Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pommerin sota ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
813
saarineen. — P:n piiäjoki 011 Oder; pienempiä
jokia on paljon, niistä vain muutamat Etu-P :ssa
aluksilla kuljettavat. P. on järvirikasta; järviä
on rannikolla (Leba-, Gardesche-, Jamundscher
See y. m.) ja sisämaassa maanselällii. — Ilmasto
lauhkein Rügenillä, mantereisin Taka-P:ssa. —
Taloudellinen kehitys ei ole yhtä pitkällä kuin
Länsi-Saksassa. Pääelinkeino on maanviljelys;
peltoa ja puutarhaa oli 1000 55.1%, niittyä ja
laidunmaata 16,5%, metsikköjä 20.t% pinta-alasta.
Suurtilalliset omistavat maan. Pääviljalajit ovat
ruis (sato 773,200 ton. 1912), vehnä (136.800
ton., viljellään etupäässä hedelmällisemmässä
Etu-P :ssa. josta sitä riittää vietäväksi), kaura
(651,300 ton.), ohra (127,100 ton.); perunansato
2,887,700 ton. Lisäksi viljellään pellavaa,
sokerijuurikasta ja tupakkaa. — V. 1912 oli
nautakarjaa 831,200, hevosia 242.000, lampaita ja
vuohia 893,100. sikoja 1.178.000, siipikarjaa
(Taka-P:n tunnetut hanhet) 3,273,200 kpl. Kalastus
melkoinen. — Teollisuus on keskittynyt
Stetti-niin, jossa se on sangen suurenmoinen.
Sikäläinen kauppa vilkasta. — Rautateitä 2,346 km,
lisäksi kapearaiteisia ja raitioteitä 1.670 km
(1913). — Kauppalaivastoon kuului 1913 91,756
rek.-ton. netto. —- Hallinnollisesti P. jaetaan
Stettin. Koslin ja Stralsund nimisiin
hallitus-alueisiin. Pääkaupunki Stettin. — Saksan
valtiopäiville P. lähettää 14. Preussin
edustaja-kamariin 26 jäsentä. — Vaakuna; punainen
aarnikotka hopeisella pohjalla. E. E. K.
Nyk. P:ssa asui alkuaan germaanilaisia
(van-daaleihin kuuluvia) rugilaisia ja turcilingejä;
kun nämä kansainvaellusten aikana lähtivät
maasta, ottivat sen 5;nnen vuosis. lopulla
slaavilaiset haltuunsa. Etu-P :ssa asui viltsejä 1.
liutit-seja; Taka-P:ssa pommerilaisia (pomeraaneja ;
nimi esiintyy Kaarle Suuren aikoihin). Tämän
hallitsijan ei onnistunut, yhtä vähän kuin
saksilaisten kuningasten tai puolalaisten,
pysyväi-sesti valloittaa maata. Ensimäinen P:n
ruhtinas mainitaan n. 1100. Sittemmin P. jakaantuu
useaan herttuakuntaan, jotka aika ajoittain
yhdistetään, mutta taas eroavat toisistaan.
1100-luvun lopulla P. lopullisesti käännettiin
kristinuskoon. V. 1181 P:n länsiosa (Persante-jokea
myöten) joutui Saksan valtakunnan yhteyteen.
1200-luvun lopussa itäosa (Pomerellen) ; itäisin
osa siitä jaettiin kuitenkin 1300-luvun alussa
Saksan ritarikunnan ja Brandenburgin välillä.
Erääseen P:n herttuallisia sukuhaaroja kuului
Eerik, joka 1412-39 oli Tanskan. Ruotsin ja
Norjan kuninkaana; hän hallitsi 1447-59
Taka-P:ia. V. 1534 uskonpuhdistus tuotiin maahan;
P:n reformaattori oli J. Bugenhagen
(Pomera-nus). Brandenburg oli jo 1400-luvulta saakka
vaatinut P:n perintöoikeutta, ja tämä oikeus
sille tunnustettiin 1529. Lapsettoman herttua
Bo-gislav NlV:n (k. 1637). joka cli päässyt koko
P:u hallitsijaksi, täytyi kuitenkin
kolmikymmenvuotisessa sodassa tehdä Kustaa Aadolfin
kanssa sopimus, jonka mukaan maa hänen
kuoltuaan oli joutuva Ruotsille. Westfalenin
rauhanteossa 1648 Brandenburgin vaaliruhtinas
aikaisemman sopimuksen perusteella vaati koko
P:n, mutta hänen täytyi Ruotsin hyväksi
luopua Etu-P:sta ja Riigenistä sekä Taka-P:iin
kuuluvasta Stettinistä y. m. alueista.
