- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
741-742

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pohjois-Ameriikka - Pohjoisameriikkalainen kirjallisuus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

711

Pohjoisameriikkalainen kirjallisuus

742

dysvaltain valtiollisessa elämässä ovat
suomalaiset enimmäkseen n. s. republikaaneja (viime
aikoina myös Rooseveltin perustamaa
..progressii-vista" puoluetta) sekä sosialisteja. Suomalaisten
keskuudessa on sosialismi suhteellisesti paljon
enemmän levinnyt kuin muissa siirtolaisissa
(suom. sosialistisiin järjestöihin kuului 1914 yli
15,000 jiis.; heillä oli n. 70 omaa kokoustaloa).

Suomalaisten n. s. yhteispyrinnöistä ovat
toisten keskuudessa etusijalla kirkolliset ja toisten
sosialistiset harrastukset. Myöskin raittiusliike
on heillä jo pitkän aikaa ollut valtava. On
useampia kirkkokuntia, suurin on Suomi-synodi, mutta
vaikutusalansa on myös n. s. Kansalliskirkolla,
apostolisluterilaisella (lestadiolaisella, jolla on
vanha pohja Ruijasta ja Pohjois-Suomesta
muuttaneiden suomalaisten keskuudessa) sekä
kongre-gatsionaalikirkolla. Suomi-synodi (per. 1890)
vastaa lähinnä Suomen valtiokirkkoa,
sovitettuna luonnollisesti Ameriikan oloihin. Sen
jäsenluku on n. 30.000 (kirkkoja 1914 83,
kesäkouluja 45, pyhäkouluja 160). Suomi-synodin keskus
on Hancockissa, missä sillä on omat kirjapainot,
sanomalehdet v. m. Suomi-synodi ylläpitää
Ameriikan suomalaisten ainoata korkeampaa
oppilaitosta Suomi opistoa (per. 1S96). joka niinikään
on Hancockissa. Tämä opisto vastaa jossain
määrin Suomen lyseoita. Sen yhteydessä toimii
pappisseminaari, kauppa-osasto sekä, mikäli voimat
riittävät, myös muita osastoja. — Ensimiiinen
suom. raittiusseura Ameriikassa perustettiin
Hancoekiin 1885. Aluksi se, samoinkuin
myöhemmätkin raittiusseurat. liittyi
goodtemplarei-hin. V. 1888 perustivat suomalaiset oman
raittiusliiton : Suomalaisen kansallis-raittius-vel
jevs-seuran (S. K.-R.-V.-seuran), johon sittemmin
enimmät raittiusseurat, varsinkin keskivaltioissa,
ovat liittyneet (1911 kuului S. K.-R.-V.-seuraan
111 paikallista yhdistystä, 3,760 jäsentä ja
61 taloa). Muita raittiusliittoja ovat
Rait-tiudenystäväin yhdistys (per. 1890) ja Idän
raittiusliitto (per. 1897). Liitoilla on omia
sanomalehtiä ja ne harjoittavat muutakin
kustan-nustointa. — Sosialistista liikettä ajavat
lukuisat sosialistiosastot, jotka ovat ryhmittyneet
alueellisiin liittoihin. Heillä on oma opinahjo,
Työväenopisto, joka toimii Smitlivillessä, Minn.—
Ameriikassa yleiset salaseurat ovat saaneet
kannatusta myös suomalaisten keskuudessa.
Suomalaisten omia salaseuroja ovat Kalevan ritarit ja
Kalevan naiset, jotka ovat jakautuneet
paikallisiin osastoihin, n. s. ,,majoihin". Nämä
salaseurat pyrkivät työskentelemään kansallishengen
kohottamiseksi, ,,kalevaisella" pohjalla. —
Naisasiaa ajamassa on naisyhdistyksiä.

Ameriikan suom. sanomalehdistö on
monivaiheinen. Sanomalehtiä on syntynyt melkein
lukemattomia. mutta useimmat niistä ovat olleet
aivan lyhytikäisiä. Huomattavimmat lehdet ovat:
.,Uusi" kotimaa" (per. 1881) New York
Mill-sissä Minnesotassa. S. K.-R.-V.-seuran nykyään
omistamat „Siirtolainen" (per. 1893) ja
„Päivä-leliti" Duluthissa, ..Ameriikan Suometar"
Hancockissa, „New Yorkin uutiset" New Yorkissa,
..Pohjan tähti" Fitchburgissa Massachusettsissa
ja ,.Lännen uutiset" Astoriassa Oregonissa sekä
sosialistiset lehdet .,Työmies" Superiorissa Vis.
(v:sta 1914), ,.Raivaaja" Fitchburgissa, ..Toveri"
Astoriassa, „Sosialisti" Duluthissa ja ,.Työkansa"

Kanadassa. Hengellisiä lehtiä ovat
..Paimen-sanomat" (per. 1888) Hancockissa ja
„Lähetys-lehti" Fitchburgissa. Ruotsinkieliset suomalaiset,
jotka Ameriikassa monessa suhteessa ovat
läheisesti liittyneet yhteistoimintaan
ruotsinmaalaisten siirtolaisten kanssa, kustantavat v:sta 1897
lähtien omaa äänenkannattajaa „Finska
ameri-kanaren", joka ilmestyy New Yorkissa.

