- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
705-706

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pœnitentiarius ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

705

Pcenitentiarius—Pohjakaava

706

kou papeille on annettu ohjeita rippiin,
erittäinkin katumusrangaistuksiin nähden.

Pcenitentiarius (lat., < pa>nite’ntia =
katumus), rippi-isä katol. kirkossa; varsinkin se
kardinaali, joka on johtajana paavillisessa
peni-tentsiaarikamarissa, missä vaikeissa tapauksissa
ratkaistaan kysymykset katumuksentekijäin
katu-mustöistii vapauttamisesta sekä synninpäästöstä.

U. P.

Poëphagus ks. Jakki.

Poesia ks. P o e m i.

Poestion (pü-], Joseph Calasanz
(s. 1853), itäv. kirjailija ja kirjastonhoitaja
Wienin sisäasiainministeriössä. Hänen
teoksis-tansa, jotka käsittelevät muinaispohjoismaalaista
kirjallisuutta, mytologiaa ja kulttuuri-elämää
yleensä mainittakoon: „Einleitung in das
Stu-dium des Altnordischen (1-2, 1882-87), „Island"
(1S85), ..Isländisclie Dichter der Neuzeit" (1897),
..Eislandbliiten, eine Sammlung neuisländiseher
Lyrik" (1904). P. on saksantanut sekä vanhempaa
että uudempaa skand. kirjallisuutta sekä
lappalaisia satuja. II. Kr-n.

Poeta [ oi’-] (lat., < kreik. poiètCs), runoilija.
Poeta laureatus, laakeriseppelellä palkittu
runoilija. Tapa seppelöidä runoilijoita sai alkunsa
jo Kreikassa, sieltä se siirtyi Roomaan ja 12
:n-nella vuosis. saksalais-roomalaiset keisarit
alkoivat sitä jäljitellä, mutta sittemmin tapa joutui
pois käytännöstä. 14:nnellä vuosisadalla se
Italiassa pääsi jälleen voimaan (esim. Petrarca
seppelöitiin). Englannissa oli Edvard IV :n ajoista
saakka palkatun liovirunoilijan nimenä Poet
la u rea te; Yrjö III: n aikana tämä toimi
poistettiin, mutta nimi säilyi kuninkaan antamana
arvonimenä. TI. Kr-n.

Poetiikka (ks. P o e m i), runousoppi (ks. t.)

Pogge, Paul (1839-84), saks. Afrikan-tutkija,
matkusteli 1865 Kap-maassa ja Natalissa. 1874-76
A. v. Homeyerin seurassa Angolassa sekä 1880-84
Wissmanin kanssa (sittemmin yksinään)
Kongon yläjuoksun varsilla. Julkaissut „Im Reiche
<ies Muata Jamwo, Tagebuch" (1880).

Poggendorff, Johann Christian
(1796-1877), saks. fyysikko; tuli 1834 ylim.
professoriksi Berliiniin. Hänen tärkeimmät fyvsilliset
saavutuksensa ovat multiplikaattorin periaatteen
selvittely (aikakausi. „Isis", 1821) ja
kuvastiu-lukemisen (ks. t.) kehittäminen (1827) ; vrt.
Galvanometri. Gilberfin jälkeen hän
toimitti yli 50 v. (1824-77) tärkeätä aikakauskirjaa
„Annalen der Physik und Chemie".
Suurpiirteinen on hänen toimittamansa, luonnontutkijain
elämäkertoja sisältävä tietokirja
..Biographisch-literarisches Handwörterbueh zur Geschichte der
exakten Wissenschaften" (1857-63, 2 nid.; 3:s
ja 4:s nid. ilmestyivät myöhemmin Feddersen’in
ja v. öttiugeu’in toimesta). P:n fysiikan
historiaa käsittelevät, mielenkiintoisesti esitetyt
luennot W. Barentin on julkaissut ..Geschichte der
Piivsik" nimisessä paljon kävtetyssä teoksessa
(1S79). " U. S:n.

Poggio Bracciolini [poddzo bratsoli’-/. Gian
Francesco (13S0-1459), kuuluisa humanisti,
syntyisin Firenzen lähellä olevasta Terranuovasta ;
jo nuoruudessaan hän tuli paavin palvelukseen,
mutta saavutti varsinaiset ansionsa klassillisen
kirjallisuuden harrastuksillaan. Hän löysi joukon
Ciceron, Asconiuksen ja Statiuksen
kiisikirjoi-23. VII. Painettu </315.

tuksia P. B:n kirjallisesta toiminnasta
mainittakoon „Facetiæ" (kompia) sekä ..Historia
Floreu-tina". [G. Voigt, „Die VViederbelebung des
klassi-scben Altertums".] E. H-l.

