- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
711-712

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pohjanmaa (Österbotten)

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

709

Pohjanmaa

710

Pohjaamaan vaakuna.

Pohjautua* .ruot» 0 s te r bo 11 e n).
Suomen maakunta. on saanut nimensä asemastansa
Pohjanlahden sisäosan. meren pohjukan
ympärillä. Keskiaikaisissa
asiakirjoina sanotaan sitä
ruotsiksi Norrbotten iksi,
mutta tämä nimitys käsitti
melkoista laajemman alueen,
nimittäin sekä Läusi
pohjan (Ve-terbotten) Ituotsin
puolella että suomenpuolisen
1 t ä p o h j a n. johon
sittemmin Pohjanmaan nimi
vasi-tuisesti kiintyi, vieläpä nuo
laajat erämaat Suomenselän
etelärinteilläkin, nyk.
Pohjois-Hämeessä ja Pohjois-Savoesu.
Uuden ajan alussa esiintyy
ensin nimi „österbotten",
Agricolalla ..Itä Pohjamaa", mutta suomeksi
näyttää siihen aikaan olleen tavallisempi
nimitys Kainuu ..Kainos"). joka joskus ajan
asiakirjoissa tuvutaau ja etenkin lienee
tarkoittanut Pohjois-P :ta. Vielä siihen aikaan P:ta
ei yleensä katsottu Suomenmaahan kuuluvaksi,
vaan mainitaan sen vastakohtana. P:n
länsirajaksi tuli itsestään Upsalan ja Turun
hiippakuntain välinen raja Knakamujoesta, Kemi- ja
Tornionjokien välimailta alkaen, pohjoiseen,
pohjoisessa se rajoittui varsinaiseen Lapinmaahan,
etelässä Suomenselän vedenjakajaa ruvettiin
pitämään rajuna ja idässä sen raja kulloinkin oli
riippuva Suomen ja Venäjän välisistä
rajankäynneistä. K. O.

Nykyinen P. ulottuu lähes 0 leveysastetta
(62°-68° :seen pohj. lev.) eli n. 620 km* etelästä
pohjoiseen : leveys vaihtelee 100 km :sta
(Kokkolan kohdalla) 200 km:iin (Oulun kohdalla) ja
300 km:iin (Ylitornion kohdalla). P:n jako
jokapäiväisessä puheessa Etelä-. Keski- ja
Pohjois-P:han sekä Kainuuseen 1. Kajaaninlääniin on
osittain sangen horjuva. Kainuu käsittää
jokseenkin nyk. Kajaanin kihlakunnan. Etelä-P.
ulottuu etelästä Lapuanjoen ja Lappajärven
seuduille. Keski-P. sieltä Pyhäjoen pohjoispuolelle,
loput on Pohjois-P :ta. Usein puhutaan vielä
PeräP:sta (Pohjois-P:n pohjoisin osa) ja
Itä-P:sta Kuusamo ja Taivalkoski Pohjois-P :n
itäosassa), tai vain Etelä’ ja Pohjois-P :sta. —
Mitään nyk. hallinnollista kokonaisuutta P. ei
vastaa. Se käsittää suurimmat osat Oulun ja
Vaasan läänejä. Oulun läänistä kuitenkin
luetaan pois koko Lapin kihlakunta ja Lappiin tav.
tuettu Kuolajiirvi; sensijaan P:han kuuluu
Ruotsilta 1800 saadun Iii nsi-Poli jan osa
lukuunottamatta Muonioniskau. joka luetaan Lappiin.
Vaa-«an lääniin taas on otettu paitsi Etelä-P :ta ja
K<-ski I’ n eteläosia lisäksi 14 kuntaa Hämeestä
(muodostavat Ixinkuan kihlakunnan) sekä
Satakunnasta 5 kokonaista kuntaa (Virrat. Ätsilri.
Pihlajavesi, Multia, Keuruu) ja osa Vilppulan
kuntaa luetaan Kuortaneen kihlakuntaan).
Kaikkiaan P. kitsit tää 113,307 km» (34% Suomen
pinta-alasta). E. E. K.

