Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Plomgren ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Pluralis— Plücker
t>!N>
mkollineii substantiivi, jolla on ainoastaan
monikollinen muoto, eMni. (inert, koot, ru/fio/Hiiraf.
A. K.
Pluralis. pl ura ali (ks. t.). P. ma j es
täti* /-’<]’•/ (lat.. = majesteetin pluraali),
hallitsijan tapa käyttää pluraalia (ilci it»eään
tarkoittaen. P. m o d e s t i ir 1-dr’stxtj ilat., =
vaatimattomuuden pluraali), kirjailijan itsestään k liv t
-tisit me. .4. K.
Pluralismi nilat. plnrdi’m>i; k-. PI
u-r aa li|, moneusoppi: se filosofinen mielipide,
että on useita itsenäisiä perusolioita
(substansseja) tai olioiden alkuperusteita. P:n
esimerkkini ovat atomi- ja monadioppi (vrt. A t o m
i-teoria. Monadi ja Individualismi).
Jyrkkä I. puhdas p. opettaa, että nuo monet
perusoliot ovat ehdottomasti itsenäiset
eivätkä aiis perinnäkään johdu mistään yhteisestä
alkulähteestä; tätä kantaa edustaa ateistinen
atomioppi vnnä myöskin sellaiset uskonnolliset
t. uskonnonfilosofiset aatesuunnat, jotka
olettavat useita äärimmäisiä alkuperusteita. P:n vasta
kohtana on monismi, joskus myöskin dualismi
(ks. n.). .4. Or.
Pluraliteetti mlat. plürä litas). enemmistö,
varsinkin ääntenenemmistö.
Plus liat-, = enemmän i. yhteenlaskua
osoittava merkki. Nykyistä p.-merkkiä -+- ruvettiin
käyttämään 1400-luvun keskivaiheilla.
Vuosisadan loppupuolella ja seuraavan alussa
käytettiin muitakin p.-merkkejä kuten p ja T’ Luvun
eteen joskus asetettu 4- merkitsee, että luku on
positiivinen (ks. Negatiivinen luku).
V. 8:n.
Plusia. kyttvräyökkö. yöperhossuku,
jonka edustajat ovat väriltään kauniimmat kuin
useimmnt muut vököt. Useiden siivissä tavataan
kirkkaita metullinkiiltoisia kirjauksia. Enimmät
ovat liikkeellä kuumimmassa päiviinpaahteessa ja
ovat erittäin hyviä lentäjiä. Meikäläisistä
lajeista mainittakoon P. gamma, jonka etusiivissä
on kreikkalaisen y-kirjaimen muotoinen
hopea-täplä. — Kuva ks. Perhoset, liitekuva Suomen
perhosia II.
Pluskvamperfekti (lat. plutqvamperfectum <
plu* qcam perfectum = enemmän kuin perfekti),
entispäättymä, se verbin tempori, joka
ilmoittaa, että jotakin oli tapahtunut, ennenkuin
jotain muuta tapahtui (esim. Juna oli lähtenyt,
kun ehdin aaemallei. A. K.
Plutarkhos /-ö-/ (n. 46 120). kreik.
historioitsija ja filosofi, Autobuloksen poika
Khai-roneiasta. P. ani kasvatuksensa Ateenassa, jossa
hän oli Ammoniokaen oppilaana. Jonkun aikaa
hän oleskeli Itooma«-a, o-uk«i valtiollisissa
toi-mis-.l, osaksi filosofian opettajana ja solmi
nuhteita >ikäläisiin merkkihenkilöihin. Myöhemmin
keisarit Trajanus ja Hadrianus osoittivat hänelle
Suoniotaan. Kotikaupungissaan Khaironeiassa hän
hoiti uæita virkoja ja n. 95-120 j. Kr. hänellä
oli korkea papillinen toimi Delphoisso. Hänen
vammaiset harrastuksensa olivat kumminkin
suuntautuneet kirjalliselle alulle; hänen
tuotantonsa oli erinomaisen »uuri ja hyvin
monipuolinen. Arvokkaimmat ovat hänen ..Elämäkertansa’’
i,.Bioi paralleloi"i; näinsii Hän kuvaili Kreikan
ja Rooman suurmiehiä ja parittain vertaili heitä
toisiinsa. Varsinaisia historiallisia esityksiä ne
eivät ole; P:n huomio on kääntynyt kuvattavan
persoonallisuuteen enemmän kuin hänen
toimintaansa ja luonnekuvina toiset elämäkerrat ovat
hyvin sattuvia, vaikka huomautuksina esiintyvä
filosofinen tarkoitusperäisvys monasti liian
voimakkaasti kuultaa läpi. ..Ethika" nimisenä (lat.
