Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pitäjä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
665
Pitäjä—Pius
zan. Formenteran sekä muutamia pieniä
ran-nikkosaaria, n. 700 km’, 25,769 as. (1900).
Pitäjä 1. pitäjäs on kansamme jo
pakanuuden aikana käyttämä sana, joka lienee
tarkoittanut kunnallista yhteyttä. Sen arvellaan saaneen
alkunsa hämäläisten keskuudessa ja sieltä
levinneen maamme muihin osiin. Kristinopin voitolle
päästyä alettiin p:ksi nimittää kirkollista
seurakuntaa. Mutta näiden p:in ohella syntyi pian
n. s. hallinnollisia 1. maakirja-p :iä. Ne olivat
veronkantoalueita, joiden talonluvut ja verot
uuden ajan alusta vuosittain kirjoitettiin maa- ja
verokirjoihin. Maakirjoista johtuukin niiden
myöhempi nimitys. Jo uuden ajan alussa huomaa
halliuto-p :in alaltaan tuntuvasti eroavan
kirkollisista piistä. Niin kuului Pöytyän hallinnolliseen
piiiän kyliä Pöytyän, Liedon ja Maarian
kirkollisista piistä ynnä Paattisten kappelista.
Kalvola oli aivan uuden ajan alusta hallinnollinen
p., mutta kirkollisessa suhteessa kappelina aina
v:een 1660. jolloin se tuli kirkolliseksi p:ksi.
Hallinnollisilla piillä oli keskiajan loppupuolelta
alkaen nimismiehensä; nämä p:t vastasivat
jotenkin meidän aikuisia nimismiespiirejä.
Myöskin maamme oikeudenkäyntiä koskevassa
jaoituksessa tapaamme pit. sillä paikoittain
muodosti yksi p. käräjäkunnan, vaikka toisin
paikoin kaksi ja useampi p. kuului samaan
käräjä-kuutaan. vrt. Kunta (historia). K. Ii. M.
Pitäjänapulainen.. vakinainen, kappalaisen
arvoinen pappismies, joka saa palkkansa
seurakunnalta.
Pitäjänhevonen, hevonen, jolla keskiaikana
pappi haettiin ripittämään sairasta, jonka
peljät-tiin kuolevan.
Pitäjänkertomus, historiallinen, taloudellinen
ja maantieteellinen tutkimus pitäjästä. Ensimäi
set pit julkaistiin meillä yliopistollisina
väitöskirjoina 1700-luvulla.
Pitäjänkokous ks. Kunta, historia.
Pitäjänkoulut ks. Alkuopetus.
Fitäjänkäynti. Opiskelevan nuorison yleisen
varattomuuden vuoksi oli maassamme keskiajalta
alkaen tapana, että koululaiset (teinit) ja
ylioppilaat kävivät avunkeruulla seurakunnissa. Niin
turmiollinen kuin tapa olikin sekä nuorison
opinnoille ja luonteelle että maalaisväestön
rauhalliselle elämälle, siedettiin sitä hallitusmiestenkin
puolelta vuosisatoja välttämättömänä pahana.
Avunkeräysalueet jaettiin nuorison kesken,
ke-räystapaa järjestettiin ja kiertäjiä kehoitettiin
siivoon käytökseen. Vihdoin kuitenkin tavasta
johtuvat epäkohdat kävivät niin suuriksi, että
hallituksen täytyi 1780 kieltää se kokonaan, mutta
tapaa jatkui estelyistä huolimatta 19:nnelle
vuosis. asti. [J. Hastig, ..Katedralskolan i Åbo
1722-1S06" siv. 84 (1907).] A. J. P-ä.
