiseksi oppiaineeksi. Nyk. p. kuuluu
yleistenkin koulujen opetussuunnitelmiin. ks.
Piirustusopetus. [Klinger, ..Malerei und
/.eichnung" (1895).] E. H r.
Piirustusopetus. Yleisen koulun p:n tarkoi
tuksena, nykyaikaisessa mielessä, on tehdä
oppilaat kykeneviksi luontoa ja ympäristössään ole-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
