- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
737-738

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pohjois-Ameriikka

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

729

Pohjois-Ameriikka

103

joiden jäseniä ensimiiisinä asettui intiaanien
asuma-aloille raivaamaan eurooppalaista
viljelystä. Tämä suomalaisten vanhin siirtolaisuus
tapahtui 1600-luvulla ja oli seurauksena Ruotsin
silloisesta suurvalta-asemasta. Alankom. Wilhelm
Usselinx sai Kustaa II Aadolfin houkutelluksi
kiinnittämään huomionsa Ameriikkaan. N. s.
Etelämeren yhtiön toimesta lienee ensimäinen
retkikunta Ruotsista lähtenyt jo 1627, siis
samalla vuosikymmenellä, jolloin englantilaiset
perustivat kuuluisan Plymouth-siirtolan
Massachusettsiin. Kerrotaanpa tässä retkikunnassa olleen
mukana myös suomalaisia, vaikka siitä ei liene
todistuskappaleita olemassa. Seuraava retkikunta,
noin 50 perhettä, meni alankom. Peter Minuitin
toimesta 1637 ja sitten uudet retkikunnat 1642
ja 1654. Ainakin v:n 1642 retkikunnassa oli
suomalaisia, jotka asettuivat asumaan Uuteen
Ruotsiin, Delawareen, perustamiinsa omiin
kyliin, joista vieläkin on muutama paikannimi,
kuten Finland, lähellä nykyistä Philadelphiaa,
muistuttamassa. Kun alankomaalaiset jo 1655
ja 9 v. myöhemmin englantilaiset valloittivat
Uuden Ruotsin, sekä kun William Pennin 1682
aivan naapuriin perustama suurempi siirtokunta
alkoi paisua, sulivat suomalaiset kuten
ruotsalaisetkin vähitellen mahtavampiin kansakuntiin.
Pietari Kalm ei, 1749 käydessään näillä mailla,
enää tavannut suomen kieltä puhuvia. Muisto
heistä on kuitenkin edelleen olemassa, ja m. m.
William Penn on antanut heistä suopean
todistuksen.

Seuraava suom. siirtolaisuus —- hajanainen ja
vähäinen sekin — kulki kokonaan toisia teitä ja
toiselle seudulle, Venäjän omistamaan Alaskaan.
Hallituksen toimesta siirtyi sinne m. m.
suomalaisia 1830- ja 1840-luvuilla sekä ehkä vähän
myöhemminkin. Nämä asuivat Sitkan tienoilla.
Uno Cygnæus oli luterilaisen siirtokunnan
pappina siellä 1840-45. Tämäkin siirtolaisuus on
melkein jälkiä jättämättä hävinnyt.

Myöhemmän siirtolaisuuden, jota vieläkin
jatkuu, voidaan katsoa alkaneen 1860-luvulla, jolloin
taloudellinen kehitys maassamme alkoi
suuntautua uusille urille ja väen liikehtimistä omassakin
maassa oli huomattavissa. Ameriikassa alkoi
niihin aikoihin voimakas Suuren Lännen
asuttaminen. Lähimmän sysäyksen silloiseen suom.
siirtolaisuuteen kuitenkin antoi 1867 v:n kato
maassamme. Tosin jo sitä ennen yksityisiä
suomalaisia oli asettunut Ameriikkaan, merimiehiä
rannikkokaupunkeihin ja kullanetsijöitä
kultakuumeen aikana Kaliforniaan j. n. e.
Varsinainen suom. siirtolaisuus ei kuitenkaan alkanut
Suomesta. Ensin lähti norjalaisten mukana
Ruijan suomalaisia sekä ruotsalaisten mukana
suomalaisia Tohjois-Ruotsista. Täältä levisi
Ame-riikkaan-muutto Pohjanmaalle, mistä se on
sittemmin kaiken aikaa ollut voimakas ja on
vähitellen laajennut maamme muihinkin osiin.
Tietoja muuttaneiden lukumäärästä on vasta v:sta
18S3 Vaasan läänistä ja seur. v:sta Oulun
läänistä sekä v: sta 1S93 koko maasta. Vv. 1883-92
muutti Vaasan ja Oulun lääneistä Ameriikkaan
36.401 henkeä sekä 10-vuotiskautena 1893-1902
koko maasta 83.270 henkeä ja 1903-12 143,215
henkeä. Viimemainitusta luvusta jakaantuu
Vaasan läänin osalle 63.028. Turun läänille 25.812,
Oulun läänille 20.505, Viipurin läänille 10,75S,
34. VII. Painettu ">/s 15.

