Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pohjoismaiset kielet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
751
Pohjois-Vaasan läänin maanviljelysseura—Pohto
752
silkkaa erämaata. Etelässä on muutamia
mataloita vuorijonoja iMae Donnell runge) ja suola
järviä ■ suuri Amadeus-järvi). Ilmanala yleensä
terveellistä. Joet ovat varsinkin pohjoisessa
paljon vesirikkaampia kuin muualla Austroaliassa
(suurempia jokia: Victoria, Daly, Roper). —
Pääelinkeinoni 011 mainiosti menestyvä karjanhoito:
1912 oli 406.000 nautaa, 18.400* hevosta. 76.000
lammasta, 1,500 siknu. Vähemmän kehittynyt
maanvil elys tuottaa sokeria, puuvillaa, kahvia.
Vuoritvö ota etupäässä kiinalaiset harjoittavat)
antaa tinaa, kultaa, vaskea y. m. (arvoltaan l.i
milj. mk. 1912). Kauppa kiiy pääpaikan
Pal-merstonin Port Darwinin rannalla) kautta;
sieltä myös alkaa alueen ainoa rautatie, joka
toistaiseksi päättyy Pine Creekille (234 km),
mutta tulee piakkoin jatkettavaksi
etelärannikolle. Ulkomaankauppa 1913: vienti
(vuorityön-ja karjatalouden tuotteita) arvoltaan l.j milj.,
tuonti 0.» milj mk. — Hallinnollisesti P.-t. on
v -ta 1911. jolloin Etelli-Austraalia sen
lopullisesti luovutti Austranlian liittovaltiolle (ehtoina
osanotto Etelä-Austraalian valtiovelkaan ja
man-nerradun pikainen rakentaminen), välittömästi
Austranlian kenraalikuvernöörin alainen. — P.-t :n
tuiot itiliv. 1911-121 l.i milj., menot 3,s milj. mk.,
valtiovelka 86.» milj. mk. — Historia.
Ensi-mäiset epäonnistuneet siirtolayritykset tehtiin
1820- ja 1830-luvuilla: 1863 alue toistaiseksi
joutui Etelä-Austraalialle, joka sitä rupesi
asuttamaan. E. E. K.
Pohjois-Vaasan läänin maanviljelysseura
ks. K e s k i-P o h j a n m a a n
maanviljelysseura.
Pohjola. palovakuutusyhtiö, ks. Pai o-
vakuutus.
Pohjola, suom. myt., kansanrunoissa esiintyvä
paikallisnimi. varsinaisesti sama kuin Pohja s. o.
pohjoinen ilmansuunta käsitettynä paikaksi, joka
on pimeän, kylmän kotina ja jonne pahaa (kipuja
j. n. e.i manataan. P. vastaa näin ollen
helvettiä, joka keskiaikuisen käsityksen mukaan oli
pohjoisnavan tienoilla; niinpä sknndinaavilaisessa
Bulder tarussa kerrotaan Helin tien menevän
pohjoiseen ja alaspäin. Muutamassa ruotsalaisessa
loitsurunossa esiintyy (Kaarle Krohnin
tiedon-onnen mukaan) Pohjolaa vastaava Korrhem.
Pohjolan emäntä (myös Pohjan emäntä,
akka. eukko), lisäniminä ,.portto", „villi vaimo",
„villikerta". „raivokerta", ..raivopyörä",
„pyörä-raivo", esiintyy usein loitsu- vieläpä myös
eepil-lisi–ä runoissa; sammon ryöstön toisinnoissa
usen-ti kerrotaan, miten P:n emäntä,
saavuttaakseen sammon ryöstäjät, tekee vastat siiviksensil
ja niillä lentää. P:n emäntä on epäilemättä
yhteydessä niiden Etelä- ja Keski-Euroopan
kuvittelujen kanssa, jotka pakanallisista
mielikuvitel-mista lähteneinä ovat keräytyneet
legendnnomai–en Herodiaan (ks. t.) ympärille.
Sukurut-»ainen pyhän miehen surmnuttaju Herodias
esiintyy näiden kuvittelujen mukaan ..pimeänä
emäntänä", yöttärien emäntänä ja kuningntturenn,
yön haltiana, hän liikkuu ratsastaen tai
pyörivänä tuulinpilänä ilmassa, jonne Johannes
Kastajan puhaltava pää hänet ajaa (vrt. P:n emännän
lisänimeä ..raivopyörä"; ilmassa ratsastamiseen
nähden vrt. ]’:n emännän vastalla lentämistä
uskoon noitien luudalla-ratsastamisesta) ; Herodias
luetaan edelleen ..villien vaimojen" joukkoon (vrt.
