Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pingoitusside ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Pink-colour Pintalauta
pjäs»-e o»alli~ek>i liikkeen tuottamasta voitosta.
Yhtiöllä ou 1909 |wr. tytärtchdas Libaussa
osakepääoma l.< milj. mk.), jos~u valmistetaan
takeita ja kirveitä y. m. työkaluja Venäjän
ar-meiaa varten. E. E K.
2. Rautatieasema V 1.: virallinen nimi B i
11-n ä s Karjan Turun rutaosallu Kurjan ja
Sku-run asemien välillä 1)1 km llelsiugistä 109 km
Turkuun.
Pink-colour /-Au/j/. taalean ueilikanpunaiiien
Ȋri. jcta saadaan kuumentumalla tinaoksidiu.
liidun k\artsin ja kaliumkromaatin sekoitusta.
11. i käytetään pääasiallisesti [>o>liini- ja
fujunssi-psiueitten maalaukseen, glaavyrien värjäykseen,
mutta myös öljy- ju vesivärinä -ckä paperin
värjäykseen. S. S.
Pinna ilat. pinna = siipii, ruoripinna. pe
rä.sintanko, jasta perä-intä käännetään. — Elöint. |
evä, siipi.
Pinna ks. 1’ v - t y s i m p u k k a.
Pinnipedia, eväjalkaiset.
vesipeto-eläimet. itsenäiseksi talikoksi tai petoeläinten
alalahkoksi käsitetty nisäkiisrylimä. jolion
kuuluvat eläimet ovat petoeläiiityvppiii. mutta
mukautuneet vesielämään ja sen mukaisesti
rakenteeltaan poikkeavia. Yhteistä kaikille on
suk-kulamainen ruumiinmuoto ja raajojen
muuttuminen levymäisiksi soutimiksi. Hampaisto eroaa
varsinaisten petoeläinten hampaistosta siinä, että
kulmahampaat ovat suhteellisesti pienemmät
paitsi mursuilla ja poskihampaat
yhtenäisempää tyyppiä ’raateluhammas puuttuu). Ryhmään
kuuluvat k o r v a h v I k e e t, mursut ja
hylkeet <ks. n. ja Petoeläimet). /. V-*.
PinnonÄs mvös Fordellspård),
muinainen kuninkaan karjakartano Pietarsaaren
pitäjänsä. oli » :-ta 1550 silloisten Pietarsaaren.
Kokkolan. Kalajoen ja Salon pitäjien voudin
asuinpaikkana. Annettiin 1501 läänitykseksi Hannu
Knuutinpoika Fordellille. ja oli sitten jonkun ai- i
kaa Fordell-suvulla, jolle jo ennen
karjakartanoko tuloaan näyttää kuuluneen. Nuijasodan
ajoilta kuuluisa Hannu Hannunpoika Fordell
k. 1606 omisti m. m. sen. Kartano joutui pois
Fordell-suvulta 1000-luvun alussa. Pietarsaaren
kaupunki, joka 1653 perustettiin P:n tiluksille.
o*ti sen 1601 ja käsitti -e silloin 4 manttaalia.
P:sta on jäljellä vähäisiä raunioita. A. Es.
Pinoleeni ks. P i h k a 8 1 j y.
Pin&eri k». Koira, palsta 1152.
Pinsetti i ransk. pinectle, < pincer = näpistää),
pienet anatomien, kirurgien v. in. kävttämät
pihdit.
Plnsk. piirikunnankaupiinki Länsi-Venäjällä,
Minskin kuvernementi-sa. kuljettavan Pinan.
Pri-petin lisäjoen vos. rannalla, rautatien varrella;
37.001 as. 10101, suuri osa juutalaisia.
Muutamia kouluja, sairaala. Tulitikku-, öljy- y. m.
tehtaita; melkoista vilja- ja puutavarakauppaa. —
P. mainitaan 1097: oli kauan aikaa
ympäristöineen it-etiäisenä ruhtinaskuntana, joutui 1318 I
’«iliminille 1471 Kiovan ruhtinaalle, 1521
Puolalle, jota vastaan 104H puhjennut kapina verisesti
tukahdutettiin. V. 1(1.’.4 venäläi-et polttivat P:n.
1706 Kaarle XII sen valloitti tulioimin
piirityksen jälkeen, 17B5 P. liitettiin Venäjään.