Uudenmaan läänille 7,694, Kuopion läänille 6,361,
Hämeen läänille 5,750 ja Mikkelin läänille 3,307.
Ameriikasta palasi 1894-1912 89.915 henkeä
vastaten 218,368 samoina vuosina lähtenyttä. Kun
tilasto lähteneistä perustuu passien ottoon ja
palanneista laivayhtiöiden antamiin tietoihin, ei
se voi tarkkaan osoittaa kaikkien lähteneiden ja
palanneiden lukua. Toiselta puolen ovat lukua
lisäämässä ne siirtolaiset, jotka ovat useamman
kerran matkan tehneet. Yhdysvalloissa
suoritetun viienlaskun mukaan oli siellä Suomessa
syntyneitä 1900 62,641 ja 1910 129,669 sekä
yhteensä Ameriikassa syntyneiden suomalaisten
kanssa, joiden vanhemmista ainakin toinen oli
Suomessa syntynyt, oli suomalaisten lukumäärä
1910 211,026. Suomessa syntyneistä oli
viimemainittuna v. miehiä 79,098 ja naisia 50,582 ja
oli niitä jotenkin tasan kaupungeissa ja
maaseudulla eli n. 64,000 kummassakin.
Suomalaisiksi Yhdysvaltain tilastossa lasketaan vain
Suomessa syntyneet ja heidän lapsensa eikä enää
Ameriikassa syntyneiden suomalaisten lapsia,
luonnollisesti ei myöskään Norjasta ja Ruotsista
siirtyneitä suomalaisia ja heidän lapsiaan. Kun
nämäkin otetaan huomioon, nousee Yhdysvalloissa
olevien suomalaisten luku tuntuvasti
suuremmaksi. Pohjois-Ameriikan suomalaisten lukuun
on vielä otettava Kanadan suomalaiset, joita
lasketaan olevan 28,000. Näin ollen voinee
suomalaisten lukumäärän Pohjois-Ameriikassa arvioida
tasaisin luvuin n. 300,000 :ksi.

Suomalaisia elää kaikissa Yhdysvaltain
valtioissa sekä arvatenkin myös kaikissa Kanadan
maakunnissa, vaikka viimemainituista ei ole
tilastoa olemassa. Yhdysvalloissa heitä elää
enimmän n. s. ,,koillisissa keskivaltioissa", 76.000. ja
..luoteisissa keskivaltioissa" 51.000. ,.Ison
valtameren valtioissa" heitä on 30.000,
..vuoristovaltioissa" 14.000. ..Uudessa Englannissa" 21.500 ja
..keskisissä Atlantin valtioissa" 18.000.
Valtioittain lueteltuna on heitä v:n 1910 tilaston
mukaan: Michiganissa 55.548. Minnesotassa 44.463,
Massachusettsissa 16.170. Washingtonissa 13.258,
New Yorkissa 11,506 (New Yorkin kaupungissa
n. 8,000), Wisconsinissa 9.696, Kaliforniassa
8.995, Oregonissa 7,711. Ohiossa 7,301.
Montanassa 6,623, Pennsylvaniassa 3.688, Illinoisissa
3,1 S2, Etelä-Dakotassa 3.075, Pohjois-Dakotassa
2.610, New Jerseyssä 2.259, Wyomingissa 2.154,
Coloradossa 1.857. New Humpshiressä 1.834.
Utahissa 1.535, Connecticutissa 1.231, Mainessä 1.214,
Idahossa 954 ja Arizonassa 699. Muissa kaikissa
(Alaskasta ei ole tietoja) on alle puolen
tuhannen: 100-500 välillä Vermontissa (467), Rhode
Islandissa (462), Indianassa (315), Iowassa (191),
Missourissa (184), Nebraskassa (125),
Länsi-Virginiassa (164), Floridassa (137), Louisianassa
(1S7). Texasissa (218) ja Nevadassa (233).

Kuten edellä näkyy ovat Michigan ja
Minnesota valtavimmin vetäneet suomalaisia puoleensa.
Tähän on vaikuttanut osaksi se, että juuri noita
valtioita asutettiin silloin, kun suom.
siirtolaisuus Ameriikkaan alkoi, sekä osaksi sekin, että
luonto ja ilmanala niissä parhaiten on Suomen
oloihin verrattavaa. Suuret vaski- ja
rautakai-vannot Ylä-Michiganissa sekä Minnesotan
pohjoisosan mahtavat rauta-alueet ovat tarjonneet
edullista työtä tuhansille suomalaisille.
Michiganissa on n. s. ..Kuparisaari", Ylä-järveen pis-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Feb 4 18:20:04 2022 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/7/0403.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free