- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
709-710

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pohjanlahti - Pohjanmaa

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

709

suurin lev. n. 230 km, pohjoisen pit. n. 300 km,
suurin lev. 180 km. Merenkurkun kapeimman
kohdan lev. on vain n. 70 km. P:n rannikot
ovat yleensä matalahkoja, Suomen puoliset
matalampia kuin Ruotsin. Rannat ovat yleensä vain
varsin pienien lahtien ja niemien rikkomia ja
ainoastaan jokien suissa on hiukan pitempiä
lahtia. Huomattavimmat niemet: (Suomen
rannikolla) Oulunsalonniemi P:n pohjoisessa osassa,
Yyterinniemi, Kuminaistenniemi, Långörinniemi
ja Rihtniemi P;n eteläisessä osassa sekä laajempi
niemimaantapainen mantereenkieleke, joka
käsittää Mustasaaren ja Koivulahden pitäjät,
Merenkurkun kohdalla; (Ruotsin rannikolla) Skagudden
ja Bjuröklubben pohjoisessa, Järnäsudden,
Skags-udden ja Hornsudden P:n eteläisessä osassa.
Suurimmat lahdet: Oulunlahti, Lumijoenselkä
(Limingan- 1. Kempeleenlahti), Monånselkii.
Kokemäenjoen suulahti. Bredvikinlahti, Viasvesi ja
Pyhämaanlahti Suomen puolella, sekä Töre-, Råne-,
Ursvik-, Nordmaling-, Kringel- ja Löfsta-lahdet
Ruotsin puolella. Huomattavimmat saaret ja
saaristot: Hailuoto, Eugmo, Luoto, Vesterö,
österö, Oxkangar, Mickelsörarne. Köklot.
Meren-kurkunsaaristo (Björkö, Raippaluoto, Vallgrund,
Valsörarne y. m.), Bergö (1. Susiluoto), Hälsö,
Rauman saaristo (Olkiluoto y. m.), Pyhämaa ja
Uudenkaupunginsaaristo Suomen puolella, sekä
Seskarö, Rånö, Bergö, Sandö. Pitholmen, Holmön
saaristo, Ulföarne, Hemsö, Hernö, Alnö, Brämö
ja Agö Ruotsin puolella.

Syvyyssuhteet: P:n matalin osa on
Merenkurkku, jossa syvyys vaihtelee 20-40 m,
matalimman kohdan n. s. kynnyssyvyys on
Itäisessä-Merenkurkussa (s. o. Holmön
saariston itäpuolisessa osassa) 25 m,
Läntisessä-Merenkurkussa 35 m. Merenkurkusta lähtien
pohja alenee vähitellen sekä pohjoista että
etelää kohti. P:n pohjoisen osan syvin alue on
n. G4°-65° välillä pohj. lev. lähempänä
Ruotsin rannikkoa ja syvin kohta siinä 145 m
65°10’:n kohdalla; koillisessa leviää rannikosta
laaja alue jossa syvyys vain 20-40 m.
Merenkurkun eteläpuolella olevan P :n osan täyttää
syvänpuoleinen (yli 80 m) alue; siihen tunkeutuu
kuitenkin Ruotsin rannalta Geflen tienoilta laaja
matalikkoalue, jossa m. m. Östra Finngrund
nimisellä kohdalla (n. 85 km Geflestä itäkoilliseen)
on vettä vain n. 3 m ja lännempänä Vestra
Finngrundin kohdalla vain 1 m; täältä ulottuu
kauas pohjoista kohti vielä laaja matala-alue,
jossa syvyys on alle 60 m ja paikoittain vain
20 m ; suurin syvänne 150-250 m on lähellä
Anger-manlannin rannikkoa, jossa myös on löydetty
P:n syvin kohta 294 m (suomalaisilla
liydro-grafisilla retkillä on löydetty vain 254 m:n
syvyys) . Tältä syvimmältä alueelta kulkee sitten
P:n varsinainen syvänne (100-150 m) kaakkoon
ja etelään hiukan lähempätä Suomen kuin
Ruotsin rantaa, kaartuen aikaisemmin mainitun
ma-talikkoalueen itäpuolitse.

Veden suolanpitoisuudesta, lämmöstä y. m. ks.
Itämeri.

Kasvistossa huomataan etelästä
pohjoiseen siirryttäessä tyypillisen
merileväkasvillisuu-den veden suolanpitoisuuden vähetessä vähitellen
köyhtyvän ja surkastuvan. Merenkurkun
saaristo lienee suunnilleen sen pohjoisrajana. E 1 ä
i-m i s t ö ö n nähden Merenkurkku niinikään näyt-

710

tää olevan lukuisien varsinaisten merimuotojeu,
korkeammista eläimistä m. m. turskan ja
kampelan pohjoisrajana. Silakka sitä vastoin on
yleinen koko Pohjanlahdessa. Muista merieläi
mistä mainittakoon kiehkuraishylje ja halli,
molemmat koko Pohjanlahdessa.

