Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pohjoismaiset kielet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
7-m
Pohjoismaiset kielet—Pohjois-territori
750
läntiin oli saapunut ven. joukko; mutta siitä ei
kuitenkaan tullut mitään, tsaari kun rupesi
epäilemään liittolaisiaan. Kaarle XII oli tullut
Etelä-Ruotsiin (1715), josta hän 1716 teki sotaretken
Sorjaa vastaan. Samaan aikaan hän yhdessä
ministerinsä Görtzin kanssa oli laajoissa
diplomaattisissa keskusteluissa m. m. Englannista
karkoi-tettujen Stuartien ja Espanjan ministerin
Albe-ronin kanssa: Venäjän kanssa aloitettiin
myöskin rauhanneuvotteluja Ahvenanmaalla 1718 (ks.
Ahvenanmaan kongressi), joista ei
kuitenkaan syntynyt tulosta Kaarlen
itsepintaisuuden tähden. Sillä välin Kaarle oli varustanut
uuden armeian ja hyökkäsi Etelä-Xorjaan
samaan aikaan kuin Kaarle Armfelt vei Suomen
armeian tunturien poikki Trondhjemia vastaan;
mutta kun kuningas kaatui Fredriksteniä
piirit-täessiiän (marrask. 30 p. 1718), rupesi uusi
hallitus heti rauhanneuvotteluihin. Tukholmassa
tehtiin rauha Hannoverin kanssa (marrask. 9 p.
1719), jossa viimemainittu sai Bremenin ja
Ver-denin antamalla korvaukseksi 1 milj. riksiä, ja
Preussin kanssa (tammik. 20 p. 1720), joka sai
Peenen eteläpuolella olevan Pommerin sekä
Use-domin ja Wollinin saaret suorittamalla 2 milj.
riksiä. Tanskan kanssa tehtiin rauha
Frederiks-horgissa (heinäk. 3 p. 1720), jossa Ruotsi luopui
Holstein-Gottorpin liitosta sekä tullivapaudesta
Juutinraumassa ja maksoi 600,000 riksiä. Ruotsi
koetti Englannin välityksellä saada edullisen
rauhan Venäjän kanssa, mutta se ei onnistunut, ja
kun tsaarin kaleerilaivat ryöstelivät Ruotsin
rannikoita 1719, 1720 ja 1721. täytyi sen suostua
Venäjän vaatimuksiin; rauha tehtiin
Uudessakaupungissa (elok. 30 p. 1721); Ruotsi luovutti
Viron-, Liivin- ja Inkerinmaan sekä kaakkoisosan
Suomea, jonka kautta myöskin Viipurin,
Sortavalan ja Käkisalmen kaupungit joutuivat
Venä-iälle; korvaukseksi Venäjä antoi 2 milj. riksiä.
P. s. teki lopun Ruotsin suurvalta-asemasta, ia
Venäjä alkoi kohota pohjoismaiden tärkeimmäksi
valtioksi. Suomen kansallinen asema heikontui,
se kun joutui jaetuksi kahden valtion kesken.
Heikontavasti tämä sota niinikään vaikutti
Puolaan. jossa Venäjä voitti yhä enemmän jalansijaa;
Preussi taas varttui Pohjois-Saksassa sen
johdosta. että se sai Oder-virran suun ja Stettinin
kaupungin. -— [C. Hallendorff, ..Bidrag tili det
stora nordiska krigets förhistoria": H. Hjärne.
..Karl XII": Sehirren, „Zur Geseliichte des
nor-dischen Krieges": K. Sarauw. .,Die FeldzügeKarl
XII"; Tanskan vliesikunnan julkaisu ..Bidrag
til den stora nordiska krigs historia"; A. Stille.
..Carl XII:s fälttågsplaner 1707-09": sama,
,.Kri-get i Skåne 1709-10"; Droysen. ..Geschichte der
preussisehen Politik" IV: B. G. Lundberg,
..Sverige och Preussen 1709-15": S. Schartau.
..Sverige och Hannover 1709-15"; Fr. Hjelmquist,
.Kriget i Finland och Ingermanland 1707 och
1708"; H. E. Uddgren, „Kriget i Finland 1713"
ja ..Kriget i Finland 1714"; A. Myslaevskij, „Petr
Velikij. voina v Finlandij 1712-14"; E. Holm.
..Studier til den Store nordiske krigs historie";
Wahl, ..Felttogene 1716 og 1718": H. Wrangel,
■ Kriget i östersjön 1719-21": ..Karclinska
för-bundets ärsbok".] K. O. L.