..Morttiin" < 011 Itänen nimellään säilynyt suuri
määrä mitä erilaisimpaan muotoon kirjoitettuja
kansantajuisfilosofisia tutkielmia, joissa
käsitellään kaikenlaisia siveellisen ja yleensä
inhimillisen elämän aloja; joukossa on puhtaasti
filosofisia kirjoitelmia, on kirjallisuushistoriallisia,
uskontotieteellisiä, valtio-opillisia esityksiä j. n. e.
P:n viime vuosina hänen toimensa Delphoissa
saattoi hänet yhä enemmän käsittelemään
uskonnollisia kysymyksiä ja entiseltä filosofiselta kan
naituun hänen pyrkimyksensä suuntautui yhä
enemmän elävöittämään aikansa elänyttä uskon
ton ja mystiikkaa. — P. oli etenkin 16-18 :nnella
vuosis. erinomaisen suosittu kirjailija, jonka
vaikutus silloiseen kirjallisuuteen on livvin tuntuva.
L. T.
Pluto ks. Pluto n.
Plutokratia (kreik. pliltokrati’ü - rikkaiden
valta), rahavalta, rahamiesten valta.
Pluton /pliitOn/ (=„rikos"), kreik.
kansanuskossa manalnn jumala, mahdollisesti alkuaan
maanalaisten rikkauksien ja viljasadon jumala
(ks. 1-1 and es). L. T.
Plutoniset vuorilajit ks. E r 11 p t i i v i v o o r i
lajit.
Plutonismi ks. V u 1 k n n i s t i t.
Plutoona (ransk. peleton). komppanian ala
osasto, joita komppaniassa on neljä. P:aa johtaa
nuorempi upseeri. p:n-piiällikkö. Rauhanaikana.
kun on puute nuoremmista upseereista. p:aa
komentaa usein vanhempi aliupseeri. p:n aliupseeri
Praan kuuluu ruuhanaikana 2, sota-aikana 4 osa*
toa. il. v. n.
Plutos /-ii-/, kreik. jumala. Deineterin ja Ia
sioksen poika. Alkuaan P.. joka 011 samaa juurta
kuin Pluton, oli mannlainen, pellon rikkauden
jumala. Hän kuvailtiin esiintyväksi yhdessä
Eleusiin jumalattarien kanssa. Myöhemmin P;ta
pidettiin yleensä rikkauden jumalana, jota
kuvailtiin sokeaksi, ja hän muuttui pelkäksi abstrak
tsioniksi. Tunnettu Kephisodotoksen kuvapatsas
Eirenestä (ks. t..), Plutos-lapsi käsivarrellaan.
h. T.
Pluviografi (lat. pluvia - sade. ja kreik. grn-
phein = piirtää) ks. Ilmatieteelliset
kojeet.
Pluviometri (lat. pluvia = sade. ja kreik.
metron = mitta) 1. s a t e e n m i t t a r i ks. I 1 m
a-tieteelliset kojeet.
Pluviöse [plyviVzf (ransk.. < lat. pluvius
sateinen), ..sadekuukausi", Ranskan vallnnku
mouksen aikuisen kalenterin viides kuukausi
(gregoriaunisen kalenterin 20 t. 21 t. 22
tnmmik-18 t 19 t. 20 p. Iielmik.).
Pluvius (Int.), ..sateen-antaja". Juppiterin lish
nimi.
Plücker, Julius (1801-08), saks. matemu.i
tikko ja fyysikko: tuli 1829 matematiikan ylim.
professoriksi Bonniin, 1834 vakinaiseksi
professoriksi lialleen ja 1836 matematiikan ja fysiikan
professoriksi Bonniin. P. on matemaattisilla
tutkimuksillaan edistänyt etenkin annlyyttisen
geometrinn kehitystä. Viivojen ja pintojen
yhtälöille hän keksi lyhennetyn merkitsemistavan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
