Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pohjois-Carolina (North Carolina) - Pohjois-Dakota (North Dakota) ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
745
Pohjois-Dakota— Pohjois-Karjalan maanviljelysseura
746
melkein yksinomaan maataloutta, etupäässä
maanviljelystä, joka vieläkin on pääelinkeinona,
tuottaen maissia (19,> milj. hl 1913), vehnää, kauraa,
hedelmiä ja varsinkin puuvillaa (834,400 paalia
1912) sekä tupakkaa (92,i milj. mk:n arvosta
1912; voittaa vain Kentueky) ; karjanhoito myös
tärkeä ja kalastus mainittava. Teollisuus on
kuitenkin tulemassa yhä tärkeämmäksi; koskista
saadaan erinomaista käyttövoimaa, raaka-aineita
ovat puuvilla, tupakka ja metsät. Koko
teollisuuden valmistusarvosta (1.093 milj. mk. 1909;
työväestö 121,473 henkeä) puuvillateollisuuden
osalle tuli 376,« milj., tupakkateollisuuden osalle
185.» milj., puuteollisuuden osalle 173,s milj. mk.
Mineraalikuunan tuotteita ovat rakennuskivet ja
savet, vähäinen määrä kultaa (P.-C. oli
1800-lu-vun alussa ainoa Yhdysvaltain kultaatuottava
valtio), hopeaa y. m., kaikkiaan 17,s milj. mk;n
arvosta 1912. — Ulkomaan kauppa on keskittynyt
Wilmingtoniin. — Rautateitä 9,000 km (1912).
— Kansanvalistus on verraten huonolla kannalla;
1910 oli 10 v. vanhemmista 18,»%
lukutaidottomia (1900; 28,7 %; neekereistä 1910 31,9%);
kansakouluissa oli 1912 525.507 oppilasta. —
Perustuslaki (kolmas) on v:lta 1868. Kuvernööri
valitaan 4 v:ksi; senaatissa on 50,
edustaja-kamarissa 120 jäsentä (valitaan 2 v:ksi).
Lukutaito m. m. on äänioikeuden saamisen ehtona.
— Yhdysvaltain kongressiin P.-C. lähettää 2
senaattoria ja 10 edustajaa. — Pääkaupunki R
a-leigh. — P.-C: n varhaisemmasta historiasta
ks. Carolina. Orjasodassa P.-C. vasta kauan
epäiltyään yhtyi Etelävaltioihin.
Pohjoisvaltioiden sotajoukot valloittivat Wilmingtonin 1S65.
" E. E. K.
Pohjois-Dakota (engl. North Dakota, lyh.
N. D.h Yhdysvaltain pohjoisia Keskivaltioita,
Kanadan rajalla, Red river of the north nimisen joen
länsipuolella; 183.460 km2, 577,056 as. (1910), 3
km!:lHi. — P.-D: n täyttävät idästä länteenpäin
kolmena pengermänä kohoavat preeriat. Red
ri-verin länsipuolella on ensinnä 40-110 km leveä,
aivan tasainen alue (250-300 ni yi. merenp.). ent.
Agassi z-järven pohjaa, valtion vilja-aitta. Siitä
länteenpäin maa jokseenkin äkkiä kohoaa
jääkauden kerrosten peittämäksi aaltoiseksi preeriaksi
(360-480 m yi. merenp.), jonka länsipuolella taas
on puolet P.-D :sta täyttävä Coteau du Missouri
niminen vlätasanko (lännessä 710 m yi. merenp.)
Missouri’n molemmin puolin; Missouri’n
itäpuolella oleva osa on jääkauden kerrosten peitossa,
seD länsipuolella taas alkaa vain karjanhoidolle
sovelias, sadeveden ja jokien jyrkkärinteisiin
kumpuihin silpoma, vaikeakulkuinen Bad lands.
