- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
707-708

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pœnitentiarius ... - Pohjanlahti

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

707

Pohjakerros—Pohjanlahti

708

[-Yksisirk-kiklsru kasvin-]

{+Yksisirk-
kiklsru kas-
vin+} kukan [-pohjakaava.-]
{+pohja-
kaava.+}

aarnio-, luku- ja muidenkin suhteiden
kaavamainen kuMollmeu esitys. Yleisimmin käytetty on
kukan |>. Kuvassa näkyy uloimpana
kehänä 3-lehtinen verhiö. sen
sisäpuolella 3-lehtinen teriä, vielä sisempänä
6 hedettä kahdessa kiehkurassa, sisinnä
3-lehtinen emiö. ks. Kukka, Kukka
kaava. A". L.

Pohjakerros iran.sk. purtirre). se
rakennuksen iks. t.) kerros, jonka
lattia on likipitäen maanpinnan tasallj.
P:n alle on usein sijoitettu kellari
kerros. A’. S. K.

Pohjakoulu. koulu, jouka oppimäärä
edellytetään suoritetuksi siirtyessä toiseen kouluun.
Tavallisimmin tätä suuaa käytetään
kasvatusopillisena terminä nimenomaan kansakoulusta, kun
on puhe sen kehittämisestä laitokseksi, joka
suurin piirtein katsoen, ilman sosiaalista
luokka-erotusta. on oleva koko kansan yleisen
kansalais-sivistyksen (»Iljana. Näin onkin laita
Yhdysvalloissa. — Meillä kansakoulun 2 alinta luokkaa
on oppikoulun p:na. — vrt. Alkuopetus,
Kansakoulu. Keskikoulu.

Pohjakuva, horisontaaliprojektsioni.
pohjapiirustus.

Pohjakylä = S u o d e n n i e m i (ks. t.).

Pohjalaiset ks. Pohjanmaa.

Pohjaluku, kturil., kukan yksityisten
kukka-lehtikielikuroiden lehtiluku. joka yleensä on sama
ainakin verliiössä. teriössä ja hetiössä.
Kaksi-sirkkaisten kukan tavallisin p. on 5.
yksisirk-kaisten taas 3. vrt. Kukka ja Kukkakaava.

Pohjaluu los basi lare) nimitys tarkoittaa
kahta kallonpohjassa olevaa, täysikasvaneella
yh-teenkasvanutta luuta: takaraivoluuta (os
occipi-tale) ja kitaluuta (os splienoidale). ks.
Pääkallo.

Pohjalöyto on veden pohjasta löydetty tavara.
Se jää. sittenkuin siitä on virallisissa lehdissä
kuulutettu, löytäjälle, ellei omistajaa ilmesty,
samoinkuin aavassa meressä uiskenteleva laivalöytö
t. -hylky, kun taas rannalle ajautunut hylky t.
tavara, n. s. merenajo, joutuu kruunulle. Jos p.
on muinaisesine, on se kuitenkin tarjottava
kruunulle lunastettavaksi, merilaki 1873, 168-69 §§,
Keis. asetus muinaisaikaisten muistomerkkien
rauhoittamisesta 2 p:llä huhtik. 1883, 10 §. ks.
L 8 v t ö, Laivalöytö, Hylky, M e r
i-h v i k y. El. K.

Pohjamaali ks. Pohjaväri.

Pohjamoreeni ks. Moreeni.

Pohjanahka ks. Nahka.

Pohjan akka ks. Pohjola.

Pohjan-Itämeren kanava ks. Keisari
VVilhelmin kanava.

Pohjankangas, yhteinen nimitys laajoille
kankaille, harju- ja moreenimuodostumille
Pohjois-Satakunnassa, Hongon joen (I. Honkajoen),
Kar-vian y. m. pitäjissä, on etelämpänä olevan H
il-m penkankaan (ks. t.) jatkoa, liittyen sen
muodostumiin välittömästi.

