Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pompeji ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
817 Pompeji
820
Kuva X Forum.
joka oli 152 m pitkä ja 48 m leveä, oli
kauttaaltaan kauniiden, tuke vai n kivien peittämä,
kaik-kinai <-n ajoneuvoilla kulkeminen oli siellä
kielletty ja yleensäkin oli pidetty huolta siitä, että
puhtaus ju järjestys siellä vallitsi. Kaupungin
edustavimmat yleiset rakennukset olivat sijoitetut
tiiman paikan ympäri, ennen kaikkea jumalien
temppelit. Torin pohjoispäässä oli uhkea
Jupiterin temp|ieli. läntisellä sivulla Apollonin
temppeli sekä vastapäätä sitä muita pyhättöjä, m. m.
Vespasianuksen temppeli. Forumia ympäröivät
joka sivulta pylväskäytävät, jota paitsi pitkin
sivuja oli varattu sijaa keisarien ja huomattujen
kaupunkilaisten muistopatsaita varten.
Varsinainen kaupanteko oli siirretty pois tältä päätorilta
ja sitä varten varattu erityisiä kauppatoreja
Forumin läheisyydessä ja siitä sivullepäin
haarautuvissa osissa. Forumin eteläpäästä länteen
avautui laaja toriaukeama. johon oli sijoitettu
P:n suurenmoisin rakennus, korkea ju tilava
B.i-iliku. Niinikään oli Forumin koillissivulla eri
tori kauppahalleineen ja kalalammikkoineen
elintarpeita ja kalakauppaa varten, muita
samanlaatuisia paikkoja mainitsemattakaan, vrt. kuva
3, jcka esittää päätoria. Forumin.
Kuupungin toinen huomattava keskusta oli
piiii-torista jonkun matkaa kaakkoon antava n. s.
Forum triangularc, kolmikulmainen tori,
kau-puiigin etelälaidassa lähellä Sarnus-jokea. Tämä
paikka edusti nähtävästikin vanhinta asutusta;
siihen viittaa myöskin siellä tavattava vanha
kreik. temppeli, jota pidetään I’:n vanhimpana
rakennuksena. Täälläkin ympäröivät loria komeat
pylväskäytävät, yksi sivu kuitenkin oli vapaana
ja siitä avautui avara kaunis näköala yli
seudun. Aivan tämän torin kylkeen, sen itäiseen
laitaan liittyy rakennusryhmä, johonka kuuluvat
P:n kak-i teatteria, isompi ja pienempi.
Edellis..!! alku|terä ulettuu esi roomalaiseen aikaan,
mutta on vnsta myöhemmin, n. ajanlaskun
vaihteessa, täyteen kuntoon rakennettu. Kreik. tapaan
on «e kukkulan rinteelle sijoitettu, ju siihen 011
laskettu mahtuneen jopa 5.000:kin henkeä.
Tarpeen tullen se voitiin peittää telttakatolla.
Pienempään teatteriin, joka oli edellisen itäpuolella,
mahtui vain 1.500 henkeä, ja arvellaan sen olleen
etupäästä 1 irkotetun soittoesityksiä varten,
päättäen siitäkin, että sitä peitti puukntto.
Kokonaan erillään näistä, kaupungin kaakkoisessa
kolkat-.1. oli n m f i t e n 11 e r i, joku oli raken-
nettu niin suureksi, että siihen mahtui 20,000
katsojaa, ja tyydytti niin muodoin ei
ainoastaan P:n, vaan myöskin paikkakunnan muiden
pikkukaupunkien huvitteluhalun. Tämä teatteri
oli tarkoitettu miekkailu- ja eliiintaisteluja y. 111.
verisiä leikkejä ja huvituksia varten, jotka
myöskin provinssissa kuuluivat jokapäiväiseen leipään
samoinkuin pääkaupungissakin. Kuvaavaa
myöhemmän ajan oloille ja maulle 011 sekin, että
•idellämainittu iso teatteri sittemmin muutettiin
varsinaiseksi gladiaattorika särmiksi.