Lukuisa ja runsaasti leviävä sanomalehdistö
sekä monet edellämainitut yhteispyrinnöt
pitävät yllä suomalaista kansallisuutta Ameriikan
suomalaisten keskuudessa. Suomalaisuuden
häviämisen vaara on kuitenkin suuri.
Ameriikkalai-suus pyrkii lyömään leimansa suomalaisiinkin, ja
ameriikkalaistumista vaativat monet henkiset ja
taloudelliset edut. Joka tapauksessa on
kehittymässä, kuten muidenkin siirtolaiskansallisuuksien
keskuudessa, omituinen kaksinaiskansaliisuus :
ollaan samalla kertaa ameriikkalaisia ja suomalaisia.
Tämä on tärkein sivistyspyrkimys. Yhteys
vanhan kotimaan kanssa on heikko. Sitä on
kuitenkin koetettu lujittaa, vaikka saavutukset tähän
saakka vielä ovat olleet vähäiset. [Akseli
Järnefelt, „Suomalaiset Amerikassa" (1899), Rautanen,
„Amerikan suomalainen kirkko" (1911), Ilmonen,
..Amerikan suomalaisen raittiusliikkeen historia"
(juhlajulkaisu, 1912), „Työmies kymmenvuotias"
(1914); kirkolliset, raittius-ja työväen kalenterit,
joita on julkaistu vuosittain.] A. R:o. (Y. S.)

Pohjoisameriikkalainen kirjallisuus, s. o.
Yhdysvaltojen englanninkielinen kirjallisuus,
muodosti aluksi engl. kirjallisuuden haaran. Sillä
oli sama kieli ja kauan aikaa se riippui
kokonaan emämaan henkisestä kulttuurista.
1800-lu-vulta aikain se yhä enemmän alkoi juurtua omaan
maaperäänsä ja kuvastaa oman maansa luontoa
ja kansansa luonnetta. Ominaisin piirre p:lle
k :lle on sen kansanvaltaisuus. Sen ohella on
uskonnollisuus, isänmaallisuus, leikillisyys, luonnon
ihailu ja kunnioitus naista ja yhteiskunnan
siveellisiä siteitä kohtaan sille kuvaavaa. P. k.,
joka ei ole täysin 300 vuotta vanha, jakautuu
kolmeen osaan: siirtolais-aikaan,
vallankumous-ai-kaan ja uusimpaan aikaan, joka käsittää ajan
v :n 1820 jälkeen.

Ensimäinen aikakausi käsittää vv.
1607-1760. Ensimäiset kirjailijat, olivat
englantilaisia synnyltänsä ja he kuvasivat teoksissansa
seikkailujaan erämaissa ja merellä; Englannissa
ilmestyivät myös painosta eusimäisten
ame-riikkalais-syntyisten kirjailijain (G. Sandys.
W. Vaughan, W. Wood y. m.) teokset. Vasta 1640
painettiin ensimäinen kirja Ameriikassa,,,The bay
psalm book", Davidin psalmien käännös.
Kirjallisuuden vaurastumiseen vaikutti suuresti
ensi-mäisen korkeakoulun, Harvard-yliopiston
perustaminen 1636. Varsinaisia suurempia kykyjä
ilmestyi kuitenkin vasta 1700-luvulla, joista on
mainittava etevä uskonnollinen kirjailija J
o-nathan Edwards (1703-58) ja
ennenkaikkea Benjamin Franklin (1706-90),
verraton kansankirjailija, joka omaperäisissä
teoksissaan julistaa käytännöllistä viisautta ja joka
seisoo tämän ja seuraavan aikakauden rajalla.

Toinen aikakausi laskee alkunsa
vapautussodasta, joka herätti Ameriikassa uuden,
itsenäisen kansallistunnon. Puhetaito, johon
ameriik-kalaisilla on suurta taipumusta, kukoisti tänä
innostuksen ja haltioitumisen aikana, samoin vai-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Feb 4 18:20:04 2022 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/7/0405.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free