Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pirttikylä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Pirttikylä—Pisa
046
35,000:—, vakiolaina 20,000:— mk. Liikevaihto
ensi v. Smk. 84,000:—, 1014 lähes toista verkaa
suurempi.
Pirttikylä (myös Pirttilä, ruots.
Pörtom). 1. Kuilta, Vaasan 1., Korsholman
kih-lak.. Maalahden-Petolahden-Bergön-Sulvan-Pirlti-kyiiin nimismiesp.; kirkolle Närpiön
rautatieasemalta 33 km, Kaskisten kaupungista 44 km.
Pinta-ala 218.5 km2, josta viljeltyä maata (1010)
4,024 ha (siinä luvussa luonnonniityt 220 ha,
puutarha-ala 3,is ha). Manttaalimäärä 22 5/s,
ta-ionsavuja 304. torpansavuja 15 ja muita savuja
4ö (1907). 3,510 as. (1913), joista
suomenkielisiä 160. 636 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoittavia 442 (1901). 439
hevosta, 1,271 nautaa (1911). — Kansakouluja
(1914) 5 (7 opett.). Säästöpankki.
Kunnanlääkäri yhteinen Ylimarkun ja Korsnääsin kuntain
kanssa. Apteekki. — Teollisuuslaitoksia: 3
myllyä; Stenin saha. Aikaisemmin oli olemassa
Borgan lasitehdas (lopetti toimintansa 1884). -—
2. Seurakunta, keisarillinen. Turun
arkki-hiippak.. Vaasan rotastik.; Närpiöön kuulunut
kappeli, perustettu alkujaan rukoushuonekuntana,
sai oman kirkon jo 1096, erotettiin itsenäiseksi
khrakunnaksi keis. käskykirj. 10 p:ltä marrask.
1859 (eusimäineu vakinainen khra v:sta 1862).
Kirkko puusta, rak. 1783. L. II-nen.
Pirttimäki, kylä Puumalan pitäjässä 12 km
kirkolta pohjoiseen. Sotatappelu 5 p. toukok.
1790, jolloin Savon prikaati Kurt von Stedingkin
johtamana menestyksellä torjui venäläisten
yöllisen hyökkäyksen asemaansa vastaan mainitussa
kylässä.
Pirttipohja, lahjoitusmaa, k>. K a n t a 1 a.
Piru ks. Perkele.
Piruetti (ransk. ]>irouette), oik. hyrrä,
tanssissa kengänkärjellä suoritettu pyörähdys;
ratsun pyörähdys yhden jalan varassa.
Pirunpaska, Umbelliferæ-heimcm kasvin.
Fe-rula scorodusman ilmassa kovettunut maitoneste;
valkoisesta puuaisenruskeihin vaihtelevia jyväsiä;
alkuaan valkeaa, mutta tummuu pian ilmassa;
haju ja maku vastenmielisiä; lääkkeenä
kroonilli-sessa keulikokatarrissa y. m.: Intiassa ja
Persiassa höysteenä ruuissa. S. K-i.
Pirunsaari ks. S a 1 u t-s a a r e t.
Pirunvuori. 1. I.uonnonihana vuori Karkussa.
eräässä Rautaveden saaressa; laelta avara
näköala yli vesirikasten ympäristöjen. Ylhäällä
vuoressa luola. Etäisyys Karkun rautatieasemalta
8 km. 2. Lukuisissa kansansaduissa mainittu
vuori Vesilahden pitäjässä n. 2 km Laukon
kartanosta. Luola. L. TJ-nen.
Pirus ks. Omenapuu.
Pisa [ i ]. 1. Provinssi Pohj.-Italiassa. Toscanan
maakunnassa. Välimeren rannalla; 3.055 km-,
342.250 as. (1911). — 2. Edellämainitun
provinssin pääkaupunki, 10 km merestä Arnon
molemmin puolin (jonka yli 4 siltaa), monen radan
risteyksessä: 65,232 as. (1911: kuntana). — P:aa
ja sen laajoja puutarhoja ympäröi vanha muuri.
Kauneimmat kadut kulkevat pitkin Arnon
rantoja (Lungarni). Monesta kauniista torista
huomattavin Piazza del Duomo. jonka ääressä P:n
merkittävimmät rakennukset: roomalaisen
basilikan tyyliin 1063-1118 rak. (1597-1604 uusittu)
tuomiokirkko (jossa m. m. G. da Bolognan ihanat
pronssiovet), valkoisesta marmorista 1153-1278
Pisnn kalteva
torni.