Pitäjänmakasiini, lainamakasiini, la
i-najyvästö, on erityinen varasto, johon
pitäjän miehet voivat yhteisesti varata syönti- ja
siemenviljaa sekä tarpeen tullen sieltä lainata ja
siten poistaa sattuvan tarpeen. Ensimäiset
sopimukset piien perustamisesta teki 1726 Turun
ja Porin läänin pitäjien kanssa silloin Ison
vihan vaurioita maassamme tutkimaan lähetetty
n. s. Läntinen komissioni. V. 1750
Pohjanmaan ja Kajaanin läänin rahvas sai
vahvistuksen sopimuksille piien perustamisesta sanottuun
lääniin. Sittemmin v in 1756 valtiopäiväpäätök-
sen perusteella määrättiin niitä laitettavaksi
ympäri koko maan. Myöhemmin on niitä koskevia
lähempiä määräyksiä annettu arm. julistuksilla
7 piitä elok. 1810 ja 23 piitä toukok. 1857 sekä
as:11a 12 piitä jouluk. 1864. Viimemainitun
asetuksen mukaan p:n osakkaat saavat senaatin
luvalla muuttaa sen varain käyttämisestä olevia
määräyksiä sekä lakkauttaakkin sen. Muuten tulee
osakasten saada pieja vapaasti hallita ja tehdä
myös tarpeellisia muutoksia niiden
ohjesääntöihin, ollen muutoksista kuitenkin ilmoitettava
senaatille. Lainattavat varat tulee osakasten kerätä
niinä vuosina, joina satoa saadaan. Lainoja
annetaan joko takuuta vastaan tai ilman ja on laina
palautettava seuraavan sadon jälkeen. Korko on
eri paikoissa maata erilainen, vaihdellen 5-15
% :iin. P in hoito kuuluu nykyisin useimmiten
erityiselle, kuntakokouksessa valitulle
jyvästön-hoitajalle.
Jo vin 1863-64 valtiopäivillä oli kysymys piien
lakkauttamisesta esillä, mutta ne tulivat silloin
edelleen pysytetyiksi. Sittemmin on samaa
kysymystä m. m. aivan viime aikoina julkisuudessa
pohdittu mihinkään tulokseen kuitenkaan
pääsemättä. K. H-a.
Pitäjäntupa, pitäjän kirkon läheisyydessä oleva
rakennus, jossa ennen pidettiin n. s.
pitäjänkokouksia.
Piti [pjü] (it., = enemmän), mus., p. forte,
kovemmin, p. allegro, vilkkaammin, p.
moss o, nopeammin.
Piukkala, ratsutila Paraisten pitäjässä Alön
saarella 4 km kirkolta etelälounaaseen. Omistaja
(1914) Johannes Laurén. — Tilalle on
sijoitettuna Varsinais-Suomen ruotsinkielinen
kansanopisto. A. Es.
Piuru ks. F 1 u m i n i a a r u n d i n a c e a.
Pius (lat., = hurskas), 10 paavin nimi.
P. I (paavina n. 140-n. 154), pyhimys, „Pai
menen" kirjoittajan Hermaan veli.
P. II (paavina 1458-64), maallikkonimeltään
Enea Silvio de’ Pieeolomini, oli
ennen paaviksi tuloaan tehnyt itsensä tunnetuksi
mitä erilaisimpiin valtiollisiin tehtäviin
taipuvana poliitikkona sekä eri aloilla liikkuvana
humanistisena kirjailijana ja seuramiehenä.
Hänet korotettiin 1447 Trientin piispaksi, 1450
Sienan piispaksi ja kardinaaliksi. Paavina hänen
pääharrastuksiaan oli yleisen ristiretken
aikaansaaminen turkkilaisia vastaan, mutta
monenlaiset poliittiset vaikeudet Italiassa ja muualla
Euroopassa tekivät hänen pyrkimyksensä
tyhjiksi. Ratkaisevalla hetkellä hänen
vaatimuksensa sai kannatusta ainoastaan Venetsiassa ja
Unkarissa, mutta hän kuoli kesken aikeitaan.
Toinen hänen tarkoitusperiään oli paavinvallan
vahvistaminen. Siinä tarkoituksessa hän
juhlallisesti luopui aikaisemmista vapaammista
mielipiteistään. mutta tulokset olivat tälläkin alalla
vähäiset. [G. Voigt, „Enea Silvio de’
Pieeolomini als Papst P. II und sein Zeitalter", I-III
(1856-63); W. Boulting, ..Aeneas Silvius (Pius II)"
(1908); R. Wolkan, „Lebenserinnerungen des
Eneas Silvius nach der bisher ungedruckten
Originalhandschrift in Rom bearbeitet" (1913).]
P. III (paavina 1503), maallikkonimeltään
Francesco Todeschini, synt. Sienassa
1439 P. II in sisarenpoikana, kuoli jo 18 p. lokak.
1503.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
