Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pohjanpalo ... - Pohjois-Ameriikka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Pohjaväri Pohjois-Ameriikka
jäinä. Näistä kaivoista pumpataan vesi joko
-uodinlaitoksiin, jos vesi sisältää vieraita aineita,
tahi korkeavesisäiliööu (ks. Vesijohto), jollei
veden ottopaikka ei ole uiiu paljo ylempiiiiil
käyttöpaikkaa, että vesi voisi omalla paineellaan
tunkeutua sen korkeimpiin kohtiin. Kun
pohja-ve-i on syvemmällä tai esiintyy erityisissä
paikoissa lähteinä, rakennetaan kuilu- tai
putkikni-voja ivrt. Kaivo), joista vesi imetään yhteiseen
putkeeu (kuva 41. — Suomessa 011
pohjavesiisi-toksia rakennettu I-aliteen. Viipuriin, Porvooseen
v. m. [M. Foerster, ..Taschenbuch fiir
Bauinge-uieure"; O. Lueger. ..Wasserversorgung iler
-ta.lte".) il. il.
Pohjaväri, mnalattaessa ensimiiisiin
sivellvk-siin käytetyt värit, joiden tarkoituksena ou
muodostaa varsinainen ainetta suojeleva kerros.
Niihin käytetään tav. jotain halvempaa ja
ohennettua väriä tahi erikoisvärejä, jotka tarttuvat
hyvin maalattavaan pintaan, Rautaesineissä
käytetään p:eiksi lyijymönjää, grafiittia, rautamönjäii,
lyijvvalkoista y. m. V. II.
Pohje, säären takaosa, jossa säären
koukistaja-lihasryhmä, etupäässä ihon alla oleva p.-lihas,
esiintyy huomattavana pullistumana.
Pohjelihas ks. Jalka ja Lihakset
(kuva-taulu).
Pohjeluu ks. Jalka ja Luusto.
Pohjoinen jäämeri, pohjoisnavan ympärillä,
Pohjoi- Ameriikan. Euroopan ja Aasian
pohjoispuolella oleva valtameri, joka kapean
Beringinsalmen kautta yhtyy Isoon valtamereen ja
Tanskan-salmen. Norjnn-meren sekä Davisin-salmen
kautta Atlantin valtamereen; n. 12.t milj. km’.
P. j tn eri osia ovat: Grönlannin-meri
Huippuvuorten ja Grönlannin välissä, Barentsin meri
Huippuvuorten. Frans Josefin-maan ja Novaja
Zemljan viilissä. Kaurian-meri Novaja Zemljan
ja mantereen välissä, Siperian-meri edellisestä
itään iosa siitä, Uuden Siperian-saarten ja
Tai-myrin-niemimnan välissä ou Nordenskiöldin-meri).
Beringin salmen ja Alaskan pohjoispuolella oleva
P. j :n Osa on tuntematonta. Tämän itäpuolella
oleva suaririkas alue on Ameriikan napameri. —
P. j:n saarista ks. Na pam a at. P. j. on
sangen syvää. Nansenin tapaamat suurimmat
syvyydet liki 3.900 m; Grönlannin-meressä on mitattu
4.800 m. — Merivirtoja P. j :ssä on idästä
länteen. napameren yli kulkeva virtaus, joka
Grönlannin molemmin puolin tuo kylmää vettä
Atlantin valtamereen. Päinvastaista suuntaa kulkee
lämmin Golf-virta. Tämän nupnmereen tuomaa
vettä tavataan kylmempien (—I.40- 1,»°C),
vähäsuolaisempien pintakerrosten alla -4-l°C
lämpimänä kerroksena, jonka alla taas on kylmää vettä,
buurin osa P. j :tä on nnpajilän peitossa. —
Kasvullisuus ja eläimistö rikasta. E. E. K.
Pohjois-Ameriikan Yhdysvallat ks. V h d y
s-vallat.
