- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
739-740

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pohjois-Ameriikka

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

729

Pohjois-Ameriikka

104

vii yli S—10 1—5 vii alle
40 10 toh. luh. 100 100
tuh. toh.

Suomalaisien asutus Yhdysvalloissa.

(Kartan laatinut Yrjt) Sirola.)

tfivä niemeke, suomalaisten valtavin keskus. Siellä
ovat Calumetin ja Haneockin kaupungit,
pienempiä mainitsematta, joissa suomalaiset ovat
saaneet huomatun sijan sekä henkisessä että
taloudellisessa elämässä. Kunnallisessakin elämässä
on siellä suomalaisilla huomioon otettavaa
vaikutusvaltaa. Huomattavia suomalaisten
asuma-paikkoja Michiganissa rauta-alueella ovat
Ishpe-ming. Negaunee. Ironvvood ja Republie.
Ala-Michiganissa Manisteen kaupungin lähellä on
suom. kauppala ja maanviljelysseutu Kaleva.
Minnesotassa on valtavia suomalaisia
maanvil-jelvsseutuja (Cokato, New York Mills y. m.),
joissa he amer. oloihin sovelluttavat suomalaista
kansallista elämää ja toteuttavat itsehallinnon
periaatteita. N. s. Mesaba-alueelle.
Polijois-Minne-sotan rantaseudulle, ovat suomalaiset perustaneet
useita maanviljelyssiirtoloita. Myös metsätyöt
antavat lukuisille suomalaisille työansiota sekä
näillä seuduin että muuallukin. Monessa
paikansa Michiganissa ja Minnesotassa sekä osittain
muuallakin suomalaiset ovat kohonneet
vaikuttaviin asemiin vaalista riippuvien luottamustoimien
hoitajina, liikemiehinä v. m. Massachusettsissa
y. m. Uuden Englannin valtioissa saivat
suomalaiset jalansijan ensin kivimurtimoilla (esim.
Bostonin pohjoispuolella Cape Annissä) ja
sittemmin tehtais-u (kivihiomoissa, kutomoissa,
teräslanka-, nahka- ja kenkätehtaissa). N. s.
maitofarmareina on jo verrattain lukuisasti
suomalaisia Massachusettsissa. Mainittava elinkeino
on suomalaisilla siellä myös laajoilla
karpalo-viljelyksillä. New Yorkin kaupungissa on
lukuisasti suom. käsityöläisiä ja ammattilaisia sekä
naisia palvelustoimissa. Pennsylvaniassa antavat
enimmän työtä hiilikaivokset ja terästehtaat
(Glassportin kirves-, Pittsburgin pelti- y. m.
tehtaat), Ohios-a lastaustoimi (suomalaisten vanha
pesäpaikka Ashtabulun satama, Harbor; Cleve-

landissa ou suom. ammattilaisia), Illinoisissa
tehtaat ja Chicagon palvelustyöt ja eri
ammatit (Chicagossa suomalaisia n. 1,500),
Montanassa, Wyomingisso, Coloradossa ja Utahissa
kaivokset, Wisconsinissa ja molemmissa
Dakota-valtioissa maanviljelys, Oregonissa maanviljelys
ja kalastus, samoin vuoriknivoksen ohella
Washingtonissa ja Kaliforniassa, missä
viimemainitussa myös San Franciscon liike- ja
palvelustoimet sekä merenkulku tarjoavat töitä
kansalaisillemme. Suomalaiset Kalifornian
punapuu-metsissä ja erittäin etelämaisilla
puutarhaseu-duilla valtion eteläisemmissä osissa elävät
tyytyväistä, onnellista elämäänsä, samoinkuin
itsenäiset suurmaan viljeli jät Oregonin viljavilla
maanviljelysseuduilla. Alaskan suomalaiset
työskentelevät kullankaivajina ja merimiehinä.
Laajan Kanadan eri osissa on suomalaisia
maanviljelijöinä, kaivosmiehinä, käsityöläisinä ja
rautateitten palveluksessa. Kanadan suomalaisten
pääpaikat ovat Ontariossa Port Arthur ja Fort
William (lastaustyöt, ammatit) sekä Torouto
(ammatit), British Columbiassa Vancouverin
tienoo (ammatit, kaivostyö ja Sointulassa maanvil
jelys). Manitobassa, Saskatchevanissa jn Alber
tassa on suomalaisia vehnän viljelijöinä. Etelässä.
Arizonassa ja Texasissa on suomalaisia
kaivos-töissä, Floridassa maanviljelijöinä j. n. e.

Suomalaisten taloudellinen toimeentulo
Arne-riikassa on ylipäänsä hyvä, milloin taloudelliset
pula-ajat eivät palkkatyötä tekeviltä ansiotilai
suutta riistä. Vapaat olot kasvattuvat
itsenäisyyden tunnetta, erittäinkin se on
tunnusmerkkinä vuoristovaltioiden ja kaukaisen lännen
suomalaisissa. Luonteen heikkoja puolia ovat
taipumus kersknilemiseen ja keskinäinen eripuraisuus.
Jos suomalaiset olisivat keskenään
yksituumai-sempia, saisivat he aikaan muiden
kansallisuuksien keskuudessa paljon enemmän kuin nyt. Yli-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:14 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0404.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free