Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pitkänokan suku ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
657
Pitkänokan suku —Pitkäranta
658
Pitkäniemen keskuslaitos.
kyäiin voi tarjota hoitoa n. 520 sairaalle (280
miehelle ja 240 naiselle). Se on rakennettu
pa-viljonkijärjestelmän mukaan ja siihen kuuluu 28
eri rakennusta, joista 11 on yhdistettynä
toisiinsa pitkillä käytävillä. Kun kaikki osastot
valvonta- ja kylpyhuoneisiin nähden eivät
alkujaan vastanneet nykyajan vaatimuksia, on
jälkeenpäin niitä uudelleen järjestelemällä ja
pienempiä huoneita yhdistämällä sellaisia hankittu.
On myös olemassa yksi n. s. avonainen osasto
26 rauhalliselle ja työtä tekevälle miespotilaalle.
Perhehoitoa on myös aloitettu sijoittamalla
3 hoidokasta yhden hoitajan perheeseen.
Oppilas-kurssit ovat (1914) järjestetyt niin. että niitä
pidetään kahdesti vuodessa ja ne kestävät n.
3 kuukautta kerrallaan. Lääkäreitä on
ylilääkäri, ylilääkärin apulainen ja 3 alilääkäriä.
Iloitajistoon kuuluu ylihoitaja ja hänen
apulaisensa, ylihoitajatar, 3 osastonjohtajatarta (joista
yksi miespuolella) sekä 38 mies- ja 49
naishoitajaa (viimemainituista on 6 miespuolella).
E. Th-n.
Pitkänokan suku (Limosa) kuuluu kurppiin
kahlaajien ryhmässä. Paras tuntomerkki on
vahvasti ylöskaareva, pitkä nokka. Euroopan ja
Aasian pohjoisilla tundroilla pesii punakuovi
(E. lapponica), Suomessa harvinaisena,
runsaimmin ehkä Sodankylän-Lapin luoteisilla soilla.
Punakuovi on 38-40 cm:n pituinen, selkäpuolelta
mustanruskea, punaisenruskea- ja vaaleatäpläinen.
takaselkä valkea, alapuolet ruosteenpunaiset.
Nuoret linnut ja vanhemmat talvipukuisina
vaaleampia. Pesii suomättäälle, munia 4. Läheinen.
Suomen luonnontieteellisellä alueella tuskin tavattu
laji on musta pyrstökuovi (L.
ægocc-phala). — Näiden kanssa samaan ryhmään
luetaan usein rantakuovin (Terekia) suku.
E. TV. S.
Pitkänäköisyys ks. II y p e r m e t r o p i a.
Pitkäpaasi, saari Suomenlahdessa Virolahden
ulkosaaristossa, n. 10 km kirkolta itäkaakkoon,
Paation saaren kaakkoispuolella: tullivartio,
luotsiasema (vartiot pääsaarella. Kokkoluodossa
ja Ison kalastajan 1. Kiuskerin ulkoluodolla).
Tiheään rakennettu kalastajakylä saaren
itäpäässä ja sitä vastapäätä olevalla aivan kapean
salmen erottamalla Essaarella. Kansakoulu.
Nuorisoseuran talo. Telefoni. Keisarillisen perheen
kesävierailupaikka Kavonselkä on P :sta luotee
seen.
Pitkäpalko ks. A r a b i s.
Pitkä parlamentti, se Englannin parlamentti,
jonka kuningas Kaarle I kutsui kokoon 3 p.
marrask. 1640. Cromwell karkoitti 1648 siitä inde-
pendenttisen sotajoukon vastustajat, mutta kun
jäljellejäänyt n. s. ruhoparlamenttikaan ei
tyydyttänyt sotajoukkoa, hajoitti Cromwell sen
väkivallalla huhtik. 20 p. 1653. Sotajoukon toimesta
kutsuttiin tämä parlamentti uudelleen kokoon 7 p.
toukok. 1659, mutta hajoitettiin jälleen 13 p. lokak.
sam. v., kunnes se taas kokoontui kenraali Monkin
kutsusta 26 p. jouluk. ja vihdoin 16 p. maalisk.
1660 päätti itse hajota. K. R.
Pitkäperjantai, kirkollinen Kristuksen
kuoleman muistopäivä, suurena surunjuhlana ja
paastopäivänä vietetty jo 2:sella vuosis. Myöhemmin
katolisessa kirkossa pienimpiä juhlapäiviä, jolloin
työntekokin on sallittua. Luterilaisen kirkon
suurimpia juhlapäiviä. V. P.
Pitkäpyrstöiset (Macrura) ks.
Kilpi-äyriäiset.
Pitkärandiitti, vihreä, sälöinen
amfiboli-kiven-näinen, joka on syntynyt pyrokseenikivennäisestä
siten, että tämän kidemuoto on säilynyt. P:ia on
löydetty eräissä irtonaisissa lohkareissa
Pitkän-rannan kaivosten läheisyydessä. E. if-nen.
Pitkäranta, kaivosalue ja kylä Salmin
kihlakunnassa, Impilahden pitäjässä, Laatokan
koil-lisrannalla. P. on Suomen vanhimpia ja
laajimpia malmialueita. Aikaisimmat tiedot
malmilöy-döistä ulottuvat 1800-luvun alkuun, varsinainen
kaivostyö ja malminjalostus alkoi 1830-luvulla
ven. liikemiehen W. Omeljanovin toimesta.
Vaihtelevalla menestyksellä ja useiden eri omistajien
aikana (H. Klee. „Pitkäranta Compagnie", E. M.
Meyer & C:ie, „Ladoga", „Aleksandrovski".
Venäjän valtiopankki) jatkui kaivostyö v:een
1904, jolloin se venäläis-japanilaisen sodan
aiheuttaman liikepulan takia täytyi lopettaa.
V. 1914 on O.-y. Ristiniemi vuokrannut kaivoksen
ja pannut työt käyntiin. Alkuaikoina kaivostyö
kohdistui vaski- ja tinamalmin louhintaan ja
jalostukseen, myöhemmin. 1890-luvulta saakka oli
suurin merkitys rautamalmin käsittelyllä ja
valuraudan valmistuksella. Kaikkiaan on
kaivos (v:een 1904) tuottanut 6,617 tonnia vaskea,
4S8.5; tonnia tinaa. 11,206 kg hopeaa
(vaski-malmista), 15,000 tonnia rautaa ja 65,000
tonnia puhdistettua rautamalmia (n. 60% rautaa),
joiden raha-arvo kohoaa yli 15 milj. markan.
Malmin „tuojana" pidetään rapakivigraniittia,
joka itäpuolella rajoittuu malmialueeseen ja
loivasti ulottuu sen alle. Rapakivigraniitin
jähmettyessä tunkeutui siitä malminpitoisia
kaasumaisia ja nestemäisiä aineksia gneissien
kalkki-! kivi- ja karsikerroksiin, joissa malmikivennäiset
vaskikiisu, tinakivi ja magnetiitti esiintyvät.
Malminjalostuksessa jääneiden sivuaineiden : glau-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
