- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
611-612

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pikakirjoituskongressit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

611

kyky ou keskimäärin 3-4 kertaa suurempi kuin
tavallisen terän, »en (lintu taasen ou noin 6
kertaa suurempi. Ta-tä huolimatta ja vaikka sitä
käytettfie«»ä tySkalukoueitteu täytyy olla
tuntu-rasti vankempia, voittaa sen käyttö yhä
enemmän alaa. P:t& ei kamista veteen kaatamalla,
vaan korkeintaan jiiähdvttämällä ilmavirrassa.

Po P-o.

Pikatykki k-. Ampuma-aseet, K u u
hi-ruiilcu, Tykki.

Pikatyokoneet ovat työkalukoneita, joitten
tyünopeus piknterfiksisten terien vuoksi on
suuri ja joitten hoito. s. o. työkappalten
kiinnittäminen, leikkuu- ja syöttöiiopeuksien muutto,
terän siirto ja vaihto käy nopeasti ja helposti. Kun
esim. tavalliseen vanharakenteiseen sorviin
kiinnitetään työkappale. täytyy kutakin
kiristysleu-kaa erikseen kiristää, leikkuu- ja
pyörimis-no|ieutta muutettaessa pitää sorvi pysäyttää,
kuyttöhihna hihnakoukulla siirtää hihnapyörttll
portaalta portaalle ja sorvi uudelleen pauna
käyntiin. syöttönopeutta muutettaessa pitää
syCttöhammaspyörät irroittaa ja laskujen
perusteella valita toiset sopivat pyörät sekä sovittaa
nämä vuorostaan sorviin; sensijaan
pika-sorvin kiinnityslaipan 1. istukan leuat liikkuvat
kaikki yhtaikaa yhtä ruuvia väännettäessä
kiristäen ja keskittäen kappaleen, leikkuu- ja
pyörimisnopeus muutetaan helposti sorvia
pysäyttämättä samoin svöttönopeus vain vipuja
siirtämällä >esim. Norton-sorvi). Pika porakoneissa käy
poran palautus I. nosto nopeasti kiisin ja sitä
voidaan syöttää, paitsi käsin, vivun tai kiisipyörän
avulla, myöskin itsetoimivasti. jonka ohella syöttö
voidaan keskeyttää määrättyyn reiän syvyyteen.
P:liin. joiksi juuri tnvalliset sorvit ja
porakoneet sekä jyrsiukoneet sopivat, on tiistä syystä
sovitettu nopeuden muuttoa varten joko
kartiok-ka.it liihnapyörät. joitten eri kohtiin hihna
siirretään ja jolloin nopeus muuttuu, tai, kuten
tavallisinta on, joukko eri suuria hammaspyöriä,
jotka kytkimien avulla tarvittavan nopeuden
mukaan kytketään työteliä käyttämään. P. ovat
rakenteeltaan huomattavasti vankemmat kuin
tavalliset työkolukoneet. P-o P-o.

Pikayhdistäjä ks. Pakytrooppi.

Pikee on puuvillakangas. Oikea p. on
kaksinkertainen tai aluslangoilla vahvistettu ja
muodostaa sidoskankaan pintaan ripsimäisiii
koho-paikkoja ja vakoja. Mvöh eräitä kohokuvioisia
puuvillakankaita joiden selkäpuoli on nukitcttii.
kutsutaan tällä nimellä. E. J. S.

Pikeerata ransk. jnr/ucr), pistää, ärsyttää,
Kuuluttaa; ieikuta- kankaan reunaan kärkiii.

Pike’a Peak /poika jtlk/, vuori Yhdysvalloissa,
Coloradon valtiossa. Kalliovuorissa, korkein
huippu 4 312 m yi. mcrenp. Ilammasrata;
valonheittäjä huipiilln.

Piketti ru11sk.pl/7urf). 1. Lähtövalmiina oleva,
kenttävahdin takana oleva apujoukko. 2. Eräs
kahden hengen 32 kortilla pelattava korttipeli.

