Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Piispansauva ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Pikakirjoitus
listani käsitteiden sekä mittojen ja painojen ilmat- |
seini-. –.i on tapaus käyttää lyhennyksiä.
Vanhinta tunnettua p tn on meille säilynyt n. s.
Akropoli&kivcen hukattuna erään nimeltä
tuntemattoman ateenalaisen filosofin järjestelmästä
Viineltä vuotis. e. Kr., siis Kreikan klassilliselta
ajalta. Sen omintakeiset merkit johtunevut
su-ma-t.i alkulähteestä kuin senaikuinen majuskeli
kirjoituskin. Vokaaleilla siinä on varsinaiset 1
merkkinsä, konsonanteilla vain niihin liittyneinä
Roomalaisten p.-järjestelmistä on tunnetuin
Ti-ron. Ciceron vapautetun orjan ja vstiivän.
käyt-t.nnä ..Sotie Tironiann-"). joka kumminkin
nähtävästi juurtau alkunsa jo satakunta vuotta sitä
ennen käytetyistä kirjoitusmerkeistä. Tätä ja
siitä johdettuja järjestelmiä käytettiin ja
kehitettiin vuosisatoja jälkeenpäin kautta
länsiroo-malaisen keisari-ajan kauas keskiajalle asti,
kunnes ne vähitellen joutuivat unhoon. Kirjainten
poisheiton ja yhteensulattamisen ohella niissä
m. m. varsinkin saavat melko sijan n. s. siigelit.
olioin sanan tavallisella alku- tai joskus
muullakin kirjaimella sellaisenaan tai muunnettuna
tai lopulta aivan mielivaltaisella merkillä
osoitetaan ylitä tai useampia sanoja tai kokonaisia
lauseita. Vasta 10 nnellatoista vuosis. Englannissa
uskonnollisvaltiollisten taistelujen aiheuttamana
jälleen tulee p n tarve tuntuvaksi. John Willis
rakentaa 1002 yksinkertaisimmista mittausopilli-
Xiixtteitä eri pikakirjoitus-järjestelmistä.
Vanhin kreik takhvirrnfia
/ / L r i A / \ V
I II Ii lp ii i e o y
A yi y L JI J7i
andra mol enaepe mousa
Roomalainen »khtxralia (Tlron merkkejä).
E. Dnploy*
/ ^ A » ^ — c
n t r e 1 s. o p
1/ i y- O
KAire P*r» qul ties aux cienx
1 ^ [–o-] {+-
o+} is
O s
o de
r r
leffo kiris legil
iuUB =
optim* de republlca meritus
John Ii y ro ra
M Is os u
/ / \
t r »,r
I <r
our fa|ber whlch
se «I
9a/ />
a rl
so su
<T
ch
heaven
cf / -
I t •
<r> —
lM ns
Sam Taylor
? \ ^
b (
’’3- V —
emne befor* bla
^
a-k m
/O
P
preaence
I. Pinnan
/
Gabelsberger
’ - c -/v-
~ ^ c
«I o w « f 1 i oi n in b
«£■ s cJ 2 p ej^- C tr*-
Idee üinl Wort ini Klug der Zen. An’s lUumliehe au binden
/
\V. Slolle
’o*4 -
niclii eiller \\ alin, nielu- leere Tausrhuni; Ist’»
Stolie-Scbrey
Und ura die zwOllfte_Stunde verlttsst der Trompeter sein Grab
Arends
- 1» Jr
llus machugsie Ilotlv zn ali meinem Strebeu
Swan
/ c o , yV^-
Fader v&r soin ttr i hiralen
Neovius
«h» ihai l> rriiich In ih- habli of wrlllnt;
Jokainen kokenut opettaja Heilui. miten suuressa mintuissa
opetuksen tulokset riippuvat oppikirjasta
sista kuvioista: suorasta viivasta sekä ympyrästä
ja sen osista uudet kirjainmerkit, ensimäisenä
käyttäen p:ta nykyisin yleisimmin merkitsevää
sanaa „stenographia" (kreik. slcno’8 = ahdas, ja
gruplicin = kirjoittaa) ; vanhalla ja keskiajalla
oli nimenä yleisimmin ollut „takhygraphia"
(kreik. takhy"» = nopea). Willisin p :n pohjalla nyt
muodostuu runsaasti järjestelmiä, mutta
varsinaisesti tieteellisellä tavalla käyttilit ja
järjestelee Itänen aatteitaan vasta Jolin Byrom 1741,
ottaen merkkien valinnassa eri äänteitä varten
huomioon myös merkkien frekvenssi- ja liitäntä
seikat. Varsinkin vokaalien merkintä on aiheena
yhä uusien järjestelmien syntymiseen. Toiset
osoittivat niitä konsonanttimerkkien eri
asennoilla, toiset pisteitä tai pieniä viivoja eri
asentoihin koiiHonunttiinerkkeiliin nähden asettamalla,
yksinkertaisin näistä on Samuel Taylorin 1786
laatima, jossa tavun keskellä oleva vokaali
jätetään merkitsemättä, alku- ja loppuvokaali
osoitetaan pisteellä. Yli koko Euroopan tämä
järjestelmä levisi jäljittelyinä jn soviteltuina: Espan-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
