Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pohjanmaa (Österbotten)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
709
Pohjanmaa
710
ole löydetty kuin muutama esine, Pohjois-P :lta
saadut yleensä itäistä ja Etelil-P :lta läntistä
alkuperää. Varhemmalta rauta-ajalta tavataan
huomattava asutuskeskus Etelä-P:lla, Isokyrö
pesäpaikkana, myöhemmältä rauta ajalta on
löytöjä, vaikka vähemmässä määrässä, samalta
seudulta sekä sen lisäksi Pohjois-P :n suurien jokien,
Kemi- ja Oulujoen, varsilta, todistaen näitä
kulkuväyliä myöten tapahtuneesta liikkeestä.
Historiallisen ajan sarastaessa ovat
lappalaiset P:n asukkaina, mutta heidän rinnalla
islantilaiset tarinat ynnä muut lähteet 800-luvulta
isti mainitsevat kveenit 1. kainulaiset
ks. t.), jotka luultavasti olivat Pohjanlahden
kummallakin rannikolla asustava suomalainen
kansanheimo ja jotka osaltaan ovat nykyisten
pohjalaisten esi-isiä. Sen lisäksi ovat kaakosta
tulevat karjalaiset ammoisista ajoista asti
liikkuneet pohjoisella P:lla ja sekaantuneet sen
väestöön. Etelästä päin tuleva
pirkkalaisten (ks. t.) kauppias- ja verottajaseura, johon
kuului sekä suomalaisia että ruotsalaisia
aineksia ja joka mainitaan jo 1200-luvulla, on
varmaankin myös jättänyt jälkiä asutukseen.
1200-luvun lopulla ja 1300 :n paikoilla on Eteläi-P:n
rantaseutuihin asettunut ruotsalainen
asutus, tunkien. niinkuin paikannimet (Mustasaari,
Oravainen. Koivulahti, Repoluoto [Replot],
Maalahti. Petiijälahti [Petalaks]. Pyhälahti [Pielaks]
y. m.) todistavat, ennen täällä olleet suomalaiset
meren rannalta sisämaahan. Vihdoin on
myöhempinä aikoina P:lle muuttanut hämäläisiä ja
savolaisia uutisasukkaita: etenkin on siinä
suhteessa historiallisesti tullut tunnetuksi se
savolainen uutisasutus. joka 1550-luvulla levisi
Oulujärven erämaihin. K. G.
Antropologisesti 011 mahdotonta
määritellä minkäänlaista yleistä pohjalaistyyppiä:
syynä siilien on yllämainittu P:n kirjava
asutushistoria. Asevelvollisuusiässä olevien
suomenkielisten miesten keskipituus on Etelä-P:lla 1,680 mm
[5,» mm pienempi kuin länsisuomalaisten, mutta
1.» mm suurempi kuin hämäläisten ja 6,5 mm
suurempi kuin karjalaisten) ja Pchjois-P :11a
taas vain 1,645 mm (pienempi kuin missään
muualla Suomessa); P :n ruotsinkielisten
keskipituus on 1,679 mm. paljoa pienempi kuin
Ahvenanmaan tai Uudenmaan ruotsinkielisten (1,698 ja
1.684 mm). Suurin keskipituus on Vaasan
kaakkoispuolella olevissa pitäjissä (1.686-1.690 mm)
deten sieltä etelään (1.681-1.685 mm) ja
pohjoi-seenpäin (1,641-1.654 mm) mentäessä, jälleen
kasvaen Tornionjoen laaksossa (keskipituus
1.656-1.660 mm). Pienin keskipituus P:lla ja koko
Suomessa on Pyhäjoen ja Siikajoen
latvaseu-duilla, 1,636-1.640 mm. — Kallonmuoto vaihtelee
kuten ruumiinpituus. Pitkiikalloisia on eniten
Etelä-P:n suomenkielisissä. 52,4 %, sitten
Eteläpä ruotsinkielisissä, 48,s« %, vähimmin
pohjoispohjalaisissa, 23,45 %. Lyhytkalloisia on 47.8 %,
>1,14%, 61,64 %. Eniten iyhytkalloisia sekä P:lla
että koko Suomessa, 92 %, on Pudasjärven.
Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa. Vaaleasilmäisiä
on Etelä-P:n ruotsinkielisissä 82.«s %,
Eteläpä suomenkielisissä 81.5%, pohjoispohjalaisissa
71.8%; vaaleatukkaisten vastaavat
prosenttimäärät ovat 46,8! %, 51,45 %, 54.S8 %, siis
päinvastaiset kuin vaaleasilmäisten. —
Luonteenominaisuudet ovat ehkä vielä vaikeammat määritellä
Jurvalainen.
UUavalainen.
kuin antropologiset. Yleisiä ominaisuuksia ovat
kuitenkin jäyhä itseniiisyydentunne ja
esiintymisen suoruus.
Asukasmäärä kirkonkirjojen muk. 1910
oli 703,787 henkeä (22,« % Suomen asukkaista).
joista läsnäolevia oli 635,550 henkeä.
Läsnäolevista oli ruotsinkielisiä 110,695 henkeä (32,8 %
Suomen ruotsinkielisistä). Ruotsinkieliset asuvat
rannikolla Siipyystä Kokkolaan, laskematta tällä
välillä missään kohdin suomenkielistä asutusta
merenrannikolle. Levein on ruotsinkielinen
asutus pohjoisessa, tunkeutuen Terijärven pitäjässä
yli 50 km sisämaahan, kapein, vain 5 km,
Koivu-lahdella. Yleensä ruotsinkieliset ja
suomenkieliset eristyvät toisistaan paljoa enemmän kuin
Uudellamaalla. Kaksikielisiksi voi sanoa vain
Siipyytä, Lapviiärtiä ja Vöyriä: niissäkin suo
menkielisiii on vain pieni vähemmistö.
Asukastiheys vaihtelee suuresti. Taajimmin
asuttuja (n. 30 as. km2:llä) ovat useat
Etelä-P:n kunnat (Jurva, Seinäjoki, Mustasaari,
Ylihärmä), harvimmin asuttuja ovat Pohjois-P:n
itäosat (n. 1 as. km2:llä). — P:n väestöoloihin
viime vuosisadan jälkipuoliskolta alkaen on
lyönyt leimansa siirtolaisuus merentakaisiin maihin,
etupäässä Pohjois-Ameriikkaan. Suurin
siirtolaisuus on Etelä- ja Keski-P :11a. Viime aikoina
siirtolaistulva kuitenkin osoittaa huomattavaa
talttumista. Vv. 1904-13 P:lta lähti ulkomaille
72.841 henkeä (49,8 % kaikista Suomesta siirty-
Xftrpiüläinen. Kuhmonieiueiaim-n.
Kolarilainen.
Liminkalainen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
