Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Planetaari ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
676
Planman Plastilliset aineet
676
(lagellaatit. sekä suuri joukko s i B i v i
h-r e i t i, vihreitä ja piikuorisiu leviä
y. m. Eri vesissä samoinkuin eri vuodenaikoina
samoissa vesissä voi p:n kokoomusolla hyvin
erilainen; yksityisten eliöiden suhteen buomataau usein
selvä jaksollisuus. Lajiluku voi olla verraten
pieui, yksilöruntaus taa- usein hyvin suuri |\rt.
Veden kukka).
P.-tutkimuksella on paitsi puhtaasti tieteellistä
merkitystä myös. etenkin meriin nälideu. suuri
käytännöllinen arvo. P:iin uim. viime kädessä
perustuu koko korkeamman merieläimistön ole
in.i–.iola Etupää—ä pintakerroksissa elävät,
hiilihappoa yhteyttävät kasviplanktonmtiodot ovat
perusravintona eläimelliselle plle, jonka runsaus
myös y leensä on suurin pintakerroksissa.
Syvemmällä elävien peru-ravintona taas on kuollut p..
joka ikäänkuin yhtämittaisena sateena vaipuu
pohjaa kohti. Suuremmat eläimet, etenkin kalat,
käyttävät taas joko koko ikänsä tai ainakin
poikasina p:ia ravinnokseen tai ovat riippuvaisia
p:sta elävistä muodoista. Siten ou
ymmärrettävissä, etta monien tärkeiden merikalojen (esim.
sillin) tunnetut vaellukset ovat suorastaan tai
välillisa.>sti riippuvaisia p:n kokoumukseu
vaihteluista. 1’.-tutkimus onkin siten muodostunut
tärkeäksi osaksi kansainvälisiä meritutkimuksia.
Meidän merissamme sitä on yhtäjaksoisesti v :sta
1898 lähtien toimittanut Ilydrografis-biologinen
komissioni <ks. t., nyk. nimi
..Hydrografis-biologiset nieritutkimukset"). [Levander. ..Cber
das llerbst- und Winterplankton im Finnischen
Meerbusen und in der Alandssee 1898" (1900);
-ama. ..Muutamia piirteitä nykyajan
plankton-tutkiinuksesta" (Suomen tiedeseuran
öfversigt-sarja XVII. 1905) ; sama. ..Meriveden
planktonista" (Sucmen Kartasto, 1910).] /. V-s.
Planman Anders (1724-1803), suom.
tähtitieteilijä. v:sta 1758 astronomian dosenttina
Upsalassa, 1703 1800 Turun yliopistossa fysiikan
professorina. Ruotsin tiedeakatemia lähetti P:n
1761 Kajaaniin havaitsemaan Venuksen
ohikul-kua auringon yli. V. 17R9 hän teki uuden
retken Kajaaniin samaa tarkoitusta varten.
Edellisellä matkallaan hän lisäksi määräsi 14 paikan
latitudin ja 6 paikan longitudin. P:n
Venus-havainnot herättivät huomiota ja olivat tärkeänä
lisänä kaikista tämäntapaisista havainnoista
johdetun auringonparallaksin määräämiseen. P.
julkaisi itse tutkielmia tältä alalta, käsitteli lisäksi
lukuisissa julkaisuissaan etupäässä geodeettisia
kysymyksiä, kuten maapallon muotoa,
paikanmää-räysmetodeja y. m. //. R.
Piano... (|at. plünus = tasainen), taso....
Planorbis ks. Keuhkokotilot.
Plan&etti (ransk. planchetle = pieni levy),
kure-liiveihin ommeltu, kiinnitysuastoilla varustettu
teräslevy.
Pian ta liat.), kasvi.
Plantaail iransk. jjnnlagc). siirtomaissa oleva
’kahvi-, sokeri-, tupakka-, puuvilla- j. n. e.)
viljelys.
Plantagenet [ran*k. ;vlätaiani’ ja engl. [-pliin-f«’di»*<•<],-] {+pliin-
f«’di»*<•<],+} engl. kuningassuku, hallitsi 1154-1485;
nimi johtuu siitä että suvun kantaisän Henrik
II :n isän. Anjou’n kreivin Geoffroi IV :n
sanotaan käyttäneen kypärimerkkinäiln
genista-pen–aan rn 1 at. jjanla yinrln) oksaa. Viimemainittu
oli naimisissa Englannin kuninkaan Henrik I :n
tyttären Matildan kanssa, minkii johdosta heidän
poikansa Henrik II tunnustettiin Englannin
kruununperilliseksi ks. Englanti, palsta 71<>
ja seur.