Piki Ijnx fnm vei toltdn}, jäännös, joka
saadaan. kun tavalli»<–tn tervasta tislataan pois
haihtuvat aineet, jotka yhteenxii muodostuvat
n 1. pikiCljyn. Tavallisensa lämmössä p. on
liau-raanhusta mu-tun ainetta ok:i lämmittäessä
pehmenee kiisin vaivattavaksi ja kylmässä tulee
la-«inhnuraokni. Se HiKältäil alkoholiin liukenevia
hartsimama aineita, jotka palavat hyvin nokea-

612

valin liekillä Kivihiilitervasta saadaan koveni
puu keinotekoisen asfaltin valmistukseen sekä
po lttoaineeksi käytettyä p:eii. P :eä käytetään lai
vh nrukeii n uksessa tilkitvkseen, soihtujen
poltto-massaksi ju taliin sekoitettuna suutnriupieksi.
l’:.ssä esiintyvät paiohnrtsit ovat vaikutukseltaan
antiseptisia, ja sitii käytetäänkin laastarin ja sul
van muodossa ihotautien lääkkeenä. S. M.

Pikihiili, kivihiili, jossa tuskin uiikyy
mitään jätteitä sitä muodostavien kasvien
rakenteesta. Sen lohkopintu 011 sileii, käyrä ja
sametin-musta. Muutoin se on nivan kannel-hiilen
näköistä. S. S.

Pikilaastnri. hartsista, vahasta ja tervasta vai
mistettu laastari, jota käytetään ihon ärsyttii
luiseksi jonkin syvemmällä olevan vaivan
lieventämisen tarkoituksessa.

Pikis ks. Piikkiö.

Pikisavi, runsaasti orgaanisia aineksia
sisältävää, mustaa savea, joka kuivana 011 kovaa ja
kiiltävää kuin piki. (E. .\l-nen.)

Pikiöljy, tervaa yhdessä potaskan kanssa
tis-lattaessa saatu väritön öljy, jota käytetään
eräiden ulkonaisten lääkkeiden valmistukseen. Puras
sääskien karkoituskeino, yleisesti käytetty
kasvo-voiteena Pohjois-Euroopassn ja -Aasiassa.

Pikka, rautakanki; yleinen tarvekalu maan
kaivamis-, perustus-, ja kivitöissii sekä
maataloudessa.

Pikkala. 5 manttaalin suuruinen ullodisäteri

Siuntion pitäjässä Pikkulunjoen suulla 3 ’/, km:n
päässä Kälan rautatieasemalta, käsittää nykyään
alaisine tiloineen 7 ’I, manttaalia, n. 1,235 ha.
Laivalaituri. — P. näyttää 1400-luvun lopulla
olleen laamanni Jaakko Pieturinpoikn Hiellä.
Fle-ming-suvulle se joutui luultavasti sumalla kuin
Syrjä (ks. t.). Ainakin vultuneuvos Eerik
Jnak-kimanpoika Fleming (k. 1548) omisti jo P:n.
Häneltä peri sen marski Klaus Fleming, myöskin
Sui-tian herra, tiiltä hänen tyttärensä ja heidän
miehensä Eerik Hielke ja Pietari Banér sekii näiden
kuoltua viimein :n vävy voltaneuvos Klaus St
jern-skjöld, joku H!(i4 möi sekä Syrjän että P:n valta
neuvos Eerik Henrikinpoika Flemingille. P. oli
tiimiin jälkeen yhä edelleen samoilla suvuilla,
enimmäkseen samoilla henkilöilläkin kuin Sui
tia, niin. paitsi Flemingejil Rehbinder-, Wrangel
ja Reuterholm-suvuilla, kunnes 1815 myytiin
kruununvouti C. F. Juseliukselle, jonka perilliset
möivät sen 1834 apteekkari G. Freudenthnlille.
Viimem :n perillisiltä tila siirtyi oston kautta
1S40 Silfverhjelm-suvulle, jonka hallussa se oli
v :ecn 1882. Nyk. omistaja (1914; v:sta 1887)
maanviljelysneuvos Tliure W. Lindeberg, jonka
hullussa myös Sjundbyn kartano samassa pitäjässä
on. — Päärakennus on 1840-luvulta. — Kustaa
Vaasa suunnitteli 1550 kuninkaankartanon vieläpä
kauppakaupungin ja linnan perustamista
Pikkulaan. A. Es.

Pikkelsi (engl. picklrs, < pick = puhdistaa) I.
tn i x c il p i c k I e s. viinietikkaan pantu,
vahvasti maustettu vihannessalaatti (pikkelys, hupi
kas).

Pikkolohuilu 1. p i k k 11 li u i 1 u, mun., 011
virityksellään oktaavia korkeampi kuin tav. huilu.
P: 11 nuotit merkitään oktaavia alemmaksi kuin
ne soivat. P:n sävelaluetta käytetään huilun
jatkona, mutta yleensä sen soitinväri sopii
kimey-tensit tähden vain erikoistarkoituksiin. /. K.

Pikatykki Pikkolohuilu

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:14 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0332.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free