I rak.. m. m. N. Pisanon kaunistama hattisterio I.
kästekirkko (päiiryuänmuotoisen kuvun huippu 55
m korkealla), lieriömäinen, 55
m korkea, 8-kerroksinen kalteva
torni (kellotapuli, Campanile),
rak. 1174-1350 (poikkeus
kohtisuorasta asennosta 4.s m on
luultavasti syntynyt perustan
vajoamisen tähden), sekä G.
Pisanon 1278-83 rakentama
goottilainen Camposanto
(hautausmaa; seiniä koristavat Giotton
oppilaiden ja Benozzo Gozzoli’n
freskot), jossa m. m. keisari
Henrik VII:n sarkofagi. Muita
huomattavia kirkollisia
rakennuksia on kymmenkunta.
Maal-likkorakennuksista mainittakoon Palazzo Medici (rak. 1027)
Lungarnon varrella,
arkkipiispan palatsi, Palazzo Pretorio,
Loggia dei Bauchi. Palazzo
Lan-fredueci (rak. 1590 Carraran marmorista) nyk. P.
Upezzinghi, yliopiston rakennus. Cosimo I :n,
suurherttua Leopold I:n, Ferdinand I :n muistopatsaat.
Oppi- ja sivistyslaitoksia: kuuluisa yliopisto
(per. 1338, uusittu 1452), jossa 1911-12 891
yli-opp. ja jonka yhteydessä opettajaseminaari,
insinööri-, eläinlääkäri- ja maanviljelyskoulu,
kirjasto (120.000 nid.), luonnonhist. museo sekä
kasvit. puutarha; lyseo, lukio, arkkipiispallinen
seminaari, teknillinen koulu, teollisuus- ja
kauppakoulu, taideakatemia; muutamia teattereita. —
Arkkipiispanistuin. — Teollisuus melkoinen
(puuvillatehtaita. valimoita. konepajoja,
alaliasteriteh-taita y. m.); työväestö 9.463 henkeä (1911).
Entinen kauppainahti on mennyt. — Kuuluisia
pisa-laisia ovat m. m. N. ja G. Pisano sekä Galilei.
E. E. K.
P.. vanhan ajan Pisæ, kuului Etrurian
kahdentoista kaupungin liittoon, tuli 180 e. Kr. room.
siirtolaksi ja sai Augustuksen aikana
munici-piumin oikeudet. Arno oli ennen suurillakin
laivoilla kuljettava P:aan saakka, joka kehittyi
keskiajalla mahtavaksi kauppa- ja merivallaksi. Sen
asukkaat taistelivat ll:nnen vuosis. alusta
menestyksellä saraseeneja vastaan, valloittaen heiltä
m. m. Sardinian. Ristiretkien aikoihin he
saivat Syyrian kaupungeissa tärkeitä kauppaetuja.
V. 1135 he valloittivat ja hävittivät Amalfin. P:ii
kilpailijan. P. piti Saksan keisarien puolta ia
nautti 12:nnella vuosis. täydellistä kunnallista
itsenäisyyttä. Sen kauppa kuitenkin kärsi
Genovan kilpailusta, ja 12S4 P. menetti Melorian
meritaistelun sodassa Genovaa vastaan. P. pelastui
vain siten, että guelfit pääsivät siellä valtaan
1285; näiden johtaja oli Ugolino della
Gherar-desca (ks. t.). Senkin jälkeen P. menetti suuria
alueita Genovalle, m. m. Korsikan ja osan
Sardiniaa. 1300-luvulla P:ssa oli itsevaltiaita sekä
ankaroita taisteluja ghibelliinien ja guelfien
välillä; 1342 P. kukisti Luccan. V. 1399 P. joutui
oston kautta Milanon Visconti-suvulle : tämä möi
sen vuorostaan Fireuzelle, P:n viholliselle. Kun
P:n asukkaat sen johdosta nousivat kapinaan,
pakotettiin kaupunki antautumaan 1406: sen mahti
ja kukoistus oli nyt mennyttä. Vielä kerran,
1494-1509. P. oli itsenäisenä, mutta joutui taas
Firenzen valtaan. Se kuului sittemmin Toscanan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