Plantago ks. Rata m o.
Plantigrada ks. K a n t a-a s t u j a t.
Pimitin /plàlå’1. Christophe (n. 1520 89),
antverpeniliiineu kirjanpainaja. Hänen 1555
perustettu kirjapainonsa kohosi kauniin ja
huolellisen painon takia suureen maineeseen;
eritoten on huomattava antverpeniläinen
polyglotti-raamattu (Biblia rcflia). V :ecn 1800 saakka P:n
suvulla oli paavin antama yksinoikeus painaa
messu- ja rukouskirjoja Espanjaa varten. V. 1583
P. siirtyi Leideniin. jonne perustetun
kirjapainon otti haltuunsa P:n vävy Raplielingen,
Ant-verpenin paino joutui P;n toiselle vävylle Jan
Morentorfille (M ore tus), jonka suku
suuresti laajensi liikettä. V. 1876 Antverpenin
kaupunki osti kirjapainon museoksi
(P.-Moretus-mu-seo). Tämä museo antaa oivallisen kuvan
kirjapainotaidon kehityksestä.
Planudes [-üdcs], M a x i mos (1268-1310),
bysanttilainen munkki ja filologi. P. julkaisi
eri-uäisiä kielitieteellisiä teoksia ja käännöksiä la
tinalaisista teoksista sekä valmisti useita
ote-kokoelmia, joista arvokkaimmat ovat otteet
Kepluilaan kreikkalaisesta anthologiastn (ks. t.).
L. T.
Plaseerata (ransk. placer), asettaa, sijoittaa.
Plasenta (placenta) ks. I s t u k k a ja S i k i ö.
Plasma (kreik., < plassein = muodostaa,
muovailla), verineste; vihreä kalsedoni; myös =
protoplasma.
Plasmodi 1. plasmodio ks.
Plasmodium 1.
Plasmodiophora ks. K a a 1 i r e v e n n ii i n e n.
Kasvitaudit. Limasienet.
Plasmodium. 1. Yleiskäsitteenä p. tarkoittaa
ketotonta eliötä, jonka ruumiilla ei ole pysyväistä
ulkomuotoa, esim. limasienet yksilöinä ja
joukot-tain yhteen liittyneinä. — 2. Horkkatautien
aiheuttajien Plasmodium riva.r, P. malariæ. P. im
maciiln/um (kaikki ihmisessä) sukunimitys.
■1.1. L.
Plasmolyysi ks. S o 1 u.
Plastiikka (kreik. /ilasliki’) tarkoittaa
laajemmassa merkityksessä yleensä
kuvanveistotaidetta, ahtaammassa merkityksessä taidetta
muovailla kuvaesityksiii pehmeästä aineesta (savesta,
vahasta y. m. s.). Näyttämötaiteessa p:lla
ymmärretään taitoa hallita sulavasti
ruumiinliikkeitään. P. lääketieteessä ks. A u t o p 1 a s t i i k k n.
Plastiliini, plastillinen aine, jota
kuvanveistäjät käyttävät kostean saven asemesta ja joka
ei helposti kuiva eikii kutistu; se on tehty
oliiviöljystä, sinkkioksidista, vahasta, rikistä ja
savesta. Käytetään myös opetuksessa tilapäisten
opetusvälineiden valmistamiseksi.
Plastillinen (kreik. plaJiHko’s), muovailtava,
muodostettavissa oleva; muodosteleva,
muovaileva; kuvanveistotaiteeseen kuuluva, veistotai
teellinen, viivoiltaan ja muodoiltaan
veistoksel-lisesti esiintyvä, pyöristetty, ruumiillinen
(maalaus- y. m. tasapintataiteessa) ; selväpiirteinen
ikirjailijan tyylistä puhuttaessa). E. R-r.
Plastilliset aineet (ks. Plastiikka),
erilaiset teknillisesti käytettävät mnssat, joita voi
muovailla t. valaa ja jotka itsestään kovettuvat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