Pohjois-Ameriikka, maanosa, Uuden
mantereen I. Ameriikan suurempi pohjoinen osa,
Poh-101» Jäämeren, Atlantin valtameren ja Ison
valtameren välissil, liittyy etelässä Keski Ameriikan
jn vain 50 km leveän Panaman-kannaksen (jotka
vielä luetaan P.-A:oan) kautta
Etelil-Ameriik-kaan. ulottuu luoteesta Kap Hopesta kaakkoon
Morro Puercos niemeen 9.300 krn sekä Alaskan
niemimaan länsikärjestä itiiiin Kap Charles
nie-ni<-i n I ahradorissa 5.950 km ja saavuttaa etelässä
Puuta Mariatossu 7°12’ pohj. lev., pohjoisessa Kap
Murchisonissa 72° polij. lev., lännessä Kap Prince
of Walesissu 167*21’ länt. pit.. idässä Kap
Charlesissa 55°40’ llint. pit. Grönlanti, Arktiset ja
Länsi-Intian saaristot sekä Bermuda-saaret
Atlantin ja Clipperton saari Isossa valtameressä
lukuunolettuua 24.» milj. km3 (vaiu Aasia ja
Afrikka suuremmat) 1. 17 <; maapallon koko maa
alueesta. P.-A:n astronominen asema muistuttaa
enemmän Aasiaa kuin Eurooppaa; ottamalta
Grönlantia lukuun kuuluu kuumaan
vyöhykkeeseen n. 7 %, lämpimään lauhkeaan 36 %,
kylmään lauhkeaan 46 c’c, kylmään 11 % pinta alasta.
New Yorkin leveysasteaseinu vastaa jokseenkin
Oporton jn Napoli n asemaa, pohjoisin Lahrador
011 samalla leveysasteella kuin eteläisin Suomi.
H a n n i k k o kokonaisuudessaan 011 sangen
rikas jäsentelyltään. Pisin etäisyys rannikolle on
1.650 km. Rantaviivan (pituus 75,000 km) ja
mantereen kokoisen ympyrän kehän suhde 4.»:1
voittaa Euroopankin (suhde 3,»:1). Saarien
pinta-ala on 4.i> milj. km- I. 17,4%, niemien ja
niemimaitteu 2.i milj. km1 1. 10 % maanosan
pinta-alasta. Suurin osa saarista ja niemistä
tulee kuitenkin taloudellisesti arvottomien tai
aivan vähäarvoisten arktisten seutujen ja P.-A:lle
monessa suhteessa vieraan Länsi-Intian osalle.
Niitä lukuunottamatta muiden snnrien ja
niemien pinta-alaksi jiiii yhteensä vain 0,s4 milj.
km*. — Pohjoisrannikon suunnattomasta
saaristosta ks. Na pam aa t. Kauas etelään käsin
tunkeutuu laakea, liikenteelle toistaiseksi
arvoton Hudsonin-lahti, joka P.-A:n ilmastollisissa
oloissa on tavattoman tiirkeii kylmyyspesänä.
Iludsonin-lahden itäpuolella on melkein asumaton
Labradorin niemimaa, jonka korkealla
itärannikolla on runsaasti syviä vuonoja.
Mainiosata-mainen, lahtirikas on rannikko Labradorista
etelään, Kap Cod-niemeen asti. Suuria lahtia: St
Lawrence-lahti, jossa ovat Anticosti ja Prince
Edward nimiset isot saaret jn jonka Atlantin
valtamerestä erottavat New Foundlandin saari
sekii kapean kannaksen mantereeseen yhdistämä
Nova Scotia; voimakkaasta vuorovesiliikkeestään
kuuluisa Fundy-lahti; laaja Mainen lahti, jota
etelässä rajoittaa Kap Cod. Sieltä alkaa
vähitellen toisenlainen rannikko: alava, osittain
hiekka-kinosten ja pitkien laguunien reunustama,
varsinkin etelässä, jossa lisäksi mangroveräineitä,
lahdet ja saaret vähenevät. Lahtia ja poukamia:
Narragansett-laht i (edustalla Martha’s Vincynrd
ja Nantucket nimiset saaret), New Jerseyn mutka
(jossa 111. m. Long Islamiin saari), Deluwnre-lahti,
Chesapeake-lahti (molempien välissä Delawaren
niemimaa), Georgian mutka. Viimemainitun
pohjoisrajana on myrskyinen Kap Uutteraa ja
etelässä erottaa Floridan niemimaa sen
Meksikon-lahdesta. Tämä, jota idässä lisäksi rajoittaa
Liinsi-Intiun saarista suurin, Kuha, ja Yucatanin
niemimaa, on vastapäätä Iludsonin-lulitea, jonka
vastapaino P.-A:n ilmastollisissa oloissa se on
ehtymättömänä lämpölähteenä. Sen rannikon
luonlo 011 samnnluiiien kuin eteläisen Atlnntin
va II a meren rannikon, lukuunottamatta lyhyttä
"utua Vera Cruzin luona. Siitä pitäen rannikolta
puuttuvat hiekknkinokset; ominaisia sille
sensijaan ovat koralliriutat ja inangrovetiheiköti
Yucatanin niemimaan itä- jn Liinsi Intian
saariston eteläpuolella on toinen suuri amer. ran-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
