Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pingoitusside ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
629
Pingoitusside— Pinjainen
(530
alttiiksi, niin että se pysyy
tarkoituksenmukaisessa asennossa.
Pingoitusside, side. joka tarkoittaa jonkin
jäsenen pitämistä pitemmän aikaa
tarkoituksenmukaisella tavalla venytettynä tai pingoitettuna
niin. että esim. taittuneen luun osat kasvavat
toisiinsa jälleen kiinni toivotussa asennossa, vrt.
Pingoitusalus.
Ping-uicula ks. Yökönleliti.
Pingviinit (Splienisciformes 1. Impennes) ovat
Etelänapamaissa ja sieltä pohjoiseen
Länsi-Afrikan rannikoilla Valaskala-lahteen,
Etelä-Amerii-kan rannikolla Galapagos-saarille asti tavattavia,
lentokyvyttömiä, peräjalkaisia lintuja.
Siipisttl-kia p:llä ei ole ollenkaan, siivissä on vain
epätäydellisiä, pieniä, jäykkiä, suomumaisia
höyheniä. Siivet muistuttavat näin hylkeiden
evä-jalkoja. Höyhenpeite on karvamaista, tiheää,
yhtenäistä. Pieni takavarvas on eteenpäin
kääntynyt. Luut ovat täyteläisiä, kovia ja raskaita.
Suurimman osan aikaansa p. elävät meressä, jossa
mainiosti uivat ja sukeltavat kaloja pyydystellen.
Ainoastaan pesimisajaksi p. nousevat
korkeallekin maalle, äärettömin joukoin määrätyille
seuduille (engl. „rookeries"). Maalla p. liikkuvat
kömpelösti, pystyasennossa, siivillään tasapainoa
pitäen. Useita sukuja (6) ja lajeja (17). joista
tunnetuimmat ovat: mustan- ja valkeankirjava,
yli */s m pitkä s i 1 m ä 1 a s i p i n g v i i n i
(Sphe-niscus demersus), 1 m:n pituiset j ä 11 i 1 ä i s-p.:
kuningas pingviini (Aptenodytes
patago-vica) ja keisari-pingviini (A. forsteri)
sekä mustakurkk uinen pingviini
(Pygoscelis adelice) ja aasipingviini
! P. papua). — P. laskevat munansa maahan,
kivillä reunustamaansa syvennykseen.
Pienemmillä lajeilla on 2 vaaleanharmaata munaa,
suuremmilla vain 1. Hädän tullen viimemainitut
voivat kantaa munansa suojaan, pitäen sitä
jalkojensa välissä, vatsapoimussa. Kuva ks. liitettä
N a p a m a a t, II. E. W. S.
Pinicola ks. Taviokuurna.
Piniitti, kivennäinen, kloriitista ja
muskovii-tista muodostunut kordieriitin muuttumistulos
(pseudomorfoosi). E. M-nen.
Pinja ks. M ä n t y.
Pinjainen (ruots. Billnäs). 1. Allodisäteri
Pohjan pitäjässä lähellä Billnäsin rautatieasemaa
Mustionjoen varrella, käsittää paitsi säteriä
4 rälssi- ja 3 verotilaa, yhteensä 5 5/o manttaalia,
1,450 ha. Tilalla on telidastaelaitos ja
puusepäntehdas (ks. alempana) sekä saha ja mylly. P:ssa
on myös puutarhakoulu, ylempi ja alempi
kansakoulu, pientenlasten koulu ja 5-luokkainen
ruot-sink. yhteiskoulu. — Kartanon vaiheet liittyvät
P:n rautatehtaan historiaan. V. 1641 sai
nimittäin Carl Billsten (k. 1670) luvan perustaa P :iin
masuunin ja kaksi kankirautavasaraa.
Perustajan mukaan tila sai ruotsalaisen nimensä (ent.
nimi Skafvestad). Kartano ja rautatehdas, joka
aluksi menestyi huonosti saaden malminsa
Oja-mon kaivoksista ja rappeutui täydelleen Ison
vihan aikana, olivat Billsten-suvulla v :een 1723,
jolloin ne oston kautta joutuivat nising-
(aateloituna Hisinger) suvulle. Tällä suvulla ne
olivat v:een 1898. josta alkaen ne on omistanut
Billnäs bruks aktiebolag. Vv. 1888-90 oli tilalle
perustettu tehdastaelaitos, jonka rinnalla vanha
rautatehdas pian jäi varjoon; kankiraudan
takominen lopetettiin kokonaan 1904. A. Es.
Billnäs bruks a.-b:n osakepääoma on 1.800,000
mk., vararahastot 550.000 mk. (1914) ;
johtokunnan puheenjohtaja on johtaja F. Helsingius.
Valmistus käsittää nvk. tehdastakeita (1903 ja 1911:
kirveitä 12.000 ja 515,000, lapioita ja kihveleitä
24.000 ja 72,000, lapionteriä 74.000 ja 115.000,
talikkoja 16,000 ja 40.000 kpl. y. m.)
rautatehtaan puolella ja konttorihuonekaluja (v:stal909)
sekä vähemmässä määrässä muita huonekaluja
puuseppätehtaassa. Huonekalutehtaan
valmistusarvo kohosi 1903-12 74.000 mk:sta 420,000
mk:aan; tuotteet ovat saavuttaneet hyvän
maineen maamme ulkopuolellakin, ja niitä vietiin
ulkomaille 1913 210.000 mk:n arvosta. Kaikkien
P:n tehtaiden tuotteiden valmistusarvo 1913 oli
2 milj. mk. — P. kuuluu Suomen
metalliteolli-suuskonttoriin. — Käyttövoima saadaan P:n
koskesta (put.-kork. 6.» m, keski veden aikaan 1.733
hevosv.), josta turbiineilla otetaan 900 hevosv.-,
lisäksi on 180 hevosvoimainen höyryvoima-asema.
— Työväestö (1914) n. 400 henkeä, asuu yhtiön
huoneistoissa tai ,,oma-koti"-siirtolassa. Kirjasto,
lukusali, kokoushuoneisto. työläisten perustama
sairasrahasto. Jokainen 10 v. palvellut työmies
Pinjaisten tehtaat.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
