- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
757-758

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Point de Galle ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

757

Point de Gallé—Pöl

758

Point de Gallé [puä dj ga’lj (myös Gälle,
ennen Punto Gallo), kaupunki Ceylonin
lounaisrannalla; 40.286 as. (1911). Euroopp. ja
alkuasukas-kaupunginosa, laaja sitadelli. P. d. G. oli ennen
tärkeii kauppakaupunki ja kivihiiliasema, mutta
Suezin kanavan avaamisen ja Colombon sataman
aallonmurtajan rakentamisen jälkeen kauppa ja
liikenne ovat siirtyneet viimem. kaupunkiin. Vielä
viedään jonkun verran kockosöljyä ja -kuituja,
grafiittia, teetä v. m. — Portugalilaiset tekivät
P. d. G:n kauppapaikakseen 1518 ja linnoittivat
sen.

Pointe [puH’t] (ransk.), kärki (esim.
sukkeluuden).

Pointillismi [puätijismi] ks.
Impressionismi.

Pointteri ks. Koira, palsta 1155.

Poissaolosakko. Yleisiin
kansalaisvelvollisuuksiin kuuluu myös todistusvelvollisuus, jonka
laiminlyömisestä ilman laillista estettä haastettu
todistaja saa sakkoa alioikeudessa kolme
taalaria eli 5 markkaa 76 penniä, hovioikeudessa viisi
taalaria eli 9 markkaa 60 penniä
(Oikeudenkäymiskaaren 17:3 ja 32:1). Langettaessaan
todistajan sakkoon oikeus panee uuden määräpäivän ja
uhkasakon. El. K.

Poisson [puasö’], Siméon Denis
(1781-1840), ransk. matemaatikko, fyysikko ja
tähtitieteilijä; 1802-15 matematiikan ja mekaniikan
professorina Pariisin école polytechniquessä ja
senjälkeen kuolemaansa saakka saman oppilaitoksen
tutkija. Sen ohessa hän oli faculté des sciences’in
professorina (1809) sekä bureau des Iongitudes’in
professorina (1808) ja opetustoimen neuvoston
jäsen (1820). V. 1837 hän tuli Ranskan
paariksi. P:n puhtaasti matemaattiset julkaisut
käsittävät määrättyjä integraaleja ja Fourier’n
sarjoja. Tärkeimmät ovat hänen mekaniikan ja
matemaattisen fysiikan eri aloilla tekemät
tutkimuksensa kuten kimmoisuudesta, nesteiden
ko-hesionin suuruudesta, Mariotten laista, ohuiden
levyjen väreistä, sähkön leviämisestä johtajien
pinnalla j. n. e. Ansiokkaat ovat myös P:n
tutkimukset kiertotähdistön järkkymättömyydestä.
Teoksia: ..Traité de méeanique" (1811. 2:nen
pain. 1835-36); ..Théorie mathématique de la
chaleur" (1835). U. 8:n.

Poisto, kirjanp., kuluvien pääomien
(rakennusten, koneiden j. n. e.) kirja-arvon vähennys;
jonkun tilin debet-puolen vähennys; myöskin
kirjoihin väärin viedyn erän oikaisu.

Poitiers fpuatjë’], kaupunki Länsi-Ranskassa,
Viennen departementin ja ent. Poitou’n
maakunnan pääkaupunki, Vienne-jokeen laskevan Clain’in
varrella, ratojen risteyksessä; 41,242 as. (1911).
— Kadut kaidat, paljon vanhoja rakennuksia;
huomattavia: tuomiokirkko (1162-1379),
Notre-Dame-kirkko, St. Jean-kirkko (rak. 300-luvulla
baptisterioksi; Ranskan vanhimpia kirkkoja),
oi-keuspalatsi (1100-1400-luvuilta), uusi
prefektuuri-palatsi, uusi raatihuone: roomal.-aikaisen
amfiteatterin ja kylpylän jätteet, dolmen
(Pierre-Le-vée) kaupungin ulkopuolella. — Oikeust.,
mate-maattis-luonnont. ja hist.-kielit. tiedekunnat,
lää-ket. koulu, vapaa jumaluusopillinen tiedekunta,
muutamia seminaareja, lähetyssaarnaaja-opisto,
kirjasto, museo, kasvit, puutarha; arkeologinen
seura, piispanistuin. — Harjoitetaan sekalaista
teollisuutta ja viini- sekä siemenkauppaa. -— P..