Pogodin [-gö’-], Mihail Petrovits
(1800-75), ven. historiantutkija; oli professorina
Moskovan yliopistossa 1830-44; v :sta 1841
tiedeakatemian jäsenenä; julkaisi m. m. tutkimuksen
„Venäjän synty" (1824) ja ..Muinaisajan
historia mongolilaisvaltaan saakka" (1872),
aikakauskirjoja ja kaunokirjallisia teoksia. P. oli
myöskin innokas slavofiili ja Moskovan
slaavilaiskomi-tean perustajia.

Pogosta (ven. pogo’sl), ennen vanhaan
veropiiri Venäjän maaseudulla; kirkkopitäjä.
Käkisalmen lääni oli keskiajan lopulla jaettu
seitsemään p:aan 1. kirkkopitäjään.

Pogostemon ks. P a t s u 1 i.

Pogromi (ven. pogro’m), oik. hävitys;
Venäjällä vierasheimoisia, varsinkin juutalaisia
vastaan harjoitettu joukkoväkivalta.

Pohja, Pohjan akka, emäntä, eukko,
ks. Pohjola.

Pohja (ruots. Pojo). 1. Kunta,
Uudenmaan 1.. Raaseporin kihlak.,
Pohjan-Tammisaaren-Snappertunan nimismiesp.; kirkolle Skurun
rautatieasemalta ja laivalaiturilta 1 ’i2 km,
Fis-karin pysäkiltä kirkolle I km. Pinta-ala
226.» km3’, josta viljeltyä maata (1910) 3,780 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 184 ha,
puutarha-ala 35,69 ha). Manttaalimäärä 73,«»se,
talon-savuja 99, torpansavuja 102 ja muita savuja 610
(1907). 5,668 as. (1913), joista n. ’/.,
suomenkielisiä. 1,292 ruokakuntaa, joista teollisuus
pääelinkeinona 535 :llä ja maanviljelys 454:llä
(1901). 524 hevosta, 1,988 nautaa (1911). —
Kansakouluja 16 (1914). joista 3 suomenkielistä.
Kansanopisto (ruots.). Kunnanlääkäri (yhteinen
j Fiskarin tehtaan kanssa). Sairaala Fiskarin
tehtaalla. Apteekki Fiskarissa, sen haara-apteekki
Pinjaisissa. Kunnaneläinlääkäri yhteinen
Tenholan, Snappertunan ja Tammisaaren
maaseurakunnan kanssa. — Teollisuuslaitoksia: F i s k a r i,
Pinjainen, Anskuu ja Joensuun
ruukki (Äminnefors) ks. n. —
Kauppalaivastoon kuului v. 1910 3 purje-alusta (yht. 229 netto
rek.-ton.) ja 2 höyryalusta (51 netto rek.-ton.).
— Vanhoja kartanoita: Brödtorp, Dalkarby.
Elgmo, Mörby, Genniis, y. m. — 2.
Seurakunta. keisarillinen, Porvoon hiippak..
Raaseporin rovastik.; vanha itsenäinen pitä jä,
todennäköisesti 1200-luvulta; P:aan ovat kuuluneet
seuraavat nykyjään itsenäiset seurakunnat:
Kisko ja Tammisaari; ja seuraavat lakanneet
seurakunnat: Anskuun tehdasseurak., Engholman
kappeli. — Kirkko kivestä, rak. jo seurakunnan
alkuaikoina, perinpohjiu korjattu 1895. [J. E.
Wefvar, ..Fornlemningar i Raseborgs vestra hiirad"
(Suom. muinaisin.-yhd. aikak. IV, siv. 46-63).]

L. 11-nen.

Pohjabasso (it. basso continuo),
„jat-kuva basso"; siten nimitettiin 17:nnell;i vuosis.
sointunumeroilla varustettua bassoiiäntii, jonka
nojalla piti joko uruilla t. cembalolla v. m.
vapaasti säestää orkesteria ja laulua. Siitä 011
kehittynyt nykyään sointuopissa opetusvälineenä
käytetty ,,kenraalibasso" (ks. t.). 1. K.

Pohjahaavi = liippi, ks. Kalastus.

Pohjakaava, diagrammi, kasvin eri osien

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:09 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/7/0381.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free