Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Plastilliset operatsionit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Platinakloridi-Platon 680
679
I*. voi muuttumatta kestää suola-, typpi- ja
rikkihapon vaikutusta. Ainoastaan kuningasvesi
liuottaa sen. Tällöin muodostuu p. k 1 o r i d i a
PtCi, ja p.-k loorivety happoa U.PtCI..
Muutamat metallit, kuten lvijy, vismutti ja tina
muodostavat p n kera lejeeriukejä ju turmelevat
p.-astiat. Samoin tekevät fosfori, arsenikki, pii.
hiili, kloori, bromi ja jodi. P:n
klooriyhdistvk-set ovat p.-d i k 1 o r i d i ja p.-t e t r a k 1 o r i d i.
Fdellista saadaan kun jälkimäistä kuumennetaan
+230°. P.-tetrokloridia saadaan, kun
p.-kloori-\etyhappoa kuumennetaan 165*. P.-dikloridi
muodostaa alkalikloridien kanssa kloroplatiniitteja,
joista kaliumkloroplatiniittia K.PtCl,.
joka liukenee veteen rubiininpunaiseksi
liuokseksi. käytetään valokuvaukseen. P.-k
loori-v et y happoa li,PtCl, . 611,0 saadaan kun 1
osa p.-Ievyä liuotetaan 8 osaan kuningasvettä
-f 30°-40°:n lämmössä ja liuos haihdutetaan
kuiviin. Silloin saadaan punaisenruskea kidemassa,
joka helposti liukenee veteen, alkoholiin ja
eetteriin. Se muodostaa kaliumin ja ammoniumin
kanssa veteen vaikeasti liukenevia suoloja ja
käytetään sentakia analyyttisessa kemiassa kaliumin
reagenssina. P. yhtyy syaaniin
p.-syannivety-bapon suoloiksi, jotka ovat hyvin kiteytyviä,
fluoresoivia suoloja. Näistä on b a r i u m p I a t i n
o-syanidi BaPt(CN),. 4H,0 johtanut
Röntgen-ja uraanisäteideu keksimiseen, koska sillä
päällystetty levy mainittujen säteiden sitä
kohdatessa muuttaa nämä ja myös tavalliset
ultraviolettisäteet näkyviksi valosäteiksi. P.-suolat
yhtyvät ammoniakkiin muodostaen n. s. p.-e m ä
k-s i ä. joitten luku isomerian vuoksi on suuri. —
A mmoniumkloroplati naattia 1.
p.-salmiakkia (NHjljPtCU kuumennettaessa
hajoaa tämä. kloori ja ammoniakki poistuvat ja p.
jää jälelle hienona p.-s i e n e n ii. P.-m u s t a a
saadaan kun p.-yhdistyksiä pelkistetään sokerilla
tai formaliinilla alkaalisessa liuoksessa. Se on
mustaa, raskasta ja erittäin hienojakoista jauhoa.
P. ja erittäinkin juuri p.-sieni ja p.-musta
tiivistävät suuressa määrässä kuusuja pinnalleen.
Ne voivat imeä itseensä esim. happea 200
kertaa oman tilavuutensa. Imetyt kaasut ovat
tällöin hyvin aktiivisessa, voimakkaassa muodossa.
Niinpä syttyy vety itsestään, kun sitä ilmassa
johdetaan p.-sienen läpi. P:lln on tässä muodossa
reaktsioneja kiihdyttävä katalyyttinen vaikutus.
Sen merkitys tekniikassa on nykyään erittäin
suuri ja yhä suureneva. Luonnossa p. on aina
pelkkänä. Samoinkuin kultaakin tavataan sitä
-orakerroksissa hienoina rakeina. Miltei aina on
siihen sekoittunut muita p.-metalleja (ks. t.)
-ekä kultaa, hopeaa, vaskea ja rautaa. Raa’asta
p. malmista huuhdotaan liika-aineet kuten sorn
ja multa [K>is, malmista hapetetaan pois osmiumi
ja ruteniumi haihtuvina yhdistyksinä. Jäännöstä
käsitellään kylmällä kuningasvedellä, silloin
liukenevat vaski, rauta ja kultu. Jäännös keitetään
kuningasve<le–A ja pääasiallisesti vain p.
liukenee. I’. -aostetaan liuok-esta väkevällä
salmiakki-liuoksella p.-salmiakkina, joka sitten
heilautetaan p.-aieneksi ja tämä sulatetaan
kalkkiupok-kaaana räjilhdynkaasuliekillä. — P. muodostua
metallien kan- i teknillisesti tärkeitä k-jeerinkej.1.