Pohjankartano ’ruots. Pojogärd),
ratsutila Perniön pitäjässä 2 ’/> km pohjoiseen
Ylikylän rautatiepy.äkiltä, käsitti alaisine tiloineen
2’/. manttaalia v:een 1010, jolloin jaettiin.
Päätila on nyk. 508 ha. Mylly ja kotitarvesaha.
Salon maamieskoulu siirrettiin 19)0 P:oon. —
Perniön Pohjakylän tiloista puhuvat usein jo keski-

aikaiset lähteet. Niitä oli m. m. Naantalin luos
tarilla. 1500- ja 1600-luvuilla oli main. kylässä
useita tiloja aatelisten hallussa, m. m. Boije-.
Starck-, Wildeman-, Brand-, Lindelöf-,
StAl-liandske-. Ekeblad- ja Creutz-suvuilla. Sittemmin
P. on muita mainitsematta kuulunut Jägerskjöld .
Bremer-. Lvbecker- ja Ekestubbe-sukujen
jäsenille. Nyk. omistaja (1914) agronoomi M. Mäen
|iliii. — Lauritsn Creutz nuorempi perusti 1689
PohjakylBttn rautatehtaan, joka Ison vihan aikana
joutui rappiolle ja jäi sittemmin uudistamatta.

A. Es.

Pohjankiisla ks. Kiisi at.

Pohjankruunu, tulitit., ks. Kruunu.

Pohjanlahden kauppapakko tarkoittaa niitä

Ruotsin valtakunnassa v:een 1765 voimassaolleita
määräyksiä, jotka kielsivät Turun ja Geflen
pohjoispuolella olevia Suomen ja Norlanniu kaupun
keja lähettämästä laivoja ulkomaille, laskemasta
ulkomaalaisia laivoja omiin satamiinsa ja itse
lluotsin valtakunnassa purjehtimasta Tukholmaa
ja Turkua etelämmäksi. Tällainen kielto esiintyy
jo Maunu Eerikinpojan kaupunginlaissa, mutta
|iysyväisesti P. k. vakaantui vasta vv. 1614. 1617
ja 1636 toinen toistaan jyrkempien
kauppa-asetusten kautta; v. 1641 saivat kuitenkin Rauma.
Pori ja Uusikaupunki luvan viedä puuastioita
ulkomaille ja sieltä tuoda suoloja. P. k :n
tarkoituksena oli valvoa tapulikaupungin oikeuksilla
| varustettujen Turun ja Tukholman etuja pakot
tantalla Pohjanlahden rantakaupungit tekemään
kauppansa niissä. Yapaudenajan alkupuolilta
lähtien puheenaolevat kaupungit pyrkivät
vapautumaan tästä ..tapulipakosta". mutta ne yritykset,
jotka esim. vv. 1734 ja 1738 valtiopäivillä
tehtiin sen lakkauttamiseksi, raukesivat tyhjiin:
vasta 1765 P. k. lopullisesti murrettiin: kaikki
kaupungit saivat oikeuden purjehtia kaikkiin
valtakunnan satamiin. Suomen kaupungeista sai
neljä Pohjanlahden rannalla olevaa (Oulu,
Kokkola, Vaasa. Pori) täydelliset tapulioikeudet ja
muutamat muut saivat rajoitetun oikeuden
purjehtia Itämeren ulkomaisiin satamiin. [Fyhrvall.
,.Om det botniska handelstvånget", Hist.
tid-skrift 1882.] ./. F.

Pohjanlahden verkatehdas o.-y„ perustettiin
1907 Tammisaareen, Pohjanlahden yli vievän
rautatiesillan lähelle. Osakepääoma alkuaan
300.000 mk., sittemmin korotettu, viimeksi 1911
500.000 nik:ksi; toimeenpaneva johtaja Georg
Candelin. — Tehtaassa on yli 1.500 kehrää ja
46 kangaspuuta; valmistus käsittää etupäässä
hienoja knmpalankakankaita. ollen 1913 arvol
taan 900,000 mk. Käytetystä 110.800 kg:sta
villaa ja soddia vain 7.800 kg saatiin kotimaasta,
mutta 145,200 kg:sta lankoja kotimaisia oli
120.600 kg. — Työväestö 1914 140 henkeä, joista
’It naisia. E. E. K.

Pohjanlahti. 1. (ruots. Bott niska vike n).
Itämeren pohjoisin osa. pit. 650 km. laaja lahti,
joka Ahvenanmerestä pistää Ruotsin ja Suomen
väliin; pinta-ala n. 104.000 km’; pohjoisin pe
rukka (Töre-lahti) on 65° 54’30" pohj. lev. P:ii
jakaa Merenkurkku (ks. t.) kahteen osuan, ete
lilisempään ja pohjoisempaan, joista
edellämainittua usein myös nimitetään
Raumanmereksi; kirjallisuudessa joskus nimitetään
P:n eteläistä osaa ..Selkämereksi" ja pohjoista
..Perämereksi". Eteläisen osan pit. n. 350 km.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:43 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/7/0382.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free