Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Polttopallo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
789
Polttopallo—Polveni umpion nyrjähtäminen
790
tiili (allaolevaa meuoventtiiliil ei niiy), 1
ilma-putki, M polttokaasujen menoputki: S on
säätäjä. — Kuva 8 on kaksitahtinen pystymoottori:
siinä nähdään ilmaventtiilillä varustettu suljettu
kampikammio, josta puristettu ilma männän
ollessa alipäiissii pääsee virtaamaan silinteriin
huuhtoen sen puhtaaksi polttojätteistä; männän
yläpäässä on harja joka ohjaa ilmavirran ylöspäin
joten ilma todella huuhtoo silinterin eikä pääse
virtaamaan suoraan menoaukkoon. Moottorin
oikealla puolella näkyvä säiliö on
äänentukahdut-taja. Kuvassa 9 esitetään makaava
kaksitahti-moottori, jossa huuhdeilman puristamiseen on
käytetty differentsiaalisilinteriä; männän
liikkuessa vasemmasta päiiasennostaan oikeaan
imeytyy ilma venttiilistä V tilaan A, josta se,
männän liikkuessa takaisin, puristetaan venttiilin V
kautta tilaan B\ männän lähetessä oikeaa
päiite-asentoaan se pääsee tästä tilasta silinteriin.
Molemmissa näissä moottoreissa on
silinterikan-nessa väljennys, n. s. sytytyspallo, jonka sisään
petroli ruiskutetaan ja, kun pallo on käynnin
aikana hehkuva, siellä sekä kausuttuu että syttyy.
Jos petroli kaasutetaan karboraattorissa kuten
bentsiini, tarvitaan erityinen sytytyslaite, mikä
sytyttää kaasuseoksen silinterissä, ja käytetään
silloin melkein yksinomaan sähkösytytystä.
Tasaisen pyörimisen aikaansaamista varten
tarvitaan paitsi huimapyörää vielä polttoaineen
säätölaite. Tässä suhteessa voidaan käyttää kolmea
periaatteellisesti erilaista menettelytapaa. Voidaan
käyttää sellaista sovitusta, jossa
polttoainevent-tiili pysyy kiinni, kun moottorin nopeus pyrkii
kasvamaan, joten silinteriin tulee ainoastaan
ilmaa, mikä puristuu ja taasen paisuu, sekä
sellaista, että silinteriin lasketaan aina sama
ilmamäärä kullakin iskulla mutta polttoainetta eri
paljon (kvaliteetti- 1. laatusäätö), ja vihdoin
voidaan laskea silinteriin aina samanlaatuista
kaasu-seosta, mutta eri määrin (kvantiteetti- 1.
määrä-säätö). Ensimäinen on
yksinkertaisin, ja sitä
käytetään etenkin
pienissä petrolimoottoreissa,
mutta kiivnti ei tule niin
tasaiseksi kuin kahta viimeksimainittua
käytettäessä,
P:n vaikutusmäärästä voidaan sanoa, tasaisia
lukuja käyttäen, että parhaimmissa p:issa ’/i
polttoaineen koko lämpökyvystä muuttuu
hyödylliseksi työksi, menee hukkaan jäähdytysveden
kautta, ja ’/3 menokaasujen kautta. Tämä
vaikutus-aste, Vü. ou n- 2 kertaa niin iso kuin parhaimpien
höyrykoneiden kokouaisvaikutusaste, kun
höyrykattilakin otetaan lukuun. E. S-a.
Polttopallo, palloleikki, jota varten erotetaan
suuruudeltaan tilasta ja osanottajien
juoksu-kyvystä riippuva neliönmuotoinen ala, jonka
kulmapisteet merkitään joillakin näkyvillä
esineillä. Yhden sivun keskipisteessä olevan
ympyrän kohdalta A puolueen mies lyö B puolueen
miehen heittämää palloa, jonka jälkeen hän
koettaa kiertää neliötä niin pitkälle kuin ehtii
ennenkuin B ennättää heittää puoluelaisiltaan
uudestaan saamansa pallon ympyrään. Jos A rlainen
sattuu tällöin olemaan irti neliön
kulmamer-kistä, saavat B:läiset ..pisteen". Samoin
jokaisesta saadusta ..kopista". Päästyä johonkin
ennakolta sovittuun pistemäärään, tai lyöjien
loputtua kesken vaihdetaan osat. Kl. U. S.
Polttopeili, metallista valmistettu kovero peili,
jolla auringon valoa kootaan peilin
polttopisteeseen (sekä sen ympäristöön) niin suuren
kuumuuden aikaansaamiseksi, että voidaan palavia
aineita sytyttää. Jo vanhalla ajalla Euklides
ja Arkliimedes kirjoittivat tällaisista peileistä.
V. S:n.
Polttopiirustus ja polttomaalaus,
polttamalla puulle y. m. piirtäminen ontolla
platina-kynällä. jonka läpi kautsupallolla painetaan
bentsiinihöyryä ja jonka polttokykyä saattaa
tarpeen mukaan ohjata. P:lla koristetaan
huonekalujen täytepintoja, puurasioita, y. m. s. joko
yksivärisesti tai värityksen yhteydessä. Helposti
opittuna amatööritaiteena se oli meilläkin yhteen
aikaan muodissa. XJ-o N.
Polttopinta 1. katakaustinen pinta
ks. Kuvastin.
Polttopiste ks. Kuvastin ja Linssi.
Polttopuu ks. Polttoaineet.
Polttoturve ks. Turveteollisuus.
Polttoviiva 1. katakaustinen viiva
ks. Kuvastin.
Polttoviljelys ks. Kaskiviljelys, Suo
viljelys, K y t ö v i 1 j e I y s.
Polttoväli ks. Kuvastin ja Linssi.
Polttovärit ks. Enkaustiikka.
Polus, Thomas (1634-1708), ruots.
valtiomies, Kaarle XII:n opettaja, palveli ruots.
lähetystöissä Englannissa ja Alankomaissa, aateloitiin
1673, nautti Kaarle XI :n suurta luottamusta,
tuli valtiosihteeriksi 1693 ja määrättiin
kruununprinssin opettajaksi, saavuttaen tämänkin suosion
ja hoitaen valtakunnan tärkeimpiä asioita;
korotettiin vapaaherraksi ja kreiviksi. K. G.
Poluska /-«’-/ (ven.), ven. vaihtoraha, =’/i
kopeekkaa.
Polvenlumpio ks. Jalka ja Luusto
(kuva-taulu).
Polvenlumpion nyrjähtyminen, eläinl.,
tapahtuu hevosilla ja naudoilla usein. Etenkin
veltoilla ja heikoilla eläimillä joutuu polvenlumpio
potkaistessa, nilkahtaessa, äkkiä pystyyn
noustessa j. n. e. helposti paikoiltaan, mikä huomataan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
