- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
653-654

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pistintaistelu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

«53

Pisti n taistelu—Pistokone

G54

siten, ettii sitä voidaan käyttää pistoaseena.
Hankittiin Ranskan sotaväkeen 1600-luvun
keskivaiheilla ampujille suojaksi ratsuväen
hyökkäyksessä. Ensimiiinen p. oli n. 30 cm pitkä
kaksiteräinen puukko, jonka puuvarsi pistettiin
kiväärin suuhun. Sittemmin keksittiin erikoinen
lukkokoneisto: p:n kotelonmuotoinen alapää
pistetään kivääriupiipun ulkopuolelle ja lukitaan
tähän teräsrenkaalla ja piippuun juotetulla
haalla. Terä muodostui pian kolmi- tai
nalitali-koiseksi (Venäjällä pistin on nelitahkoinen, vaot !
teräin välissä). Muutamissa sotajoukoissa on
pidetty tarkoituksenmukaisena tehdä p:t
soveliaiksi myös lyömiseen (n. s. miekka-p.). — P:tä
sotamies nyk. tav. kantaa tupessa sivuaseena.
Vahti- ja kenttäpalveluksessa y. m. p.
kiinnitetään kivääriin. — P. aiheuttaa ammuttaessa [
määrätyn suuruisen poikkeuman luodin radassa,
dcviatsionin. joka kuitenkin voidaan tarkalleen
laskea, ja joka on merkitty ampumataulukkoihin.
— P:tä käytettiin alkuaan vain käsikähmässä.
Eusi kerran joukkohyökkäyksessä sitä käytti
Kaarle XII Narvan taistelussa. Sittemmin
p.-hyökkäykset tulivat tavallisiksi (esim. 1870-71
vv:u ja 1877 v:n sodat). il. v. II.

Pistintaistelu, hyökkäys vihollista vastaan
pistimet Iks. t.) tanassa; hyökkäyksen
torjuminen pistimien avulla. Pistinharjoitukset
kuuluvat välttämättömänä osana kaikkien armeiojen
jalkaväen kouluutukseen. Vasen jalka pidetään
jonkun verran oikean edessä, oikea käsi pitää
kiinni kiväärinperän kaulasta, vasen käsi
piipusta kämmenen leveyden painopisteen
etupuolelta. Pistettäessä työnnetään oikealla kädellä
nopeasti ja voimakkaasti, jolloin vasen koura
avautuu antaen kiväärin liukua eteenpäin
kämmenen pohjaa pitkin, minkä jälkeen kivääri
äkkiä vetäistään takaisin puolustusasentoon.
Ojentamalla oikeaa jalkaa voidaan työntö tehdä
voimakkaammaksi ja pitemmälle ulottuvaksi.
Rynnistämällä, s. o. antamalla jalkojen nopeasti
liukua eteen- tai sivullepäin voidaan laajentaa
vaikutuspiiriä. J/. v. H.

Pistoholvi 1. k o r v a h o 1 v i. pienehkö holvi,
joka leikataan suurempaan holviin (tynnyri-,
luostari-, kupuholviin) useimmiten valoaukkoja
varten, joiden muotoa p. tavallisesti seuraa.
P:u poikkileikkaus voi täten olla pyöreä-,
suippo-, kori-, segmenttikaarinen. sen pinta taas
sylinterimäinen, keilamainen, pallomainen. P :ia
on eri aikoina käytetty vaikuttavana
rakennustaiteellisena aiheena. Niinpä tapaa p:n
bysanttilaisissa kupukirkoissa, joissa holvit ovat
jätetyt näkyviin ulkopuolisestikin vaikuttamaan;
loistavia esimerkkejä on it. renesanssin ja
ba-rokkiajan rakennuksissa; meidänkin päivinämme
se on sangen mieluisa aihe. Meillä tapaa
esimerkkejä p:sta m. m. yliopiston
kirjastorakennuksessa. E. S. K.