Maankohoaminen. P:n rantaviiva on
yhä muodostumisen alaisena jatkuvan
maankohoamisen vuoksi. Kohoamisen keskimääränä on
yleensä pidetty 1 m :iä vuosisadassa, mutta
kohoaminen on eri aikoina ja eri paikoissa eri
suuri, suurin (117,5 cm) on huomattu
Merenkurkun länsipuolella (ks. M a n t e r e n 1 i i k u
n-uot). Vv. 1889-1912 tapahtunut
maankohoaminen on P .n rannalla eri paikoissa laskettu
seuraavaksi (vuosisataa kohti) : Oulussa (Toppilassa)
69 c-m, Kokkolassa (Ykspihlajassa) 69 cm,
Rata-nin majakalla (Merenkurkun länsirannalla) 76 cm,
Vaasassa (Palosaaressa) 85 cm, Hraghällanissa
(lähellä Sundsvallia) 88 cm. Reposaaressa 52 cm
ja Björnin majakalla 41 cm. Tästä käy ilmi,
että maankohoaminen nykyjäänkin on suurin
Merenkurkun tienoilla ja yleensä P:n
keskikohdilla, pienentyen siitä pohjoista ja etelää kohti.

P:n merkitys liikenteelle on pai joa
pienempi kuin varsinaisen Itämeren ja Suomen
lahden, mikä johtuu sen rantamaiden asutuksen
suhteellisesta harvuudesta ja tuotteiden
vähyydestä. Laivaliikenne perustuu etupäässä
puutavarain ja rautamalmin vientiin. Suurimmat sata
mat Ruotsin puolella ovat Luulaja (laivaliikenne
l,n milj. rek.-ton.), Gefle (0,ss milj. rek.-ton.)
ja Sundsvall (0.«4 milj. rek.-tcn. 1911), Suomen
puolella Pori (0,4 milj. rek.-tou.) ja Oulu (0.s« milj
rek.-ton. 1912). Vahva jääpeite talvisin ehkäisee
kokonaan liikenteen: purjehduskausi P:n
pohjoisosissa kestää 5 V2-6 kk., eteläosissa 7-8 kk. Ran
nikkoliikenne on vilkasta vain Ruotsin puolella;
Suomen ja Ruotsin rannikkokaupunkien välinen
laivaliikenne ei ole huomattava. [R. Witting,
„Ran-nikkomeret" (Suomen kartaston [1910] teksti I,
N :ot 6 b, 7-9); E. Blomqvist ja H. Renqvist,
„Vedenkorkeushavaintoja Suomen rannikoilla"
(Hydrografisen toimiston tiedonantoja I).]

vrt. Pohjanmaa sekä erikoisartikkeleita
P:n rannikkokaupungeista ja -pitäjistä.

L. E-nen. <{• E. E. K. (1. V-s.J

2. (myös Pohjanpitäjänlahti; ruots.
Pojoviken), Tammisaaren saariston kohdalta
pohjoiskoillista kohti tunkeutuva, n. 2 penink.
pitkä merenlahti. P:n suupuolessa itärannalla
Tammisaaren kaupunki. Sen kohdalla P.
muodostaa kapean salmen, jonka pohjoispuolella oleva
14 km pitkä P:n osa nykyjään käy varsinaisen
P:n nimellä: salmen ja siinä olevan
Kråkholmen-saaren yli kulkee Hangon rata kaksiosaista siltaa
myöten (osien pituus 131 m ja 166 m) ;
itäisessä sillanosassa kääntösilta. Rautatien vieressä
on myös maantiesilta. — P:n ympäristössä
oleville lukuisille rautaruukeille (Fiskari, Joensuu,
Pinjainen, Anskuu y. m.) oli P. varsinkin ennen
rautateiden valmistumista erinomaisen tärkeänä
liikenneväylänä. — P:n perukassa Skurun
rautatieasema ja lähellä sitä Pohjan kirkonkylä. —
Preen laskevat Mustionjoki (ks. t.) ja Fiskarin
joki. L. E-nen.

Pohjanmaa, asiakirjoissa tavallisesti ..pojarna",
eräs Chapmanin (ks. t.) Suomen saaristolaivastoa
varten keksimä laivatyyppi. vrt. H ä m e e n m a a.

Pohjanmaa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:09 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/7/0383.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free