Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Piirustuspöytä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Piiskuri Piispanpuku
604
toi. jotka asukkaat usein lumirikkaina talvina
ryöstävät lampailleen ja hevosilleen. /. V-s.
Piiskuri, 1734 v n lain mukaan maalla ja
kaupungissa raippa- ja vitsarangaistusta
toimittamaan niiiurittj henkilö. Sitä mukaa kuin
sanotut ranLnistukset. jotka lopullisesti poistettiin
nykyU.m voimassaolevan rikoslain kuultu,
joutuivat käytännöstä pois. lakkasi p:n toimi. .4. T.
Piisoni ks. Biisoni.
Piispa kreik. epi’skoi>ot = tarkustaja). korkea
kirkollinen hallitusmies. Vanhimmassa
kristikunnassa p. oli sama kuin presbvteeri. mutta n. v:n
100 tienoilla alkoi toistaiseksi yksityiskohdissaan
selittämättömällä tavalla, mutta nähtävästi
käytännöllisten tarpeiden pakotuksesta
Pohjois-Syy-riass.i tai Vähässä Aasiassa kehitys, joka johti
monarkkiseen piispuuteen. Korkein
kurinpitoja hallitusvalta joutui kussakin seurakunnassa
yhä täydellisemmin yhden henkilön käsiin ja p:n
nimikin omistettiin yksin hänelle. Marttyyrikirkon
opillisten ja ulkonaisten levottomuuksien aikana
seurakunnat oppivat yhä enemmän näkemään
piis-puude-sa elämänsä parhaan johtajan. p:oja
pidettiin apostolien perinuön hoitajina, joille Jumala
itse oli uskonut seurakunnan kaitsemisen. ja
sanottiin: ..Seurakunta on piispas-a". Alkuaan
kaikkien yksityisseurakuntain p:t olivat
yhdenarvoi-sia. mutta kaupunkien ja maaseudun ero.
kaupunkien maallinen arvoasema, niiden kristillinen
esihistoria y.m. m. seikat vaikuttivat aikaa voittaen,
että p:jen keskuudessa kehittyi monipuolinen
arvoasteikko. johon kuului piispoja, metropoliittoja,
arkkipiispoja, patriarkkoja ja ylimpänä paavi.
Samalla p:n hallitusalue laajeni kauas
paikallisseurakunnan rajojen ulkopuolelle siksi, mitä
nykyään sanotaan hiippakunnaksi. Katolilaisen p:n
vullantäydellisyyteen kuuluu huoltaminen oikean
opin levittämisestä fpoletta.» magitterii), pyhien
toimitusten suorittaminen (jura ordinis) sekä
lainsäfldäntS-, tuomio- ja hallitusvalta (jura
ju-rudicttoms >. Pyhien toimitusten joukossa on
pidätetty vk-inomaau p:lle useita, kuten
kastettujen konfirmatsioni. papiksivihkiminen, pyhän
öljyn siunaaminen, kirkkojen vihkiminen,
kunin-pa.sten kruunaaminen y. m. Evankelisten
kirkkokuntain keskuudessa on ainoastaan anglikaaninen
kirkko säilyttänyt piispuuden katolilaisessa
merkityksessä. I.utherilaisessa kirkossa p:n virka
tavataan ainoastaan Sknndinnavian maissa ja
Suomessa, mutta katolilaisten p:n vallasta
mainittujen maiden p:illa on uskonpuhdistuksesta
alkaen ollut ainoastaan varjo jälellä. Alkuaan oli
Ruotsi-Suomen evankelisilla p:illn
laajanpuolei-nen tuomiovalta avioliitto- sekä erinäisissä muissa
kirkollista järjestystä ja siveyttä koskevissa
asioissa, kurinpitovalta papiston yli, ja useissa
tapauksissa suuri vaikutus pnppisvirkain
täyttämiseen. mutta 1686 :n kirkkolaki rajoitti niitä
oikeuksia. ja myöhemmin on annettu uusia
säädök-sii snmnan suuntaan. Säätyvaltiopiiiväin aikana
Suomen p:illa oli itseoikeutettu jäsenyys
pnppis-sifldys.J, mutta yksikamarisen
eduskuntalaitoksen roimaan astuessa. 1906 lie menettivät kaikki
valtiolli«et erioikeutensa. Nvkväiln suomalainen
p. on tuomiokapitulin esimies sekä papillisen
virantoimituksen in seurakuntaelämän ylin
valvoja, jonka tärkeimmät erikoisoikeudet ovat
papiksivihkiminen ja tarkastusten pitäminen.