Muakunnan vaakun.ina on Juliana 111: n
ajasta kuusi hopeaista kärppää sinisellä
pohjalla. kreivillisen kruunun alla; sitä ennen sen
mainitaan olleen musta ristikettu.

P i n n a n m u o d o ■ t ii a. P. ei ole pinnan-

muodostuksensa puolesta yhtenäinen alue; sen
mäkinen itäinen osa, Kajaaninlääni ja
Kuusamon seutu, eroaa suuresti matalasta ja tasaisesta
rannikkoseudusta, joka muodostaa P:n
varsinaisen sydämen. P:n rannikko on kauttaaltaan
matalaa. Sen pohjoisosassa, missä pitkillä
matkoilla puuttuu saaristo, ovat saaretkin
useimmiten knlliottomia. matalia niitty- ja metsäsaaria.
jotavastoin eteläosa, Kokkolan pohjoispuolelta
alkava saaristorannikko, on kallioista ja
korkeampaakin. Rannikolta maa kohoaa aivan
vähitellen Suomenselän vedenjakajaa ja Kainuun sek»
Pohjois-Suomen vaaramaita kohti. Varsinainen
tasanko, jossa on silminknntnmiin tasaista maata,
peltoa ja niittyä, soita ja aivan alavia
metsämaita, on laajimmillaan Lapuanjoen eteläpuolella,
missä 50 m:n korkeuskäyrä tekee ison mutkan
kaakkoiseen ulottuen 70-80 km:n päähän ränni
kosta. Laaja tasanko on myöskin Oulun etelä
puolella Siikajoen varressa, mutta muuten P:n
rannikkoseutukaan ei ole Inujemmalti pelkkää
tasaista pelto- tai niittymaata, vaan vaihdellen
alavia jokivarsia, soita ja matalia, usein kivisiä
metsämäkiä tahi matalia harjuja. Paikoitellen
maa käy pikkumiikiseksi ja on silloin hyvin
karua, kivikkoista tai kallioista, ja siellä täällä
erottuu alavammasta ympäristöstä mlikisempiä
seutuja, kuten Vetelinjoen varsilla. Pyhäjoen
seudulla Haapavedellä y. m., jota paitsi Etelä-P :11a
kohoaa itse alangosta kaksi yksinäistä vuorta.
120 m korkea Pyhävuori Karijoella sekä n. 130 m
korkea Simsiönvuori Lapualla, edellinen n. 15.
jälkimäinen n. 50 km :n piiässä rannikosta.
Oulujärven luoteispuolella kohoaa samaten
nlavnm-masta ja tasaisesta ympäristöstä Rokunnvanra
niininen harjumaisena lähes 200 m:n korkeuteen.
Oulujoen pohjoispuolella rannikkoalue käy
kapeammaksi, ja Kemi- ja Simojoen välissä
ulottuu Kivalon vuoristo lähelle rannikkoa; lähin
tämän vuoriston kukkuloista, 160 m korkea
Ala-penikka, on vain vähän yli g penitik :n päiissä
rannikosta. — Suomenselän vedenjakajalla, joka
erottaa P:n mäkisestä ja järvisestä
Sisä-Suomesta. kohoavat alimmat kohdat, järvet ja
suot n. 110-130 m. kukkulat 225-250 m yi. merenp.
Kajaaninlääni, varsinkin Oulujärven koillispuo
leila oleva alue, on verrattain korkean seutua,
jossa vuoret jo alkavat olla huomattavasti
korkeampia kuin Suomen järvialueella: siellä
kohoavat nimittäin yli 300 m esim. Puolangalla
Teeriharju (334 m) ja Paljakka (376 m),
Hyrynsalmella Ornvivaara (362 m). Ristijilrvellil
Saukko-vaara (327 m). Korkeita vuoria on mvös Oulu-

Mninrma Kteln-Pobjonmaalla. Kanhajntn viljelyksin.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:43 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/7/0384.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free