Pistoja [ ö’-] (vanhan ajan Pisteriæ*. kaupunki
Pohjois-Italiassa. Toscanassa. Firenzestä luoteiseen
viljavalla tasangolla Apenniinien juurella
rauta-tienristeyksessä; 67.502 as. (1911; kuntana).
P:aa ympäröi viisiporttinen muuri. Piazza del
Duomo-torin äärellä on romaanilainen
tuomiokirkko 1100-1200-luvuilta (Andrea della Robbian
terrakotta-teoksia) sekä kahdeksan-nurkkainen
kastekirkko (1300-luvulta: A. Pisanon
piirustamin: useita muita kauniita kirkkoja 1100-1400-

luvuilta. Maallikkorakennuksia: Palazzo Pretorio
(1387), P. del Comune (1294-1385), Ospedale del
Ceppo (per. 1277), sitadelli: Garibaldis
muistopatsas. — Seminaari, lyseo, kymnaasi, kolme
kirjastoa, tieteiden akatemia. Piispanistuin. —
Konepajoja, valimoita, lasi-, öljy-, paperitehtaita,
silkkikehräämöitii y. m. teollisuuslaitoksia. —P:n
luona Catilina kärsi tappion 62 e. Kr. Keski ajalla
P. kasvoi huomattavaan kukoistukseen, joutui 1306
joksikin aikaa ja vuosisadan puolimaissa
lopullisesti riippuvaiseksi Firenzestä. (E. E. K.)

Pistojoki laskee Kuusamon ylängöltä
kaakkoa ja etelää kohti Y1 i-Iv uittijärveen
(vrt. Kuittijärvet), ollen siten
eteläisim-pänä kolmesta vesirikkaasta Suomen puolelta
Vienan-Karjalan kautta Vienanmereen
laskevasta vesireitistä. P:n vesialue alkaa Kuusamon
kirkonseudun ympäristöstä muutamista
pikku-järvistä, joista vedet keräytyvät aluksi
Kuusamojärveen, virraten siitä Muojiirveen (ks. t),
jonka päälaskuväylä käy kaakkoa kohti
Joukamo-järveen; vasta viimemainitun kaakkoispäässä
olevista pikkujärvistä alkaa sitten varsinainen
P.. laskien kapeana ja koskisena Pistojärveen
(ks. t.), pit. n. 25 km. Pistojiirven eteläpäästä
jatkuu P:n n. 30 km pitkä loppuosa Luvarjen
ja Korpijärven kautta Yli-Kuittijärven
pohjoisrannikolle. L. H-nen.

Pistojärvi. 1. Järvi (ven. Tihtozero).
Vienan-Karjalassa Pistojoen vesistössä, lähellä
Kuusamon rajaa, Pistojärven kunnan rajain sisällä;
suurin pit. n. 25 km, keskileveys vaihtelee 1
1/s-9 km. P:n pohjoispäähän laskee Pistojoki (ks. t.),
joka jatkuu eteenpäin taas P:n etelärannalta.
— Rantaseudun huomattavimmat kylät ovat:
Pisto, Hirvisalmi ja Ohta. — 2. Kunta (ven.
Tilitozerskaja), Vienan-Karjalassa,
samannimisen järven ympärillä, pohjoispuolella
Vuokkiniemen kuntaa, liittyen lännessä Kuusamon rajaan;
1,318 as. (1907),’ kaikki k a r j a 1 a i s i a.
Tärkeimmät kylät: Pisto, Hirvisalmi, Suvanto.
Tiiron-vaara, Häme. — Kunnanhuone Sepänniemellä.

L. H-nen.

Pistokas, poikkileikattu oksa, harvemmin myös
juurenkappale, lehti tai lehden osa, joka vedessä
tai maahan pistettynä juurtuu ja kehittyy
uudeksi kasviksi. P:den avulla lisätään yleisesti
useita huone- ja puutarhakasveja. Lehti-p :ista
lisääntyvä on Begonia. K. L.

Pistokone. höyläkoneiden luokkaan kuuluva
työkalukone, jonka terä liikkuu pitkittäin
pystysuoraan suuntaan.
Syöttöliike voi
tapahtua suoraviivaisesti poikittain ja
pitkittäin sekä
lisäksi ympyrän
kaarta pitkin, jota
varten työpöytä,
johon työkappale

kiinnitetään, on
kolmiosainen siten
että alaosa liukuu
pitkittäin koneen
rungon johteissa,
väliosa alaosan
johteissa ja yläosa,
varsinainen työ-"
pöytä, pyörii väli- Pistokone.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:02 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/7/0355.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free