E. E. K.
Plnt /paini/ Ienp. pmln istian ulkopuolelle
maalattu merkki pienehkön tilavuusmitan sisäl- I
ly k sen ilmaisemiseksi), eugl. ja polij. linier,
tilavuusmitta - 1 5 gallonia = 1 v qunrtia = 4 gilliä
!).»«» I. Ameriikassa 1 p. = 0,u« 1 kuivaa ja =
0,«n 1 nestemäistä tavaraa. Apteekki painona 011
1 p. = 506,n g. (U. S :n.)
Pinta, kappaleen raja 1. rajoitus. P. on joko
tasainen it a s o) tai k ä y r ä. Kdellisessä
voidaan tietyn pisteen kautta piirtää suoria
kaikissa suunnissa, jälkimäisessä taas ainoastaan
määrätyssä suunnassa tai ei ollenkaan. Käyrää
p:aa. johon voidaan piirtää suoria viivoja,
sanotaan \ i i v o t i n p i n n a k s i. Erikoislaji tätä
on d e v e 1 o p p a h e 1 i p.. jonka saattaa levittää
tasoon (ilman repeämiä), kuten esim. silinterin
ja kartion vaipan. P y ö r ii y s p i n n a n suora
tai kävrii viiva muodostaa kääntyessään kerran
samassa tasossa olevan suoran ympäri akselina.
Siten muodostua esim. suorakulmaisen kolmion
hypotenuu.sa kartion vaippa-p:n kolmion
kääntyessä jommankumman katectin ympäri tai
puoliympyrän kaari pallon-p :n, kun puoliympyrä
kääntyy kerran ympäri halkasijunsa varassa.
Ana-Ivvtti-essa geometriassa esitetään p:aa vlitälöllii.
V. 8.-n.
Pinta-ala, pinnan suuruus verrattuna
yksiköksi otettuun neliöön, jonka sivu on pituuden
yksikön suuruinen. Kuvion p:aa ei tavallisesti
mitata suorastaan, vaan mitataan yksi tai
useampi siihen kuuluvan viivan pituus ja
lasketaan sen p. näiden perusteella tarkoitusta varten
johdettujen kaavojen avulla. Siten voidaan esiin,
laskea neliön p.. kun sen sivun pituus
tunnetaan ja ympyrän p. halkaisijan pituuden avulla
■ ks. n.l. Aivan koneellisesti mitataan kuvion p.
pian imet rittii (ks. t.). U. S :n.
Finta-ala-sarekemenettely ks. Sn r e k
e-menettely.
Pinta-alavero, t uottoveron muoto, jota
käytettäessä vero määrätään maan pinta-alan mukaan.
Tätä veromuotoa on käytetty rakennus-, viini- ja
tupnkkaverotuksessa. Rakennusveron muotona p.
on nykyään vanhentunut ja sangen harvinainen.
Tunnetuin on Baierin 1828 säädetty p. V. II.
Pintahermosto ks. Perifeerinen
hermosto ja Hermosto.
Pintaikä (saks. Flächenaller). mctKnnh. Sak
salainen metsänhoitomies G ii m h e I esitti 1841
tavan laskea metsikköjen keski-iän. jota paljon
käytetään varsinkin silloin, kun metsikön eri
ikäluokat esiintyvät paikoittaisin erillään
toisistaan. Jos esim. jonkun metsiin osassa on p, = 6 ha
«, = 40-vuotista metsäii. p, = 2 ha «, = 60-vnotista
metsitä, p, = 10 ha a. = 90-vuotista metsää on
tämän metsäosan keskimääräinen ikä
A Pi-fti-ftVi+P»-"»-!––-
Pi+Pi+P«H––-
sm -f- no -f- :«ki isgo
ih m
« 40 + i. no + tn. 90
~<7+ F+7o
70 vuotta. jota käytetyn
laskutavan mukaan nimitetään metsikön p:ksi.
0. Ltk.
Pintakaihi, kuorikaihi (caluracla corlicalir),
kaihi t. sumeus, joka kohtaa vain mykiön pinta-
I. kuoriosia, vrt. Kaihi.
Pintakasvu ks. Kasvu.
Pintalauta, puunrunkoja laudoiksi tai
lankuiksi sahattaessa jää äärimmäisiksi laudat,
joitten toinen puoli on puun pintaa, siis kaareva ja
tavallisesti kaarnan peittämä. P-o P-o.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