Tukholman rauhassa 1720 Preussin kuningas Fredrik
814
Wilhelm I sai Stettinin. Usedomin, Wolliuin ja
osan Etu-P :ia Ruotsilta. N. s. P:n sodassa
1757-62 Ruotsi turhaan koetti voittaa takaisin
menetettyjä alueita. Napoleonin kukistuksen
jälkeen 1814 Ruotsin-P. vaihdettiin Norjaan, joka
saatiin Tanskalta; viimemainittu valtio jätti
sen Preussille saaden sijaan Lauenburgin
Hannoverilta. G. R.
Pornmerin sota ks. Ruotsi, historia.
Pommersches Haff 1. Stcttiner Haff
Saksassa, Itämeren rannikolla, on Oderin suujärvi,
jonka merestä erottavat Usedom ja Wollin
nimiset saaret; Peene, Swine ja Dievenow nimiset
salmet vievät P. 11 :sta mereen. Haffi on 52 km
pitkä idästä länteen, 15-22 km leveä, 800
km-lukuunottaen eteläänpäin, Stettiniin asti
ulottuvan kapean Papenxvasser nimisen lahden. —
P. H. ou matala, 7 m syvä laivaväylä kulkee
kuitenkin sen poikki. Rannikot alavia. — P. H:n
itäinen osa on Grosses Haff. läntinen Kleines Haff.
Pommi (kreik. bombos = kumeasti suriseva
ääni). 1. Räjähtävillä aineilla täytetty
rauta-kuula. — 2. ks. Vulkaaninen pommi.
Pommittajakuoriainen (Brachinus)
pienenlai-nen, enimmäkseen kivien alla elävä maakiitäjä,
joka puolustuksekseen voi korvaan kuuluvasti
„laukaista" takaruumiistaan panoksen pahalle
haisevaa sakeaa kaasua. Tavataan Keski- ja
Etelä-Euroopassa, ei meillä. U. S-s.
Pommitus ks. Linnoitussota.
Pommitykki on sileäpiippuinen, isoreikäinen
(23-28 cm) tykki, tavallisten tykkien ja
hau-bitsien välimuoto (pituus n. 10 kaliberiä).
Käytettiin 1820-luvulla sotalaivojen ja rantapatterien
asestuksena. M. v. B.
Pomologi (lat. pömum = hedelmä, ja logos =
oppi), hedelmiintuntija. tietopuolisesti perehtynyt
puutarhuri, jonka erikoisala on hedelmien
tunteminen. uusien viljelyslaatujen kasvattaminen tai
muu tietopuolista taitoa edellyttävä toiminta
he-delmänvil jelyksen alalla, vrt. P o m o 1 o g i a.
Suomen ensimäinen pomologi oli Aleksandra Smirnoff
(ks. t.). B. H.
Pomolog-ia (ks. Pomologi) 1.
hedelmä-oppi käsittää hedelmäpuiden ja marjapensaiden
kantalajien tutkimisen, uusien laatujen
kehittämisen ja kasvattamisen, niiden tunnusmerkkien
selvittelemisen ja määrittelemisen eri systeemien
mukaan. Viimemainitulla alalla ovat monet
pomo-logit (Lucas, Diel y. m.) paljon toimineet ja
laatineet osaksi laa|0jakin teoksia.
Viljelyslaatujen nimien määrääminen ja tutkiminen,
sa-maantapaan kuin kasvien tutkiminen ja
määrääminen eri systeemien mukaan laadittujen
kasvioiden avulla, ei ole johtanut toivottuun
tulokseen. sillä uusia laatuja ilmestyy lakkaamatta ja
vanhat häviävät, varmoja yhteisiä
tunnusmerkkejä on vaikea löytää ja lopuksi on mahdoton
laatia päteviä määritelmiä, sillä ominaisuuksien
kehittyminen riippuu osaksi ilmastosta, hoidosta,
maanlaadusta v. m. seikoista. P. nimitystä
käytetään laajemmassakin merkityksessä
tarkoittamaan tietopuolista hedelmänviljelystä yleensä.
[Aleksandra Smirnoff. ..Suomen pomologian
käsikirja" (1894), B. W. Heikel.
..Maanviljelyslialli-tuksen tiedonantoja" n :o LVI (1907), sama.
..Hedelmän- ja marjanviljelys" (1913).]
Pomona [pömö’-], roomal. puunhedelmien
jumalatar. Vertumnuksen puoliso, joka esitettiin
Pommerin sota—Pomona
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