Erityistä huomiota ansaitsevat P:n
kylpy-taitokset (thermas). Tietenkään ne pienessä
maaseutukaupungissa eivät olleet yhtä
suurenmoisia kuin esim. pääkaupungissa, mutta joka
tapauksessa ne olivat P;ssa verrattain varhaisilta
ajoilta ja jotenkin hyvin säilyneet. Vanhin ja
parhaiten säilynyt 011 ti. s. S t a li i a 1 a i 11 e n
ky I pv lait os (therma? Stabianæ), vähän
matkaa edellämainitustu teatteriryhmästä pohjoiseen.
Alkujaan se on rakennettu jo samnilnisten
vallitessa kaupunkia, mutta ou sittemmin
roomalaisten aikana eri kertoja rakennettu uudestaan.
Tätä rakennusta tutkiessa huomaa, miten nämä
laitokset olivat kehittyneet vhii monipuoliseni
niiksi, loisteliaammiksi ja ylellisemmiksi, ja miten
lämmin kylpy kaikenmoisille veltostuttnvine lait
teineen tuli pääasiaksi ja voimistelu, kylvyn var
sinainen edelläkävijä, jäi syrjiiasiaksi. Paitsi
tätä kylpylaitosta oli P:ssa vielä kaksi
muutakin yleistä ja samanlaatuista, joista kuitenkin
toinen, 11. s. ..keskuskylpylä" kaupungin
tuhoutuessa vasta oli rakennettavana. — P:ssa oli
myös laaja vesijohtoverkko jo ennen
roomalaisten sinne asettumista. Tärkeimpiin
kadunkulmiin ja yleisiin paikkoihin oli laitettu juok
sevia kaivoja, ja korkeat muuratut pylväät eri
osissa kaupunkia olivat vesisäiliöinä, jnkaen vettä
eri tahoille.
Erikoisen suuria rvoiseksi on P:n merkitys
katsottava siinä kohden, että meidän tietomme
sen ajan yksityisasunnoista ja elämästä
yleensäkin on siellä tehtyjen löytöjen kautta
suuressa määrässä rikastunut. P:n vanhimpina
aikoina olivat sekä rakennustaito että -aineetkin
vielä yksinkertaista laatua. Vanha it. atrium
(ks. t.) oli rakennusten alkuperäinen perusmuoto
ja aineksina käytettiin pääasiassa Sarnuksen
kalkkikiveä ja laavalohkareita, ainoastaan
vähemmässä määrässä tuffia (kovettunutta tulivuoren
tuhkan). Mitään koristuksia ei silloin käytetty
enempää kuin maalauksiakaan huoneiden
kaunistamiseksi sisältäpäin. Asuntojen ulkopuolikin oli
yksitoikkoinen ja koruton. Mutta kuta enemmän
ympäristön kreik. asutuksen vaikutus alkoi
tuntuu (alkaen jo n. v:n 200 vaiheilta e. Kr.), sitä
taitehikkaammaksi myöskin rakennustaito
kehittyi sekä aineisiin että rakennustapaankin
nähden. Alkuperäiseen atriumiin lisättiin kreik.
esimerkin »lukuan erinäisiä uusia osin ja
pylväskäytäviä. ja seiniä alettiin koristaa erikoisella
tekotavalla m. s. stukkotyötä), jolla pyrittiin jäi
titteleinään marmoria. Seinämaalauksia ei vielii
käytetty, mutta kyllä jonkun verran
mosaiikkityötä lattioissa. Roomalaisten sijoituttua
kaupunkiin rakennustaide yhä hienostui. Kalkki
kiveä käytettiin tiilenmuotoisina kappaleina ja
varsinaisia tiilikiviäkin sekä myöskin marmoria.
Jilljitellyn marmoripeitteen sijasta alettiin käyt-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