A. J. P-A.
Piispainkronikka ks. Suonien
piispain-kronikka.
Piispajärven hoitoalue ks. Hoitoalue ja
M etsäu hoitolaitos.
Piispajärvi (1. P i s p a j ä r v i), kylä ja
pohjoisesta piiin Kiantajärveen laskeva järvi
Suomussalmen pitäjässä. Niiden mukaan on saanut
nimensä P:n metsänhoitoalue. joka käsittää
kruununmaat Suomussalmen pitäjän
pohjoisosassa.
Piispakardinaali ks. Kardinaali.
Piispanhiippa ks. Hiippa.
Piispnnkäräjät, piispan t. hänen edustajansa
toimittama kirkollisen seurakunnantnrkastus. Jo
vanhan kirkon aikana kuului piispan
tärkeimpiin velvollisuuksiin mieskohtaisesti tutustua
hänen hallittnvinaan oleviin seurakuntiin.
Keskiajalla piispat löivät usein laimin tätä
velvollisuuttaan. mutta Tridentin kirkolliskokous
velvoitti heidät siihen jälleen. Uskonpuhdistuksen
aikana p. tai niihin verrattavat tarkastukset
saivat suuren merkityksen, koska kirkolliset
parannukset pantiin juuri niiden kautta käytännössä
toimeen. V:n 1686 kirkkolaki velvoitti
Ruotsi-Suomen piispoja tarkastamaan joka vuosi niin
monta seurakuntaa kuin mahdollista. Suomen
voimassaolevan kirkkolain mukaan piispan on
toimitettava tai muilla toimitutettava joka vuosi
p:iii niin monessa seurakunnassa, ettii ne tulevat
viidessä vuodessa pidetyiksi hiippakunnan
jokaisessa seurakunnassa. P :iin on seurakunnan
kirkkoherran annettava tarkastajalle kirjallinen
kertomus seurakunnan tilasta. Tarkastukseen
kuuluu kaksi osaa: yksitvisluontoisempi, jossa
tarkastetaan kirkon kirjat, tilit ja omaisuus y. m.,
sekä yleinen tarkastus, joka toimitetaan
julkisesti kirkossa. Tämä alkaa jumalanpalveluksella,
jossa seurakunnan kirkkoherra saarnaa. Sitten
seuraa kristinopintaidon kuulustelu sekä
tutkinto nuorison kirkollisesta
kristinopinopetuk-sesta, lukukinkereistä. ripillelaskemisesta,
jumalanpalveluksista. sakramenttien nauttimisesta ja
seurakunnan siveellisestä tilasta. Näiden
toimitusten jälkeen kehoitetaan perheenisäntiä,
papistoa, kirkkoneuvostoa ja kirkon isäntää astumaan
esiin, otetaan keskusteltavaksi kirkkoherran
antamassa kertomuksessa mainittuja asioita ja
tiedustellaan. onko muistuttamista papistoa ja
kirkon palvelijain virantoimitusta vastaan, mitä
epäkohtia on hengellisessä elämässä ilmaantunut,
miten vaivaishoitoa toimitetann y. m.
seurakunnan elämään ja hallintaan kuuluvia asioita.
Toimitus lopetetaan piispan pitämällä puheella.
A. J. P-ä.
Piispanpuku. Täydelliseen katolisen piispan
messupukuun kuuluu: hiippa, sauva, kultasormus,
kultaristi, dalmntikn, tunika, rochetum,
pal-Iinm sekii erityismalliset hansikkaat ja kengät.
Hiippa (|at. milra) on ylimmäispapillisen arvon
merkki, ks. Hiippa. Piispnnsnuva. alkuaan
vahvan kävelykepin kaltainen, kädensijalla
varustettu, sittemmin n. v. 1000 jälkeen, pitkä, tav.
norsunluisella suurella koukulla varustettu,
taiteellisesti koristettu sauva, kuvaa piispan
paimenvirkaa ja valta-asemaa. Katolisessa
kirkossa sitä kannetaan piispan jiilessä: ainoastaan
siunatessaan piispa pitää sitä kädessään. Sormus,
lota kannetaan oikean käden etusormessa, kuvaa
piispan avioliittoa seurakunnan kanssa. Risti ku-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