Sellainen on iridiumi p. lejeerinki. Iridiumilisä
li-ke»- p n kemiallisesti kestävämmäksi ja samalla
hieman hauraammaksi, Lejeerinki, jossa on 00%
p:ua ja 10 r; iridiumin, ou hyvin kovaa, teräksen
tavoin taipuvaa, hyvin vaikeasti sulavaa ja
ilmassa vallan muuttumatonta. Siitä on normaali
metrimitta valmistettu.
P. tuotiin Etelii-Ameriikasta Eurooppaan n.
17:nnen vuosis. keskivaiheilla. Myöhemmin on
egypt. haudoista löydetty esineitä, joissa on ollut
p :ua. V. 1828-45 oli sitä Venäjällä käytännössä
rahana. Siellä onkin huomattavin p:n
löytöpaikka Uralin vuorilln. Muita löytöpaikkoja ovat
Peru. Brasilia. Kolumbia. Kanada, Kalifornia.
Nlcksikko. Borneo, Sumatra, eteläinen
Uusi-Guinea. Suomessakin on Ivalojoen sorasta löydettv
sitä viihän kultaan sekoittuneena. Raaka p.-malmi
sisältää n. 70-85 % puhdasta p :aa. Maailman vuo
tuineu p:n tuotanto on n. 6,000-7,000 kg. Tästä
määrästä tuottnvat Uralin kaivokset suurimman
osan, 1902 saatiin Venäjällä 7,306 kg. 1907 n.
5.400 kg. Maailman muut saantipaikat yhteensä
n. 200-300 kg v:ssa. Vuosittain tulee p.-sulattoi
hin takaisin n. 3.000 kg rikkoutuneita p.-astioita
uudelleen muovaeltaviksi.
P:n hinta kg:lta oli 1870 750 mk., 1910 4.875
mk., 1911 7,120 mk. ja 1912 7,750 mk. Tämä suuri
hinnan nousu on seuraus siitä, että teknilliset
tehtaat ja laitokset tarvitsevat yhä enemmän p :uu.
Sitä käytetään katalysaattorina rikkihappo-,
etikka- y. m. teollisuudessa, kemiallisissa
laboru-toreissa. Siitä valmistetaan suuria astioita ja
re-tortteja, joissa rikkihappoa viikevöidäiin, levyiii.
laukoja, upokkaita, putkia y. m. Sitä käytetään
vielä galvaanisin elementtejä valmistettaessa,
valaistus- ja sähkötekniikassa, hampaanpnikkoina,
valokuvaukseen y. m. 8. 8.
Platinakloridi ks. Platin a.
Platinakloorivetyhappo ks. Platina.
Platinametallit, luonnossa lejeerinkeinä
platinan kera esiintyvät metallit, ruteniumi, rodiumi.
pulladiumi, osmiumi ja iridiumi. P. jaetaan
ke-veisiin, joiden om.-p. on n. 12 ja at.-p. n. vähän
yli 100, ja raskaisiin, joiden om.-p. oti n. 22 ja
at.-p. n. 200. Kolme ensinmainittua ovat
keveitä. S. 8.
Platinamusta ks. Platina.
Platinapaino 1. platinotypia,
valokuvauksellinen kopiomenetelmä, joka perustuu siihen,
että rautaoksalaatti voi ammonium- t.
natrium-oksalaatin mukana ollessa reduseeruta kalium
kloroplutiniitin plutinajauheeksi. P.-kuvat ovat
pehmeitä, vivahdusrikkaita.
Platinasalmiakki ks. Platina.
Platinasieni ks. Platina
Platinasuolat ks. P 1 a t i n a.
Platinoidi, lejeerinki, jossa on nikkeliä,
sinkkiä, vaskea ja wolframia. Käytetään
reostaa-teissa, sähkövirran johtovastusta mitatessa.
8. 8.
Platinoiminen, metallisen tai muun kappaleen
päällystäminen platinakerroksella joko sähkön
avulla plutinakylvyssä tai hyvin ohutta
platinalevyä käyttämällä. Pfanhauserin mukaan
otetaan platinakylpyyn vesilitraa kohti: 20 g
fos-forihuppoista ammoniakkia. 100 g fosforihappoista
natriumia ja 4 g platinakloridia. Platinoitavat
kappaleet ovat sitä ennen vuskettavat ks.
Gal-vanoplastiikka. V. 11.
Platinotypia ks. Platinapaino.
Platodes ks. L a a k u m a d o t.
Platon (427-347 e. Kr.) kreik. filosofi, oikea
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