P:n emännän lisänimeft »villi vaimo",
..villi-kerta"). Suoranaisen todistuksen siitä, että l*:n
emäntä 011 saanut osakseen Herodiaan piirteitä,
on seuraava legenda, josta selviä jälkiä esiintyy
suom. loitsuissa: portto Pohjolan emäntä
synnyttää (,.pyhiin virran pyörtehessä" s. o. Jordanissa)
useita lapsia (useimpien kertomusten mukaan 9
poikaa), hiin etsii niille knstnjntn, mutta
Johannes. Jumalan pappi (= Johannes Kastaja)
kieltäytyy pahoja sikiöitä kastamasta, koska hiin oli
kastanut itse Kristuksen; silloin iiiti itse ristii
lapsensa ja antaa niille erinäisten tnutien nimet
(ähky, riisi, luuvalo, pistos j. n. e.), jn lapset,
joista tiiten tulee tnutien henkiä,
syöksyvät veteen. Tiimä on, niinkuin selvästi niikyy, ’
legenda sukurutsaisesta llerodinasta (senvuoksi
P:n emäntääkin sanotaan ..portoksi"). — P:n
emännällä on loitsuissa usein nimenä Louhi;
tämä on kuitenkin alkujaan kokonaan toinen
henkilö, joka ainoastaan senvuoksi, että Louhikin
synnytti tuhon tuottavia sikiöitä (ks. Louhi),
on sekaantunut tauteja synnyttävään P:n
emäntään. Painetun Kalevalan P:n emäntä perustuu
Viennn Karjalan toisintoihin, joiden muknnn
Sampo taottiin P:n emännälle. [E. N. Setälä,
Finn.-ugr. Eorschungen XII, sivv. 236-250.]
E. N. S.
Pohjolan emäntä ks. Pohjola.
Pohjolan Gibraltar, nimitys, jota joskus on
käytetty Viaporista.
Pohjukaissuoll ks.
Ruuansulatuskanava.
Pohjuskehrä, kasvit., ks. Kukkapohj u s.
Pohkio = pohje, ks. J o 1 k a.
Pohkion kouristus, pohjeliliasten kovia kipuja
synnyttävä kouristuksentapainen supistus, joka
tapailee öisin tavallisesti näitten lihasten
jouduttua rasitukselle, tahi niihin johtavien hermojen
joutuessa jollekin puristumiselle t. painolle
alttiiksi esim. epämuknvasti nukuttaessa, j. n. e.
Säären nopea ojentaminen ja jalkaterän
tarmokas taivuttaminen eteen ja ylöspäin snnttna
enimmäkseen alkavan kouristuksen heti taukoamaan.
m. o n.
Pohl fpölj. 1. Karl Ferdinand P. (1819-
87), snks. musiikkikiriailiin. Pääteos: Hnydnin
elämäkerta (T-II. 1875, 1882). Toimi Wienissä
urkurina (1849-55) ja
musiikkikirjnstonhoita-jana (v :sta 1866). — 2. Richard P. (1826-96),
snks. musiikkikirjailija, runoilija ja säveltäjä.
Lisztin ystävä. Julkaisi etenkin Berliozia,
Wag-neria ja Lisztiä koskevia teoksia. Sävelsi
lauluja y. m. I. K.
Pohmelo ks. Kohmelo.
Pohon-Upas = U p a s-a n t j a r ks.
Nuolimyrkky.
Pohto, Matti (1817-57). kirjninystävä ja
-ko-koilija. talollisenpoika Ylistarosta Polijanmaulta.
Nuoruudessaan hän kuljeskeli kerjuulla ympäri
maata ja kaupitteli kirjoja, joutui useamman
kerran kiinni irtolaisuudesta ja lähetettiin
kotiseudulleen. mutta kun hänen nuhteeton käytöksensä
ja viattomat hankkeensa tulivat tunnetuiksi, sai
hän esteettömäsii liikkua ja kaupitella kirjojaan,
niinessä oli herännyt niin palava rakkaus
kirjoihin, ettil niiden kokonminen tuli hänen
clä-mäntyökseen. Hiin nitoi myös kirjoja, jn pyysi
usein palkakseen rahan asemesta vanhoja kirjoja,
jotka hiin löysi jostakin pirtin nurkasta, mutta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>