Pohjoismaiset kielet ks.
Skandinaavi-laiset kielet.
Pohjoismaiset kisat, ainoastaan kesäurheiluja
käsittävien Olympialaisten kisojen vastineeksi
aiotut suuret Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen
väliset talviurheilukilpailut, joihin sitäpaitsi
kuuluu myöskin uinti. — Ensimäiset P. k. pidettiin
1901 Tukholmassa ja aiottiin niitä senjälkeen
viettää joka toinen vuosi vuoroin Tukholmassa,
vuoroin Kristiaaniässa, missä toiset P. k. 1903
vietettiinkin. Mutta kun Ruotsin ja Norjan liitto
rikkoutui, jäi kisojen toimeenpano yksinomaan
ruotsalaisille, jotka v:sta 1905 lähtien joka
neljäs vuosi järjestävät ne pääkaupunkiinsa. —
Suomalaisten osanotto P:iin k:ihin on aina ollut
suuri ja — erittäinkin hiihto- ja
luistinkilpai-luissa -— menestyksellinen. Kl. V. S.
Pohjoisnapa ks. Napa ja N a p a m a a t.
Pohjoisnapamatkat ks. N a p a m a a t.
Pohjois-Nigeria ks. Nigeria.
Polijoisrivi ks. Suursaari.
Pohjois-Saksan liitto (saks. Norddeutscher
Bund), v. 1866 Preussin ja Itävallan välillä
käydyn sodan jälkeen Preussin johdolla muodostettu,
Mainin pohjoispuolella olevan
kahdenkymmenenkahden Pohjois-Saksan valtion liitto; sen
käsittämä alue oli 415,150 km2, asukasluku lähes 30
milj. Liiton hallitusmuoto hyväksyttiin 1867. P. I.
oli pikemmin liittovaltio kuin valtioliitto.
Lakiasäätävä valta oli valtiopäivillä ja liittoneuvostolla,
jonka muodostivat liiton valtioiden hallitusten
edustajat. Liiton esimiehenä oli Preussin
kuningas, joka edusti sitä ulospäin, kutsui koolle
liittoneuvoston ja valtiopäivät, j. n. e.; hän oli myös
liiton sotajoukon ylipäällikkö. Hänen ainoana
perustuslainisesti vastuunalaisena
neuvonantajanaan oli liittokansleri. Kun Etelä-Saksan vallat
vv. 1870-71 sodan johdosta olivat yhtyneet P. 1 :oon,
syntyi nykyinen Saksan valtakunta,
jonka valtiosääntö on pääasiassa samanlainen kuin
P. l:n. [Binding, „Die Griindung des
Norddeut-I schen Bundes", Hiersemenzel, „Die Verfassung
des Norddeutschen Bundes".] J. F.
Pohjois-Suomen karja ks. Lehmä (palsta
737).
Pohjois-Suomen laamannikunta perustettiin
1435, jolloin Suomi jaettiin kahteen
laamanni-kuntaan, ja käsitti Aurajoen pohjoispuolella
olevan osan Varsinais-Suomea. Ahvenanmaan.
Satakunnan ja Pohjanmaan. Se lakkasi 1775, kun
Kustaa III jakoi maan viiteen laamannikuntaan.
K. G.
Pohjois-territori (engl. The Northern territory
of Australia), Austraalian liittovaltiolle kuuluva
alue keskellä Austraalian pohjoisosaa, ulottuu
Ti-mor-merestä, Alfura-merestä ja
Karpentaarian-lahdesta 26° :lle et. lev., idässä raja kulkee
pitkin 138° it. pit., lännessä pitkin 129° it. pit.;
1,356,130 km2. 1.931 valkoihoista. 1,544 kiinalaista
y. m. s. sekä n. 30.000 alkuasukasta (1912). —
P.-t:n rannikolla on useita isoja saaria (Bathurst,
Melville, Groote Eylandt y. m.) sekä paljon
hyvä-satamaisia lahtia (Limmen-, Melville-, Port
Darwin-, Anson- ja Queen’s channel-lahdet).
Karpen-taarian-lahden ja Timor-meren välillä oleva
suun-aaton niemimaa on nimeltään Arnhem-land; sen
takana oleva sisämaa on Alexandra-land.
Ranta-seudut ovat saderikkaita, rehevää aarniometsää
tapaa varsinkin jokien varsilla, sisämaahan
mentäessä maa muuttuu taffelimaaksi (etelässä 520 m
yi. merenp.), joka enimmäkseen on aroluontoista,
mutta josta laajat alueet etelässä ja lännessä ovat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