vanhan ajan Limonium, oli gallialaisten
piktaa-vien pääkaupunki. P:n lähellä Klodvig 507 voitti
ja surmasi länsigoottien kuninkaan Alarikin,
Kaarle Martell 732 voitti arabialaiset sekä Musta
Prinssi 1356 Ranskan kuninkaan Juhanan, ottaen
vangiksi sekä hänet että hänen poikansa Filipin.
P:n edikti 1577 lopetti kuudennen hugenottisodan
antaen hugenoteille laajoja myönnvtyksiä.

(E. E. K.)

Poitiers [puatjC], Wilhelm IX, kreivi,
vanhin tunnettu trubaduuri, voimakas, henkevä,
joskin kevytmielinen ruhtinas, joka hallitsi
1087-1127 ja otti osaa onnettomaan ristiretkeen 1101.
Kotiinpalattuaan hän iloisissa seuroissa lapioi
tämän retken seikkailuista. Hänen runoistaan on
vain 11 tallella. Ne ovat kevyitä ja miellyttäviä,
muodoltaan kansanomaisen yksinkertaisia.

77. Kr-n.

Poitou [puatü’], ent. provinssi
Lounais-Rans-kassa, pääkaup. Poitiers. Vanhalla ajalla
maassa asuivat piktavit 1. piktonit; room.
valloituksen jälkeen se yhdistettiin Aqvitania
se-cunda nimiseen provinssiin. 400-luvulla maa
joutui länsigooteille ja heiltä 507 frankeille. V.
778 Kaarle Suuri teki P:sta kreivikunnan; 908
se tuli herttuakunnaksi. V. 1152 P. joutui
Englannille, kun Akvitanian perijätär Eleonora
meni naimisiin Henrik Plantagenet^ kanssa.
Filip II August valloitti sen takaisin 1205, ja
1259 se nimenomaan luovutettiin Ranskalle.
Bre-tignyn rauhassa 1360 englantilaiset taas saivat
P:n. mutta Kaarle V riisti sen heiltä jälleen
1369. Sittemmin P. yhdistettiin Ranskan
kruunun alueisiin. G. R.

Poitsila, maatila Vehkalahden pitäjässä
Haminan kaupungista n. 1 km länteen, käsittää nyk.
2 tilaa, l.o» ha, 1,343,49 ha. Tila kuului jo
15*00-luvulla Poitz-suvulle, joka oli Vehkalahden kuulua
knaapiaatelia. Viime vuosis :11a se oli
Bruun-su-vulla (v:een 1S87), sitten kauppaneuvoksilla
Aladin (isällä ja pojalla) v:een 1913. Nyk. (1914)
se on rakennusmestari A. E. Bjurströmin
hallussa. Päärakennus on vanhaa viipurinlääniläistii
herraskartanotyyliä. A. Es.

Pojama (väännös nimestä Pohjanmaa) ks.
Pohjanmaa.

Pojo ks. P o h j a.

Pojogård ks. Pohjankartano.

Pojoviken [püju-J ks. Pohjanlahti 2.

Pojukangas (boy), flanellintapainen, yleensä
paksulankainen ja harvakudoksinen villakangas.

E. J. S.

Pokaali (lat. pöculum), juomamalja, pikari.

Poker [poukaj, korteilla pelattava amer.
uhkapeli.

Pokholtsi 1. puukenholtsi. Guajacum
of-ficinalea ja G. sanclumin puuta, jota kovuutensa
takia käytetään laivanrakennuksessa y. m.; on
myös, varsinkin ennen käytetty rohdoksena.
Tulee kauppaan etupäässä Länsi-Intiasta. Puu on
hyvin raskasta (ominaispaino l.s), tiheää, kovaa,
hartsirikasta, halkeaa vaivoin ja säännöttömästi.
Ydinpuu, jota käytetään, on ruskeanvilireää;
keltaista pintapuuta on vain ohuelti, vrt. G u a j
a-cumofficinale. K. L.

Pokosta ks. P o g o s t a.

Pokuleerata (ks. Pokaali), kallistella
laseja. kilistellä.

Pöl, Wincenty (1807-72), puol. runoilija.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:14 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0413.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free