— Vesistöt kuuluvat Meksikon-lähteen laskevan
Missouri’n (vaikeasti kuljettava) sekä
Winnipeg-järveen (Hudsonin-lahteen) laskevain Red riverin
(kuljettava) ja Souris-riverin jokialueisiin. —
Ilmasto mantereinen; Bismarekissa v-.n
keskilämpö -f 4,s° C, tammik:n — 15.s° C, heinäk:n
-f- 20° C. Sataa vain 444 mm, mutta suurin osa
siitä tulee keväällä ja kesällä, niin että
kasvullisuus tav. ei kärsi kuivuudesta; ottamalla kastelu
käytäntöön voidaan kuitenkin peltoalaa
melkoisesti laajentaa. Satunnaiset kuivat, kuumat etelä- >
tuulet ovat tuhoisia kesäaikaan kasvullisuudelle,
samoinkuin talven blizzard-myTskyt toisinaan
hävittävät paljon karjaa. — Metsiä on pinta-alasta
vain 1%. _ Asukkaista (1870: 2.405: 1900: s
319,146) 1910 ulkomailla syntyneitä oli 156,654
(eniten norjalaisia, 45,937), 1. 27,i% (1900: 35,»
%). intiaaneja 6.486 (asuvat neljällä
reservatsio-nilla), neekereitä 617. Kirkkokunnista
roomal.-katolinen on suurin (61,261 jäsentä 1906). —
Suomalaisia P.-D:ssa asuu n. 5,000 (virallisen
tilaston mukaan Suomessa syntyneitä ja
Yhdysvalloissa suom. vanhemmista syntyneitä 1910 oli
2.610 henkeä), etupäässä maanviljelijöinä;
vanhoja suom. maanviljelysseutuja ovat Lakota
(Nel-son-kauntissa) ja Rolla (Rolette-kauntissa) P.-D :n
koillisosassa. — Pääelinkeinona on maanviljelys,
joka tuottaa vehnää (50,7 milj. hl 1912;
enemmän kuin mikään muu Yhdysvaltain valtioista,
1. n. 19,7 % Yhdysvaltain vehnäsadosta, tav.
kuitenkin vain n. 10 %), kauraa, pellavansiemeniä
(4.s milj. hl), ohraa. Nautakarjaa 1914 oli
773,000, hevosia 74S.000, lampaita 278,000,
sikoja 202,900 kpl. — Vuorityö tuottaa
ruskohiiltä Bad landsistä (452.600" ton. 1912), savea
y. m., kaikkiaan arvoltaan 5.» milj. mk. —
Teollisuutta (valmistusarvo 1909 98.» milj. mk.)
edustavat myllylaitokset (valmistusarvo 60.»
milj. mk.). — Rautateitä 7,570 km 1912;
pääradat Great nortliern ja Northern pacific. —
Kansakouluissa 1913 oli 132.667 oppilasta; 10 v.
i vanhempia lukutaidottomia 1910 oli 3,i%
väestöstä. — Perustuslaki on v :lta 1889. Kuvernööri
valitaan 2 v:ksi; senaatissa on 40 4 v:ksi,
edus-tajakamarissa 100 2 v :ksi valittua jäsentä.
Yhdysvaltain kongressiin P.-D. lähettää 2
senaattoria ja 3 edustajaa. — Pääkaupunki Bismarck
(5.443 as. 1910) Missouri’n varrella. —
Historiasta ks. Dakota. E. E. K.
Pohjoiset napamaat ks. Napamaat.
Pohjoiset Sporadit. Kreikalle kuuluva
saariryhmä Aigeian-meressä. Euboian saaren
koillispuolella, kaikkiaan 77 saarta. Suurimmat
Skia-thos, Skopelos. Halonesos, Skyros; P. S. ovat
liuskeesta ja marmorista syntyneitä kalliosaaria.
Asukkaat taitavia merenkulkijoita, aikoinaan
merirosvoja. Harjoittavat myös laivanrakennusta.
Pohjois-Hollannin kanava (holl. Voord
Hol-landsch kanal) kulkee Amsterdamista pohjoiseen.
Pchjois-Hollannin maakunnan halki Helderin
kohdalle; 78 km. 6-7 m syvä. Kaivettiin 1S19-25.
Pohjois-Hollanti (holl. yoordholland),
provinssi Alankomaissa. Zuiderseen ja Pohjanmeren
välissä oleva niemi; 2.798 km’, 1.156,162 as. (arv.
1912. 414 km3:llä). joista n. 28%
roomal.-katoli-sia. Maa on suureksi osaksi merenpinnan
alapuolella. erittäin viljavaa. Pääelinkeinona
harjoitetaan karjanhoitoa. — Pääkaupunki Haarlem.
— Historiasta ks. Alankomaat.
Pohjois-italialainen tiilityyli ks.
Tiili-tyyli.
Pohjois-Jäämeri ks. Pohjoinen
jäämeri.
Pohjois-Karjalan maanviljelysseura
perustettiin 1887. mutta alkoi varsinaisen
toimintansa vasta 1889. Sen toimisto on Joensuussa
ja sen alueeseen kuuluu Kuopion läänin Kariala
eli Ilomantsin. Liperin ja Pielisjärven
kihlakunnat. lukuunottamatta Kaavin ja Rautavaaran
kuntia, jotka kuuluvat Kuopion läänin
maanviljelysseuraan. Paikallisia jäsen- 1.
maalaisseuroja oli 1913 piirin 17 kunnassa 79 ja näistä
70 tietoja antaneessa seurassa jäseniä yhteensä
2.427. V- B-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
